Yhdysvaltojen presidentti Franklin D. Roosevelt allekirjoittaa sodanjulistuksen natsi-Saksaa vastaan 11. joulukuuta 1941.

Sotatila on sodan osapuolten keskinäinen suhde. Sotatila alkaa joko muodollisella sodanjulistuksella tai vihollisuuksien syttymisellä ja se voidaan julistaa koskemaan koko valtakunnan aluetta tai tiettyä osaa siitä. Sotatila päättyy rauhantekoon.

Myös poikkeustilaa, johon valtio voi maan julistaa, voidaan sanoa sotatilaksi.

Termi ”sotatila” poistui Suomen lainsäädännöstä vuonna 1991 voimaan tulleen puolustustilalain myötä.[1]

Sotatila SuomessaMuokkaa

Suomessa nimitystä ”sotatila” käytettiin vuonna 1930 annetussa laissa.[2] Lain mukaan tasavallan presidentti voi sodan tai kapinan aikana julistaa valtakunnan tai osan siitä sotatilaan, kun valtakunnan puolustaminen tai oikeusjärjestyksen ylläpitäminen niin vaati. Sotatilaan julistetulla alueella oli voimassa sotatilalainsäädäntö, jonka nojalla kansalaisille voitiin asettaa raskaampia velvoituksia ja rasituksia ja vastaavasti antaa viranomaisille laajempia toimivaltuuksia kuin muulloin. Sotatilan ollessa voimassa voitiin myös rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia, kuten sanan- ja kokoontumisvapautta, kirje-, lennätin- ja puhelinsalaisuutta sekä oikeutta kulkea vapaasti paikkakunnalta toiselle.[3]

Tämän lain nojalla Suomi julistettiin sota­tilaan talvi­sodan alettua 30. marraskuuta 1939,[4][5] mistä lähtien Suomi oli sotatilassa 26. syyskuuta 1947 saakka, jolloin liittoutuneiden valvontakomissio poistui Suomesta Pariisin rauhansopimuksen astuttua voimaan.[6] Nykyisessä lainsäädännössä nimitystä sotatila ei enää käytetä, vaan Suomen poikkeustiloja säätelevät valmiuslaki ja puolustustilalaki. Näistä järeämpi puolustustilalaki antaa viranomaisille sodan aikana käytettävät valtuudet. Valmiustilan ja puolustustilan julistamisesta päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston presidentin esittelyssä, minkä jälkeen asianomaiset asetukset alistetaan eduskunnan hyväksyttäviksi.

LähteetMuokkaa

  1. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1992, s. 223. Helsinki: Otava, 1991. ISBN 951-1-11839-0.
  2. Laki puolustustilasta (1983/1991), 45 § Finlex. Viitattu 2.5.2011.
  3. Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, palsta 35. Helsinki: Otava, 1964.
  4. Maa julistettu sotatilaan Uusi Suomi. Viitattu 2.5.2011.
  5. Julistuksen sanamuoto kuului: ”Valtakunnan puolustuksen turvaamiseksi ja oikeusjärjestyksen ylläpitämiseksi julistetaan Suomen Tasavalta sotatilaan.” Tasavallan presidentti Kyösti Kallio, puolustusministeri Juho Niukkanen. (Asetuskokoelma 441/1939)
  6. Factum, 7. osa (sm–vahi), s. 37, art. Sotatila. Weilin & Göös, 2005. ISBN 951-35-6681-1.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.