Dalia Grybauskaitė

Liettuan entinen presidentti

Dalia Grybauskaitė (s. 1. maaliskuuta 1956 Vilna, Liettua) on liettualainen poliitikko, joka toimi maan presidenttinä 12. heinäkuuta 2009[1] – 12. heinäkuuta 2019.[2] Tätä ennen hän oli Euroopan unionin komission rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta vastaavana komissaarina.[1]

Dalia Grybauskaitė
Grybauskaitė vuonna 2019.
Grybauskaitė vuonna 2019.
Liettuan presidentti
12. heinäkuuta 2009– 12. heinäkuuta 2019
Pääministeri Andrius Kubilius
Algirdas Butkevičius
Edeltäjä Valdas Adamkus
Seuraaja Gitanas Nausėda
Henkilötiedot
Syntynyt1. maaliskuuta 1956 (ikä 68)
 Vilna, Liettuan SNT, Neuvostoliitto
Kansalaisuus Liettua liettualainen
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Muut puolueet NKP, Liettuan kommunistinen puolue (–1990)
Tutkinnot Leningradin yliopisto
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Tausta ja yksityiselämä

muokkaa

Grybauskaitėn isä oli sähkömies, joka toimi toisen maailmansodan aikana partisaanina ja myöhemmin NKVD:n palveluksessa palomiehenä, äiti oli myyjänä.[3] Grybauskaitė suoritti taloustieteellisen tutkinnon Leningradin yliopistossa 1983 ja myöhemmin hän väitteli tohtoriksi Neuvostoliiton tiedeakatemiasta vuonna 1988 taloustieteestä.[4][5]

Vuosina 1991–1994 Grybauskaitė työskenteli ensin ulkomaankauppa- ja sittemmin ulkoministeriössä.[5] Vuonna 1995 hän toimi yhtenä neuvottelijana Liettuan EU-jäsenyydestä neuvottelevan valtuuskunnan jäsenenä. Vuosina 1996–1999 hän siirtyi Liettuan Yhdysvaltojen suurlähetystössä.[6].

Grybauskaitėlla on karatessa musta vyö.[7][8] Vuonna 2014 maailman taekwondoliitto myönsi hänelle mustan kunniavyön.[9] Grybauskaitė on perheetön.[10]

Poliittinen ura

muokkaa

Grybauskaitė toimi Liettuan valtiovarainministerinä vuosina 2001–2004 ja on toukokuusta 2004 lähtien ollut Euroopan unionin komission jäsen.[6]

Grybauskaitė valittiin 17. toukokuuta 2009 Liettuan presidentiksi.[11] Hän sai presidentinvaalin 1. kierroksella 67 prosenttia äänistä.[11] Kun äänestysprosenttikin (50,68 %) nousi yli Liettuan vaalilaissa vaaditun 50:n, edellytykset presidentinvaalin ratkeamiseen täyttyivät heti ensimmäisellä kierroksella.[11] Vuonna 2014 Grybauskaitė valittiin toiselle kaudelle, joka kestää vuoteen 2019 asti. Tällöin hän sai 57,9 prosenttia äänistä, kun vastaehdokkaana ollut sosiaalidemokraattinen vastaehdokas Zigmantas Balcytis saavutti 40,1 prosentin osuuden.[12]

Grybauskaitė tunnetaan korruption vastaisesta toiminnastaan. Hän on myös moittinut Venäjää terroristivaltioksi Krimin miehityksen aikaan, ja Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia hän moittii arvaamattomuudesta.[10].

Kunnianosoituksia

muokkaa

Grybauskaitėlle on myönnetty seuraavat ulkomaiset kunnianosoitukset:

Lähteet

muokkaa
  1. a b Liettuan ensimmäinen naispresidentti astui virkaan Yle Uutiset. 12.7.2009. Viitattu 12.7.2009.
  2. Ekonomisti Gitanas Nauseda voitti Liettuan presidentinvaalit Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  3. Polikarpas Grybauskas buvo ne tik NKVD'istas ir tremtinys, bet ir KGB darbuotojas? Ekspertai.eu. 7.1.2015. Viitattu 1.3.2019. (liettuaksi)
  4. Dalia Grybauskaite | Biography & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  5. a b Curriculum Vitae: Dalia Grybauskaitė (pdf) 2004. europarl.europa.eu. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  6. a b President Dalia Grybauskaitė grybauskaite.lrp.lt. Arkistoitu 26.4.2021. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  7. The Baltic ‘Iron Lady’: Putin’s solitary foe POLITICO. 21.5.2015. Viitattu 28.5.2023. (englanniksi)
  8. Top Female Leaders Around the World Time. 16.9.2011. Viitattu 28.5.2023. (englanniksi)
  9. World Taekwondo Federation awarded Grybauskaite with honorary black belt The Baltic Course. 19.2.2014. Viitattu 28.5.2023. (englanniksi)
  10. a b Markus Kuokkanen: Rautarouvan valtakausi päättyy – Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite roimi Venäjää, sanoi suorat sanat suurvaltojen johtajille ja kitki korruptiota Kainuun Sanomat. 28.4.2019. Arkistoitu 30.4.2019. Viitattu 30.4.2019.
  11. a b c Kunnas, Kaja: Dalia Grybauskaite Liettuan presidentiksi Helsingin Sanomat. 17.5.2009. Arkistoitu 16.9.2011. Viitattu 18.5.2009.
  12. Andrius Sytas: Lithuania's president wins second term on anti-Russia platform Reuters. 26.5.2014. Viitattu 30.4.2019. (englanniksi)
  13. Par Triju Zvaigžņu ordeņa piešķiršanu LIKUMI.LV. Viitattu 26.4.2021. (letton)
  14. Tildelinger av ordener og medaljer www.royalcourt.no. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  15. Fálkaorðuhafar falkadb.forseti.is. 2011. Arkistoitu 2015. Viitattu 26.4.2021. (islanti)
  16. Ordonnance Souveraine n° 3.987 du 15 octobre 2012 portant élévation dans l’Ordre www.legimonaco.mc. Arkistoitu 24.9.2021. Viitattu 26.4.2021. (ranska)
  17. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjuineen ulkomaalaiset saajat 9.10.2020. ritarikunnat.fi. Viitattu 26.4.2021.
  18. Vabariigi President www.president.ee. Viitattu 26.4.2021.
  19. RECOMANDĂRILE preşedintelui Lituaniei pentru ca Moldova să se integreze cât mai repede în UE www.publika.md. 22.4.2015. Arkistoitu 26.9.2019. Viitattu 26.4.2021. (romania)
  20. Švedijos karališkasis vizitas – šalių bendrystės įtvirtinimas 7.10.2015. Lietuvos Respublikos Prezidento kanceliarija. Arkistoitu 26.9.2019. Viitattu 26.4.2021. (lituanien)
  21. Dalia Grybauskaitė, predsednica Republike Litve 29.2.2016. Urad predsednika Republike Slovenije. Viitattu 26.4.2021.
  22. Royal visit crowns Lithuanian-Dutch friendship 13.6.2013. President of the Republic of Lithuania. Arkistoitu 21.1.2020. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  23. Lithuania and Italy stand united against challenges President of the Republic of Lithuania. 5.7.2018. Arkistoitu 4.2.2021. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  24. Supporting Ukraine is within Lithuania’s security interests President of the Republic of Lithuania. 7.12.2018. Arkistoitu 29.4.2021. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)
  25. State visit to Poland: consolidation of achieved results President of the Republic of Lithuania. 21.2.2019. Arkistoitu 28.10.2020. Viitattu 26.4.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa