Kalenteri

Kalenteri on vuotuisen ajanlaskun esitys, tapa kuvata ajan jaksoja, yleisimmin päiviä päivämäärinä.
Asteekkikalenteri.

Kalenteri (latinan sanasta calendarium, tilikirja) on vuotuisen ajanlaskun esitys, tapa kuvata ajan jaksoja, yleisimmin päiviä päivämäärinä. Kalenterit perustuvat yleensä taivaankappaleiden liikkeisiin. Länsimainen gregoriaaninen kalenteri on aurinkokalenteri, joka perustuu auringon kiertoon, ja tärkeitä siinä ovat vuodenajat, jotka pyritään pitämään paikoillaan. Kalenteri voi perustua myös kuun vaiheisiin, jolloin uuden vuoden paikka vaihtelee vuodenaikoihin nähden, ja kalenterivuosi on lyhyempi. Esimerkiksi islamilainen kalenteri on tällainen kuukalenteri. Siinä kalenterikuukaudet kiertävät noin 30 vuodessa kaikkien vuodenaikojen ympäri. On olemassa myös yhdistettyjä aurinko- ja kuukalentereita, joissa kuukaudet on määritetty kuun vaiheiden mukaan, mutta aika ajoin vuoteen lisätään ylimääräinen kuukausi, jotta kalenterikuukaudet pysyvät ainakin suunnilleen samana vuodenaikana. Sellaisia ovat esimerkiksi juutalainen ja vanha kiinalainen kalenteri, ja sellaisia olivat myös antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kalenterit ennen juliaanisen kalenterin käyttöönottoa.

Sanalla kalenteri tarkoitetaan paitsi vuosittaisen ajanlaskun ilmaisua myös kalenterijulkaisua eli teosta, jossa kalenteri on kuvattu. Tavallisesti kalenterit sisältävät vuosittaisen varsinaisen kalenteriosan (kalendaario) sekä muita tietoja, esimerkiksi erilaisia katsauksia ja luetteloita. Suomessa kalenteria on vanhastaan kutsuttu almanakaksi.

Sanaa kalenteri käytetään myös muista vuotuisista käsi- ja muistikirjoista. Sana kalenteri voi siis tarkoittaa päivyriä, muistiota tai käsikirjaa. Kalenteriksi on myös kutsuttu runoja ja muita kirjoitelmia sisältäviä julkaisuja.

Sisällysluettelo

Luettelo kalentereistaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa