15. toukokuuta

15. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 135. päivä (136. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 230 päivää. Päivä on kansainvälinen aseistakieltäytyjäpäivä.^[1]^[2]

Nimipäivät

suomalainen kalenteri: Sofia, Sonja, Sohvi
suomenruotsalainen kalenteri: Sofia, Sofie, Sonja
ortodoksinen kalenteri: Heimo, Esa
pohjoissaamenkielinen kalenteri: Sofe, Soffá, Sonjá
vanhemmissa kalentereissa: Sophia, Torqvatus

Tapahtumia

1252 – Paavi Innocentius IV antoi paavillisen bullan ad extirpanda, joka antoi keskiaikaiselle inkvisitiolle oikeuden kiduttaa harhaoppisia mutta joka myös asetti rajat kidutukselle. Kidutuksen käyttö yleistyi nopeasti katolisessa Euroopassa.
1602 – Bartholomew Gosnold löysi ensimmäisenä eurooppalaisena Cape Codin.
1618 – Johannes Kepler vahvisti aikaisemmin hylkäämänsä havainnot planeettojen liikkeen kolmannesta laista (hän oli keksinyt sen jo 8. maaliskuuta mutta hylkäsi ajatuksen alustavien laskelmien jälkeen).
1718 – Lontoolainen lakimies James Puckle patentoi maailman ensimmäisen konekiväärin.
1756 – Seitsenvuotinen sota alkoi, kun Englanti julisti sodan Ranskalle.
1795 – Ranskan Napoleon saapui Milanoon juhlittuna.
1811 – Paraguay itsenäistyi Espanjasta.
1836 – Francis Baily havaitsi ”Bailyn helmet” rengasmaisen auringonpimennyksen aikana.
1848 – Jalkapuurangaistus lakkautettiin Suomessa.
1851 – Rama IV kruunattiin Thaimaan kuninkaaksi.
1869 – Naisasialiike: Susan B. Anthony ja Elizabeth Cady Stanton muodostivat naisten äänioikeutta ajaneen yhdistyksen National Woman Suffrage Association New Yorkissa.
1902 – Lyman Gilmoren väitetään olleen ensimmäinen henkilö, joka lensi moottorikäyttöistä lentokonetta Grass Valleyn ulkopuolisella pellolla Kaliforniassa (höyrykäyttöinen liidokki).
1905 – Las Vegas perustettiin Nevadassa, kun 110 aaria maata huutokaupattiin (siitä tuli myöhemmin kaupungin keskusta).
1911 – Yhdysvaltain korkein oikeus julisti Standard Oilin olleen Sherman Antitrust Actin mukainen ”unreasonable monopoly” ja määräsi yhtiön pilkottavaksi.
1918 – Suomen sisällissota päättyi: Valkoiset ottivat haltuunsa venäläisten joukkojen hylkäämän Inon linnoituksen.
1918 – Yhdysvaltain postilaitos aloitti maailman ensimmäisen lentopostipalvelun (New Yorkin, Philadelphian ja Washingtonin välillä).
1928 – Mikki ja Minni Hiiren ensiesiintyminen piirrosfilmissä Plane Crazy.
1930 – Ellen Churchistä tuli maailman ensimmäinen lentoemäntä lennolla Oaklandista (Kalifornia) Chicagoon (Illinois). Lentokone oli Boeingin kolmimoottorikone.
1932 – Japanin pääministeri Inukai Tsuyoshi sai surmansa vallankaappausyrityksen yhteydessä.
1934 – Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjosi 25 000 dollarin palkinnon pankkiryöstäjä John Dillingeristä.
1934 – Höyrylaiva Louhen haaksirikossa Kallavedellä Leppävirralla hukkui 34 ihmistä.
1940 – Toinen maailmansota: Saksan joukot valtasivat Amsterdamin ja Pohjois-Ranskan.
1940 – Nailonista valmistetut sukat tulivat myyntiin Yhdysvalloissa.^[3]
1940 – Ensimmäinen McDonald’s-ravintola perustettiin.^[4]
1941 – Joe DiMaggion ennätysmäinen 56 baseball-pelin voittoputki alkoi.
1942 – Toinen maailmansota: Yhdysvalloissa säädettiin laki armeijan naisjoukoista, Women's Auxiliary Army Corps (WAAC).
1943 – Josif Stalin hajotti Kominternin, kommunistisen internationaalin (ns. Kolmannen internationaalin).
1948 – Israelin itsenäisyyssota: Egypti, Transjordania, Libanon, Syyria, Irak ja Saudi-Arabia hyökkäsivät Israeliin.
1955 – Itävallan valtiosopimus solmittiin Wienissä.
1957 – Yhdistynyt kuningaskunta testasi ensimmäistä vetypommiaan Operaatio Grapplessa.
1958 – Neuvostoliitto laukaisi Sputnik 3:n.
1960 – Sputnik 4 laukaistiin maatakiertävälle radalle.
1963 – Mercury-avaruusohjelma: Nasa laukaisi avaruusohjelman viimeisen avaruuskapselin Mercury 9:n. Nasan pääjohtaja James Webb kertoi kongressille 12. kesäkuuta, että Mercury-avaruusohjelma on saatu loppuunsuoritetuksi.
1969 – Finnair avasi ensimmäisen mannertenvälisen lennon New Yorkiin.^[5]
1972 – Häiriintynyt työtön Arthur Bremer ampui Alabaman kuvernööriä George Wallacea tämän presidentinvaalikampanjan aikana Marylandin Laurelissa. Wallace halvaantui.
1988 – Neuvostoliiton sota Afganistanissa: kahdeksan sotavuoden jälkeen Puna-armeija alkoi vetäytyä Afganistanista.
1990 – Vincent van Goghin maalaus Portrait of Doctor Gachet myytiin ennätysmäisellä 82,5 miljoonalla dollarilla.
1991 – Edith Cressonista tuli Ranskan ensimmäinen naispääministeri.
1991 – Serbian edustajat estivät Kroatian Stjepan Mesićin valinnan Jugoslavian presidentiksi.
1992 – Expo '92 -maailmannäyttely avattiin Italian Genovassa.
2011 – Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden toisen kerran maan historiassa.
2012 – François Hollande astui virkaansa Ranskan presidenttinä.

Syntyneitä

1567 – Claudio Monteverdi, italialainen säveltäjä (Orfeo) (k. 1643)
1720 – Maximilian Hell, unkarilainen jesuiittapappi ja tähtitieteilijä (k. 1792)
1773 – Klemens von Metternich, itävaltalainen ruhtinas ja valtiomies (Wienin kongressin keskeinen hahmo) (k. 1859)
1845 – Ilja Metšnikov, vuoden 1908 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut venäläinen mikrobiologi (k. 1916)
1848 – Viktor Vasnetsov, venäläinen taidemaalari (k. 1926)
1853 – Waldemar von Frenckell, suomalainen toimitusjohtaja (k. 1936)
1856 – L. Frank Baum, yhdysvaltalainen kirjailija (Ihmemaa Oz) (k. 1919)
1859 – Pierre Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1906)
1873 – Oskari Tokoi, suomalainen poliitikko ja toimittaja (k. 1963)
1890 – Katherine Anne Porter, yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja (k. 1980)
1891 – Mihail Bulgakov, venäläinen kirjailija (Saatana saapuu Moskovaan) (k. 1940)
1898 – Léonie Marie Julie Bathiat (”Arletty”), ranskalainen malli ja näyttelijä (k. 1992)
1901 – Luis Monti, argentiinalais-italialainen jalkapalloilija (k. 1983)
1902 – Sigizmund Levanevsky, neuvostoliittolainen lentäjä (katosi 1937)
1903 – Maria Reiche, saksalaissyntyinen matemaatikko ja arkeologi (k. 1998)
1904 – Unto Seppänen, suomalainen toimittaja ja kirjailija (k. 1955)
1904 – Kreeta Pohjanheimo, suomalainen tekstiilitaiteilija (k. 1988)
1905 – Joseph Cotten, yhdysvaltalainen näyttelijä (Kolmas mies) (k. 1994)
1905 – Vilho Viikari, suomalainen laulaja ja diplomiurkuri (k. 1980)
1905 – Abraham Zapruder, yhdysvaltalainen liikemies (tallensi kamerallaan John F. Kennedyn salamurhan) (k. 1970)
1909 – James Mason, englantilainen näyttelijä (Tähti on syntynyt) (k. 1984)
1911 – Max Frisch, sveitsiläinen kirjailija (Homo Faber) (k. 1991)
1911 – Herta Oberheuser, saksalainen natsilääkäri (k. 1978)
1912 – Arthur Berger, yhdysvaltalainen säveltäjä (k. 2003)
1914 – Walter Edward Broda (”Turk Broda”), kanadalainen jääkiekkoilija (k. 1972)
1914 – Tenzing Norgay, nepalilainen vuorikiipeilijä (k. 1986)
1915 – Paul Samuelson, vuoden 1970 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut taloustieteilijä (k. 2009)
1916 – Vera Gebuhr, tanskalainen näyttelijä (k. 2014)
1918 – Richard Edward Arnold (”Eddy Arnold”), yhdysvaltalainen kantrilaulaja (k. 2008)
1918 – Joseph Wiseman, kanadalainen näyttelijä (Leppymättömät) (k. 2009)
1923 – Richard Avedon, yhdysvaltalainen valokuvaaja (k. 2004)
1924 – Maria Koepcke, saksalainen lintutieteilijä (k. 1971)
1926 – Peter Shaffer, brittiläinen näytelmäkirjailija (k. 2016)
1930 – Jasper Johns, yhdysvaltalainen kuvataiteilija
1931 – Ken Venturi, yhdysvaltalainen golfaaja (k. 2013)
1937 – Marie Jana Korbelová (”Madeleine Albright”), tšekkiläissyntyinen yhdysvaltalainen diplomaatti (Yhdysvaltain ulkoministeri 1997–2000) (k. 2022)
1937 – Trini López, yhdysvaltalainen muusikko ja näyttelijä (Likainen tusina) (k. 2020)
1939 – Dorothy Shirley, brittiläinen korkeushyppääjä
1941 – Tapio Jalas, suomalainen huilutaiteilija (k. 1993)
1942 – Jusuf Kalla, Indonesian ent. varapresidentti (Golkar-puolueen puheenjohtaja)
1948 – Brian Eno, brittiläinen muusikko ja levytuottaja ("Roxy Music")
1948 – Seppo Linnaluoto, suomalainen tähtitieteilijä, opettaja ja Ursan ent. toiminnanjohtaja
1948 – Kathleen Sebelius, yhdysvaltalainen poliitikko
1948 – Gary Thain, uusiseelantilainen rockmuusikko (k. 1975)
1949 – Leena Luostarinen, suomalainen taidemaalari (k. 2013)
1950 – Nicholas Hammond, yhdysvaltalainen näyttelijä
1951 – Frank Wilczek, vuoden 2004 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
1952 – Calogero Lorenzo Palminteri (”Chazz Palminteri”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Luotisade Broadwaylla)
1953 – Mike Oldfield, brittiläinen säveltäjä (Tubular Bells)
1954 – Eric Gerets, belgialainen jalkapalloilija ja valmentaja
1956 – Leena Havukainen, suomalainen teatteriohjaaja
1959 – Andrew Taylor (”Andrew Eldritch”), brittiläinen laulaja ja lauluntekijä ("The Sisters of Mercy")
1959 – Sura Saenkham (”Khaosai Galaxy”), thaimaalainen nyrkkeilijä
1961 – Melvin Glover (”Melle Mel”), yhdysvaltalainen hip hop -artisti
1963 – Grant Heslov, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu elokuvatuottaja (Argo)
1964 – Lars Løkke Rasmussen, Tanskan pääministeri
1965 – Raí Souza Vieira de Oliveira (”Raí”), brasilialainen jalkapalloilija
1966 – Jiří Němec, tšekkiläinen jalkapalloilija
1968 – Cecilia Malmström, ruotsalainen poliitikko
1968 – Seth Putnam, yhdysvaltalainen muusikko ("Anal Cunt")
1970 – Frank de Boer, alankomaalainen jalkapalloilija
1970 – Ronald de Boer, alankomaalainen jalkapalloilija
1970 – Nicola Walker, englantilainen näyttelijä
1970 – Pippa Laukka, suomalainen urheilulääkäri ja kirjailija
1971 – Phil Pfister, yhdysvaltalainen voimamies
1973 – Päivi Lepistö, suomalainen laulaja
1974 – Ahmet Zappa, yhdysvaltalainen muusikko, näyttelijä ja kirjailija (Frank Zapan poika)
1976 – Jacek Krzynówek, puolalainen jalkapalloilija
1978 – Amy Chow, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
1978 – Eduardo César Daud Gaspar (”Edu”), brasilialainen jalkapalloilija
1981 – Patrice Evra, ranskalainen jalkapalloilija
1981 – Zara Phillips, brittiläinen kuninkaallinen ja kenttäratsastaja
1982 – Veronica Campbell-Brown, jamaikalainen pikajuoksija (olympiavoittaja)
1982 – Jessica Sutta, yhdysvaltalainen tanssija, laulaja ja näyttelijä ("The Pussycat Dolls")
1983 – Emma Kari, suomalainen vihreiden kansanedustaja, tietokirjailija ja ministeri
1985 – Cristiane Rozeira de Souza Silva (”Cristiane”), brasilialainen jalkapalloilija
1986 – Matías Fernández, chileläinen jalkapalloilija
1987 – Jennylyn Mercado, filippiiniläinen näyttelijä, laulaja ja lauluntekijä
1987 – Andrew Murray (”Andy Murray”), skotlantilainen tennispelaaja
1989 – Lee Soon-kyu (”Sunny”), eteläkorealainen laulaja ("Girls' Generation")
1996 – Jasmine van der Bogaerde (”Birdy”), brittiläinen laulaja ja pianisti
1996 – Patrick Kujala, suomalainen moottoriurheilija
1997 – Atte Toikka, suomalainen rap-artisti (k. 2019)

Kuolleita

1470 – Kaarle VIII, Ruotsin kuningas (s. 1409)
1634 – Hendrick Avercamp, alankomaalainen taidemaalari (s. 1585)
1703 – Charles Perrault, ranskalainen kirjailija (s. 1628)
1782 – Sebastião José de Carvalho e Melo, Pombalin markiisi ja Portugalin pääministeri (s. 1699)
1814 – Wilhelm Mauritz Klingspor, ruotsalainen kreivi ja sotamarsalkka (s. 1744)
1886 – Emily Dickinson, yhdysvaltalainen runoilija (s. 1830)
1924 – Paul Balluet d’Estournelles de Constant, vuoden 1909 Nobelin rauhanpalkinnon saanut ranskalainen diplomaatti (s. 1852)
1935 – Kazimir Malevitš, puolalais-ukrainalainen kuvataiteilija (s. 1878)
1937 – Phillip Snowden, brittiläinen poliitikko (s. 1864)
1960 – Pentti Unho, suomalainen elokuvaaja (s. 1928)
1967 – Edward Hopper, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1882)
1983 – Meyer Lansky, yhdysvaltalainen gangsteri (Murder Inc:n perustaja) (s. 1902)
1984 – K. M. Wallenius, suomalainen jääkärikenraalimajuri, yleisesikunnan päällikkö ja kirjailija (s. 1893)
2003 – June Carter Cash, yhdysvaltalainen laulaja (Johnny Cashin vaimo) (s. 1929)
2008 – Tommy Burns, skotlantilainen jalkapallovalmentaja (s. 1956)
2008 – Willis Lamb, vuoden 1955 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko (Lambin siirtymä) (s. 1913)
2009 – Helvi Sipilä, suomalainen YK:n apulaispääsihteeri, ministeri ja presidenttiehdokas (s. 1915)
2010 – Moshe Greenberg, yhdysvaltalainen uskonnontutkija (s. 1928)
2015 – John Stephenson, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1923)
2016 – Mika Kaskimies, suomalainen taloustieteilijä ja professori (s. 1919)
2017 – Karl-Otto Apel, saksalainen filosofi ja professori (s. 1922)
2017 – Ian Brady, brittiläinen sarjamurhaaja (s. 1938)
2019 – Risto Tupamäki, suomalainen raviohjastaja ja ravivalmentaja (s. 1957)
2020 – Fred Willard, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä (s. 1933)
2021 – R. L. Bhatia, intialainen poliitikko ja kuvernööri (s. 1921)
2021 – Merja Kinnunen, suomalainen sosiologian professori (s. 1955)
2022 – Ruth Bishop, australialainen virologi (s. 1933)
2022 – Jaakko Lehtonen, suomalainen kielen ja puheviestinnän tutkija (s. 1941)
2023 – Robert Lucas, vuoden 1995 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1937)

Juhlapäiviä

Paraguay: Itsenäisyyspäivä.
Rooman valtakunta: Mercuralia-juhla Merkuriuksen kunniaksi.
YK: Kansainvälinen perheiden päivä (”International Day of Families”). Vietetty vuodesta 1994, mikä oli samalla Kansainvälinen perheiden vuosi.

	Lyhyt tiivistelmä päivästä 15. toukokuuta :
	Lars Løkke Rasmussen 1252 – Paavi Innocentius IV antoi paavillisen bullan ad extirpanda, joka antoi keskiaikaiselle inkvisitiolle oikeuden kiduttaa harhaoppisia mutta joka myös asetti rajat kidutukselle. 1918 – Suomen sisällissota päättyi. 1932 – Japanin pääministeri Inukai Tsuyoshi murhattiin epäonnistuneen vallankaappauksen yhteydessä. 1934 – Höyrylaiva Louhen haaksirikossa Kallavedellä hukkui 34 ihmistä. 1948 – Tähtitieteilijä ja tiedetoimittaja Seppo Linnaluoto syntyi. 1964 – Tanskan entinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen syntyi. muokkaa