Ursa

suomalainen tähtitieteellinen yhdistys
Tämä artikkeli käsittelee tähtitieteellistä yhdistystä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry eli lyhyesti Ursa on suomalainen tähtitieteellinen yhdistys. Ursan perustamiskokous oli 2. marraskuuta 1921. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Ursassa oli vuoden 2016 lopussa 18 218 jäsentä. Ursan tarkoituksena on tarjota jäsenilleen ja yleisölle selkeä ja nykyaikainen käsitys maailmankaikkeudesta, toimia tähtitieteen ja lähialojen harrastuksen edistämiseksi sekä edistää alansa kouluopetusta ja aikuiskasvatusta.[1][2]

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry
Perustettu 1921
Tyyppi rekisteröity yhdistys
Päämaja Helsinki
Toiminta-alue tähtitieteen harrastus
Jäsenet 18 218 (2016)
Aiheesta muualla
Ursan kotisivut
Ursan tähtitorni Helsingin Kaivopuistossa on valmistunut vuonna 1926.

Toiminta muokkaa

Ursa julkaisee jäsenlehteä Tähdet ja avaruus, joka nykyään ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa yli 75 sivun laajuisena. Lehden levikki oli keväällä 2017 noin 19 100 kappaletta.[3] Lehteä on julkaistu vuodesta 1971 lähtien, vuosina 1971–1976 nimellä Tähtiaika.[1]

Ursa on julkaissut luonnontieteellisiä tietokirjoja vuodesta 1926 alkaen. Julkaisutoiminta laajeni merkittävästi 1970-luvun puolivälissä. Nykyisin Ursa julkaisee ison osan Suomen tähtitieteellisistä kirjoista. Vuoteen 2018 mennessä on yhdistyksen tietokirjasarjassa ilmestynyt 160 kirjaa. Ursa kustansi vuosina 1980–1992 Ursan scifi-sarjaa[4] ja Aikakone -lehteä vuoden 1989 loppuun asti.[5]

Ursa julkaisee vuosikirjaa Tähdet: Ursan vuosikirja.

Vuodesta 2011 alkaen Ursa on ylläpitänyt Taivaanvahti-havaintopalvelua.[6] Järjestelmään kerätään havaintoja tähtitieteellisistä ja ilmakehän ilmiöistä. Palvelu on kaikkien suomalaisten käytettävissä.

Ursa rakennutti vuonna 1926 tähtitornin Helsingin Kaivopuistoon. Tähtitorni on edelleen säännöllisessä käytössä.[7] Yhdistys ylläpitää myös Artjärvelle rakennettua havainto- ja kurssikeskusta, jossa on kolme tähtitornia.[8] Vuonna 2007 sinne asennettiin Pohjoismaiden suurin harrastajakaukoputki.[9]

Yhdistys järjestää tähtitiedetapahtumia, kuten Tähtipäivät ja Cygnus-kesäkokoontumisen yhteistyössä paikallisen tähtiharrastusyhdistyksen kanssa. Ursa järjestää myös kansallisia tähtiharrastuksen teemapäiviä, kuten joka elokuun viimeiselle lauantaille sijoittuvan tähtiharrastuspäivän.

Ursalla on siirrettävä planetaario, jossa annetaan tähtitiedetunteja ennen kaikkea kouluille.

Ursan toimitilat sijaitsevat nykyään Helsingin observatoriolla, jossa toimii myös Helsingin yliopistomuseoon kuuluva tähtitieteen yleisökeskus.[10]

Ursan lisäksi yli 40 paikallista tähtiyhdistystä järjestää tähtiharrastustoimintaa Suomessa. Paikallisyhdistykset ovat itsenäisiä ja riippumattomia Ursasta, mutta Ursa tukee monin tavoin niiden toimintaa. Paikalliset yhdistykset puolestaan auttavat Ursaa tähtitieteen tunnetuksi tekemisessä.

Talous muokkaa

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa on voittoa tuottamaton järjestö. Ursan tulot muodostuvat pääasiassa jäsenmaksuista ja julkaisutoiminnasta.[11]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Linnaluoto, Seppo: Ursan historiaa. Komeetan pyrstö, Kirkkonummen Komeetta ry. Teoksen verkkoversio.

Viitteet muokkaa

  1. a b Ursan historia Ursa. Arkistoitu 2.11.2021. Viitattu 2.11.2018.
  2. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa: Yleistä Ursasta URSA. Viitattu 21.2.2018.
  3. Mediakortti Tähdet ja avaruus. Viitattu 2.11.2018.
  4. PULP - Ursa Science Fiction Moogin arkisto. Arkistoitu 26.2.2019. Viitattu 2.11.2018.
  5. Tervetuloa Aikakoneeseen Aikakone - Science Fiction & Fantasia. Viitattu 2.11.2018.
  6. Taivaanvahti - Ursan havaintojärjestelmä URSA. Viitattu 2.11.2018.
  7. Kaivopuiston tähtitorni URSA. Viitattu 2.11.2018.
  8. Artjärven havaintokeskuksen ohjeita URSA. 3.08.2017. Viitattu 2.11.2018.
  9. Pohjoismaiden suurin harrastaja-kaukoputki nostettiin torniin Artjärvellä Etelä Suomen Sanomat. 6.6.2007. Viitattu 2.11.2018.
  10. Observatorio helsinki.fi.
  11. Toimintakertomus 2017 ursa.fi.

Aiheesta muualla muokkaa