Avaa päävalikko

Antti Oskari Tokoi (ent. Hirvi; 15. toukokuuta 1873 Kannus4. huhtikuuta 1963 Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat) oli suomalainen poliitikko ja toimittaja. Hän oli Suomen työväenliikkeen alkuvuosien keskeisiä hahmoja.[1][2]

Oskari Tokoi
Albert Gebhardin maalaama muotokuva eduskunnan puheenjohtajamuotokuvakokoelmassa.
Albert Gebhardin maalaama muotokuva eduskunnan puheenjohtajamuotokuvakokoelmassa.
Eduskunnan puhemies
Edeltäjä Pehr Evind Svinhufvud
Seuraaja Kaarlo Juho Ståhlberg
Henkilötiedot
Syntynyt 15. toukokuuta 1873
Kannus
Kuollut 4. huhtikuuta 1963 (89 vuotta)
Leominster, Massachusetts, Yhdysvallat
Tiedot
Puolue SDP

Sisällysluettelo

ElämänvaiheetMuokkaa

Tokoi kävi kansakoulun ja työskenteli renkinä. Hän lähti vuonna 1891 Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli muun muassa kaivosmiehenä ja tutustui sikäläiseen ammattiyhdistystoimintaan. Hän palasi vuonna 1900 Suomeen Kannukseen maanviljelijäksi ja kauppiaaksi. Hänet valittiin vuonna 1905 Kannuksen työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja vuoden 1907 vaaleissa eduskuntaan SDP:n listalta. Vuonna 1912 Tokoista tuli Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja.[1] Vuonna 1913 hänet valittiin eduskunnan puhemieheksi, ja 1917 hänet nimitettiin Suomen Senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. Tuolloin hänestä tuli maailman ensimmäinen sosiaalidemokraattinen pääministeri.[3]

Tokoi kuului vallankumoushallitus kansanvaltuuskuntaan elintarvikekomissaarina Suomen sisällissodassa punaisten puolella ja joutui vuonna 1918 pakenemaan maasta. Sodan jälkeen hän toimi brittiläisen everstiluutnantin arvoon verrattavana suomalaisena apulaisjohtajana brittien varustamassa Muurmannin legioonassa, joka osallistui suojeluskuntien vastaiseen sotaan Itä-Karjalassa tarkoituksena turvata länsivaltojen edut suomalaisia ja mahdollisesti myös saksalaisia vastaan. Yksi tavoite oli ”vapauttaa Suomi saksalaisista miehittäjistä”.

Muurmannin legioonan perustaminen johti Tokoin ja Otto Wille Kuusisen välirikkoon. Vasta perustettu Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) langetti Kuusisen johdolla ja hänen kumppaneilleen kuolemantuomion, jota ei koskaan peruttu. Tokoin perhe joutui sen vuoksi sijaiskärsijäksi Neuvostoliitossa, mutta myös sotien välinen Suomi suhtautui täälläkin kuolemaantuomittuun Tokoihin ja hänen perheeseensä vähintäänkin penseästi.

Tokoi siirtyi 1921 Englannin ja Kanadan kautta Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli Massachusettsin Fitchburgissa ilmestyneen sosiaalidemokraattisen Raivaaja-lehden toimittajana vuosina 1922–1949[4].

Toisen maailmansodan aikana Tokoi toimi Suomen avuksi Help Finland -järjestön varapuheenjohtajana. Vuonna 1944 eduskunta vapautti Tokoin niin sanotulla Lex Tokoilla vuoden 1918 maanpetossyytteistä[1] ja kumosi hänelle niiden vuoksi langetetun kuolemantuomion. Tokoi vieraili Suomessa vuonna 1949 ja uudelleen vuosina 1953, 1957 ja 1958. Vuonna 1957 hän puhui yksikamarisen eduskunnan 50-vuotispäivän kunniaksi järjestetyssä juhlassa.[3] Loppuelämänsä Tokoi asui Yhdysvalloissa.

YksityiselämäMuokkaa

 
Oskari Tokoi Suomen-vierailullaan vuonna 1958.

Oskari Tokoi ja Hanna Räinä Lumijoelta menivät 1897 naimisiin Kaliforniassa.[1] Heille syntyi seitsemän lasta: Oskar ja Hanna[5] 1899, Karl Nestor 1901, Tyyne 1903, Lauri 1906, Laila 1908 ja Aune 1911. 1920-luvun alussa perhe joutui Venäjällä hajalle, mutta Hanna pääsi lopulta Suomeen neljän lapsensa kanssa. Vuonna 1924 Hanna muutti Fitchburgiin, missä hän kuoli vuonna 1938. Nestori ja Tyyne jäivät Venäjälle (Neuvostoliittoon), jossa heidät teloitettiin Stalinin vainojen aikana. Vuonna 1939 Tokoi solmi avioliiton amerikkalaisen Eva Pearl Johansonin (Whiteker) kanssa.

MuistamisetMuokkaa

Vuonna 1992 Kannuksen työväenyhdistyksen talon alakertaan perustettiin Oskari Tokoi -museo. Helsingin Kalliossa sijaitsee Tokoin mukaan nimetty Tokoinranta.

Oskari Tokoin kirjoittamia kirjojaMuokkaa

  • Piirteitä maatalouskysymyksestämme. Osuuskunta Kehitys, 1911.
  • Kertomus työväen ammatillisten järjestöjen asettaman työttömyyskeskuskomitean toiminnasta syysk. 6 p:stä 1914 heinäkuun 1 p:ään 1915 ja työttömyystilasto. Suomen ammattijärjestö, 1915
  • Torpparien asia ratkaisun edessä: Sos.-dem. puolueen maatalouskomitean toimenannosta. Suomen sos.-dem. Puolueen vaalikirjasia, n:o 1. 1916.
  • Torparenas sak inför sin slutliga lösning. Soc.-dem. Partiets valbroschyr, 1. Social-demokratiska partiet, 1916.
  • Maanpakolaisen muistelmia. Isänsä muistiinpanojen perusteella kirjoittanut Irene Tokoi. Tammi, 1947. (2. p. 1959.)
  • Who's who among Finnish-Americans: A biographical directory of persons of Finnish descent who have made noteworthy contributions to the pattern of American life. Planning committee: Oskari Tokoi, John Suominen, Henry Askeli. Fitchburg, Mass.: Raivaaja Publishing Company, 1949
  • Amerikan suomalaisia. Tammi 1949.
  • Lapsuuteni muistoja I−II. Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto, 1953, 1955.
  • Oskari Tokoi: Muistojulkaisu. Oskari Tokoin muistomerkkitoimikunta, 1973.

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Oskari Tokoi Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 8, p. 1493. Helsinki: Otava, 1964.
  3. a b Perälä, Reijo: Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri 2013. Yle Elävä Arkisto. Viitattu 8.9.2014.
  4. Sulkanen, Elis: Amerikan suomalaisen työväenliikkeen historia, s. 501. Fitchburg, Massachusetts: Amerikan Suomalainen Kansanvallan Liitto, Raivaaja Publishing Company, 1951. Teoksen verkkoversio.
  5. Maanpakolaisen muistelmia,Tammi 1947 s 88. Hanna kuoli jo ennen saman vuoden kesän loppua

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kostiainen, Auvo: ”Tokoi, Oskari (1873–1963)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 855–857. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. Teoksen verkkoversio.
  • Pulakka, Pentti (toim.): Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola: Keski-Pohjanmaan säätiö, 1995. ISBN 951-97331-0-8.
  • Seppälä, Raimo: Pelon vuodet: Arvo ”Poika” Tuomisen salaista kirjeenvaihtoa Tukholmasta 1944−1956. Helsinki: Tammi, 1983. ISBN 951-30-5888-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa