Ilja Metšnikov
Ilja Iljitš Metšnikov (ven. Илья́ Ильи́ч Ме́чников, 15. toukokuuta (J: 3. toukokuuta) 1845 Ivanovkan kylä Harkovan lähellä – 15. heinäkuuta (J: 2. heinäkuuta) 1916 Pariisi[1]) oli venäläinen mikrobiologi. Hän teki merkittävää tutkimustyötä immuunijärjestelmän tutkimuksessa. Hän sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1908 työstään fagosytoosin alalla.[2]
| Ilja Metšnikov | |
|---|---|
| Илья́ Ильи́ч Ме́чников | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Илья́ Ильи́ч Ме́чников |
| Syntynyt |
Ivanivka (käännä suomeksi) |
| Kuollut |
Pariisi |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Lev Tsenkovsky (käännä suomeksi) ja Louis Pasteur |
| Oppilaat | Danylo Zabolotny, Nikolai Gamaleja, Waldemar Haffkine, Jakov Bardah, Lev Tarasevitš, Ivan Savtšenko ja Alexandre Besredka |
| Tutkimusalue | Immunologia, mikrobiologia, gerontologia, Patologia ja embryologia |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinto (1908) |
Metšnikov syntyi vauraan maanomistajan perheeseen. Hän valmistui vuonna 1864 Harkovan yliopistosta, jatkoi opintojaan Gießenin, Göttingenin ja Münchenin yliopistoissa ja suoritti tutkimustyötä Italiassa. Vuonna 1868 hän väitteli tohtoriksi Pietarin yliopistossa.[1]
Vuosina 1870–1882 Metšnikov toimi Odessan Novorossijskin yliopiston professorina. Hän erosi virastaan protestina hallituksen taantumuksellista koulutuspolitiikkaa vastaan.[3] Vuonna 1886 hän perusti yhdessä Nikolai Gamalejan kanssa Venäjän ensimmäisen bakteriologisen tutkimusaseman. Vuonna 1887 Metšnikov muutti Pariisiin, jossa hän vuodesta 1888 lähtien toimi Pasteur-instituutin laboratorion johtajana ja vuodesta 1905 instituutin varajohtajana.[1]
Metšnikov tutki muun muassa merieläinten alkionkehitystä ja havaitsi fagosytoosia meritähtien toukkavaiheessa.[2]
LähteetMuokkaa
- ↑ a b c Entsiklopedija ”Krugosvet” slovari.yandex.ru. Viitattu 18.3.2010. (venäjäksi)
- ↑ a b Ilya Mechnikov Nobelprize.org. Viitattu 16.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija slovari.yandex.ru. Viitattu 18.3.2010. (venäjäksi)