Avaa päävalikko

Michael Morris Rosbash (s. 7. maaliskuuta 1944 Kansas City[1]) on yhdysvaltalainen geneetikko ja kronobiologi. Hän on Brandeisin yliopiston professori[2] ja Howard Hughesin lääketieteellisen instituutin tutkija.[3] Rosbashin johtama tutkimusryhmä kloonasi vuonna 1984 Drosophilan period -geenin, ja vuonna 1990 hän esitti, että sisäinen kello perustuu molekulaaristen värähtelyjen negatiiviseen palautekierteeseen.[2][4] Tutkimusryhmä, jossa Rosbach oli mukana, löysi myös sisäistä kelloa säätelevän period- eli per -geenin[5]. Vuonna 2003 Rosbash nimitettiin National Academy of Sciencesin jäseneksi.[6] Vuonna 2017 hän sai Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon yhdessä Michael W. Youngin ja Jeffrey C. Hallin kanssa "sirkadista rytmiä kontrolloivan molekulaarisen mekanismin löytämisestä".[7]

Michael Rosbash
Michael Rosbash EM1B8756 (38847326642).jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 7. maaliskuuta 1944
Kansas City, Missouri, Yhdysvallat
Kansallisuus Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot California Institute of Technology,
Massachusetts Institute of Technology
Väitöstyön ohjaaja Sheldon Penman
Tutkimusalue genetiikka, kronobiologia
Palkinnot Gruberin neurotieteen palkinto 2009,
Nobelin lääketieteen palkinto 2017

Sisällysluettelo

ElämäkertaMuokkaa

Michael Rosbash syntyi Kansas Cityssä, Missourissa. Hänen vanhempansa, Hilde ja Alfred Rosbach, olivat Natsi-Saksasta vuonna 1938 lähteneitä juutalaisia pakolaisia.[8][9] Hänen isänsä Alfred Rosbash oli kanttori[9], mikä juutalaisilla merkitsee seurakunnan johtajaa rukouksissa. Michaelin syntymän jälkeen perhe muutti Bostoniin.[10]

Rosbash aikoi aluksi opiskella matematiikkaa, mutta käytyään erään biologian kurssin California Institute of Technologyssä (Caltech) ja työskenneltyään erään kesän Norman Davidsonin laboratoriossa hän siirtyi opiskelemaan biologiaa. Vuonna 1965 hän suoritti Caltechissa tutkinnon kemiassa[11], minkä jälkeen hän vietti vuoden Pariisissa Institut de Biologie Physico-Chimiquessa Fulbright-ohjelman mukaisesti[11], ja vuonna 1970 hän väitteli Massachusetts Institute of Technologyssä Sheldon Penmanin johdolla tohtoriksi biofysiikasta.[11] Jatkettuaan vielä Edinburghin yliopistossa genetiikan opintoja kolme vuotta[11] hän sai viran Brandeisin yliopistossa vuonna 1974.[12]

Rosbash on naimisissa entisen oppilaansa Nadja Abovichin kanssa. Heillä on Tanya-niminen tytär, jota paitsi Nadja Abovichilla on Paula-niminen tytär hänen edellisestä avioliitostaan.[13]

TutkimuksetMuokkaa

Rosbash tutki aluksi aineenvaihduntaa ja RNA:n toimintaa.[11] Saavuttuaan Brandeisiin hän työskenteli yhdessä Jeffrey C. Hallin kanssa[14] ja tutki geenien vaikutusta sisäisen kellon sirkadisiin rytmeihin. He tutkivat erityisesti banaanikärpäsen (Drosophila melanogaster) vuorokausirytmiä ja tunnistivat kaksi sisäiseen kelloon vaikuttavaa geeniä, jotka saivat nimet per (period) ja tim (timeless). He havaitsivat, että period-geeniin liittyvän RNAn ja vastaavan proteiinin (PER) tasot vaihtelevat sirkadisen kierroksen aikana, ja myöhemmin he löysivät myös hiireltä vastaavaa tehtävää suorittavan geenin, mClock.[15] Toukokuussa 1998 Rosbash työtovereineen löysi banaanikärpäseltä myös kellogeenijakson, joka vastaa nisäkkäide bmal1 -geeniä.[16] Marraskuussa 1998 he löysivät banaanikärpäseltä myös cryb-mutantin, mikä johti päätelmään, että kryptokromi-proteiini osallistuu rytmin säätelyyn.[17]


Lähetti-RNA:n tutkimuksetMuokkaa

Rosbash tutki opiskeluaikanaan Massachusetts Institute of Technologyssä myös lähetti-RNA:n toimintaa. Lähetti-RNA säätelee proteiinien synteesiä soluissa DNA:ssa olevien ohjeiden mukaisesti. Tapaukset, joissa tämä prosessi ei toimi normaalisti, on yhdistetty muun muassa Alzheimerin tautiin, joten tällä tutkimuksella on oleellinen merkitys tämänkaltaisten sairauksien ymmärtämisessä ja hoidossa.[18]|

PalkinnotMuokkaa

Rosbashille on myönnetty seuraavat palkinnot:

LähteetMuokkaa

  1. Michael Rosbash Encyclopædia Britannica. 5.10.2017. Viitattu 24.11.2017.
  2. a b Life Sciences Faculty – Michael Rosbash bio.brandeis.edu. Viitattu 24.11.2017.
  3. Rosbach Awarded 2017 Nobel Prize in Physiology or Medicine Howard Hughesin lääketieteellinen instituutti. Viitattu 24.11.2017.
  4. The Drosophila Molecular Clock Model – HHMI's BioInteractive www.hhmi.org. Viitattu 24.11.2017.
  5. P. Reddy, W. A. Zehring, D. A. Wheeler, V. Pirrotta, C. Hadfield, J. C. Hall, M. Rosbash: Molecular analysis of the period locus in Drosophila melanogaster and identification of a transcript involved in biological rhythms. Cell, Lokakuu 1984, 38. vsk, nro 3, s. 701–710. PubMed:6435882. doi:10.1016/0092-8674(84)90265-4. Artikkelin verkkoversio.
  6. Brandeis Faculty Guide: Michael Rosbash Brandeis. Viitattu 24.11.2017.
  7. a b Nobel Prizes and Laureates: Press Release 2.10.2017. Nobelin säätiö. Viitattu 24.11.2017.
  8. Americans win Nobel medicine prize for circadian rhythm work. The Times of Israel, 2.10.2017. Artikkelin verkkoversio.
  9. a b Cantor Alfred Rosbash Find a Grave. Viitattu 24.11.2017.
  10. Michael Rosbash Is A Nobel Prizewinner From Straight Outta The Borscht Belt forward.com. Viitattu 24.11.2017.
  11. a b c d e 2009 Neuroscience Prize: Michael Rosbash gruber.yale.edu. Viitattu 24.11.2017.
  12. Michael Rosbash: It's Time To Honor The Scientist Who Explained Our Body’s Clock Forward.com. Viitattu 24.11.2017.
  13. Autobiography of Michael Rosbach The Shaw Prize. Viitattu 24.11.2017.
  14. Life Sciences Faculty – Jeffrey Hall, Emeritus bio.brandeis.edu. Viitattu 24.11.2017.
  15. Ravi Allada, Neal E. White, W. Venus So, Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash: A Mutant Drosophila Homolog of Mammalian Clock Disrupts Circadian Rhythms and Transcription of period and timeless. Cell, 29.5.1998, 93. vsk, nro 5, s. 791–804. doi:10.1016/S0092-8674(00)81440-3. Artikkelin verkkoversio.
  16. J. E. Rutila, V. Suri, M. Le, W. V. So, M. Rosbash: CYCLE Is a Second bHLH-PAS Clock Protein Essential for Circadian Rhythmicity and Transcription of Drosophila period and timeless. Cell, 29.5.1998, 93. vsk, nro 5, s. 805–814. doi:10.1016/S0092-8674(00)81441-5. Artikkelin verkkoversio.
  17. R. Stanewsky, M. Kaneko, P. Emery, B. Beretta, K. Wager-Smith, S. A. Kay, M. Rosbash, J. C. Hall: The cryb Mutation Identifies Cryptochrome as a Circadian Photoreceptor in Drosophila. Cell, 25.11.1998, 95. vsk, nro 5, s. 681–682. doi:10.1016/S0092-8674(00)81638-4. Artikkelin verkkoversio.
  18. Michael Rosbash, PhD - HHMI.org hhmi.org. Viitattu 24.11.2017.
  19. a b Society for Research on Biological Rhythms srbr.org. Viitattu 24.11.2017.
  20. California Institute of Technology Distinguished Alumni Awards its.caltech.edu. Viitattu 24.11.2017.
  21. The Louisa Gross Horwitz Prize for Biology or Biochemistry Columbia University Medical Center. Viitattu 24.11.2017.
  22. Rosbash awarded Massry for circadian rhythms work BraneisNOW. Viitattu 24.11.2017.
  23. All Gaidner Winners Gairdner Foundation. Viitattu 24.11.2017.
  24. Twelfth Annual Wiley Prize in Biomedical Sciences Awarded to Dr. Michael Young, Dr. Jeffrey Hall and Dr. Michael Rosbash Wiley. Viitattu 24.11.2017.