Maurice Wilkins
uusiseelantilais-brittiläinen fyysikko ja biologi
Maurice Hugh Frederick Wilkins (15. joulukuuta 1916 – 5. lokakuuta 2004)[1] oli englantilainen tiedemies. Hän syntyi Uudessa-Seelannissa. Hänen perheensä muutti Birminghamiin Englantiin, kun hän oli 6-vuotias. Maurice Wilkins, Francis Crick ja James Watson saivat vuonna 1962 lääketieteen Nobel palkinnon DNA:n molekyylirakenteen ja sen merkityksen keksimisestä.
Maurice Wilkins | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. joulukuuta 1916 |
Kuollut | 5. lokakuuta 2004 (87 vuotta) |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | John Randall |
Tutkimusalue | Molekyylibiologia, fosforesenssi, isotooppien erottaminen, mikroskopia ja röntgenkristallografia |
Palkinnot |
![]() |

Crick myönsi myöhemmin että nobelistien löytö pohjautui Rosalind Franklinin työhön.[2]
Vuosina 1970–82 Wilkins toimi Lontoon King's Collegen biofysiikan osaston johtajana ja professorina.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Maurice Wilkins
- ↑ Loikkanen, Sisko: Kemia, 2013, nro 1. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
- ↑ Suuri Suomalainen Tietosanakirja
Aiheesta muualla
muokkaa- Maurice Wilkinsin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Nobel prize 1962
- Biography The Nobel Foundation
- Canterbury University