Charles Jules Henry Nicolle (21. syyskuuta 1866 Rouen, Ranska28. helmikuuta 1936 Tunis, Ranskan Tunisia) oli ranskalainen bakteriologi. Hän sai Nobelin lääketieteen palkinnon 1928 työstään, jossa hän osoitti vaatetäiden toimivan pilkkukuumeen levittäjinä.[1]

Charles Nicolle
Charles Nicolle mikroskoopin ääressä
Charles Nicolle mikroskoopin ääressä
Henkilötiedot
Syntynyt21. syyskuuta 1866
Rouen, Ranska
Kuollut28. helmikuuta 1936 (69 vuotta)
Tunis, Ranskan Tunisia
Koulutus ja ura
Tutkimusalue Bakteriologia
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin lääketieteen palkinto (1928)

Elämä ja ura muokkaa

Charles Nicolen isä, Eugène Nicolle, toimi lääkärinä rouenilaisessa sairaalassa. Veljiensä tavoin Charles sai jo varhain johdatusta biologiaan isältään. Opiskeltuaan ensin Lycée Corneille de Rouen -lyseossa hän aloitti lääketieteen opinnot paikallisessa lääkärikoulussa. Kolmen vuoden opintojen jälkeen hän seurasi vanhempaa veljään Mauricea Pariisiin ja aloitti työt pääkaupungin sairaaloissa.[2]

Charles Nicolle opiskeli lääketieteellisessä tiedekunnassa Albert Gombaultin johdolla ja Pasteur-instituutissa Émile Roux’n johdolla. Hänen väitöskirjansa käsitteli pehmeää sankkeria ja hän suoritti lääketieteen tohtoritutkinnon 1893. Hän palasi Roueniin lääketieteellisen tiedekunnan jäseneksi ja hänet nimitettiin bakteriologisen laboratorion johtajaksi 1896. Vuonna 1903 hänet nimitettiin Tunisin Pasteur-instituutin johtajaksi, jona hän toimi aina kuolemaansa saakka.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Weilin+Göösin tietosanakirja 4 Neu–Set, s. 1325. Gütersloh: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-500-2.
  2. a b Charles Nicolle – biography Nobel Lectures, Physiology or Medicine 1922–1941. 1928. The Nobel Foundation. Viitattu 22.4.2012. (englanniksi)