Howard Martin Temin

Howard Martin Temin (10. joulukuuta 19349. helmikuuta 1994) oli yhdysvaltalainen virologi. Hän oli syöpätutkimuksen professori Wisconsinin yliopistossa vuodesta 1971. Yhdessä entisen professorinsa David Baltimoren ja tämän toisen oppilaan Renato Dulbeccon kanssa hän sai syövän syntyä koskevista tutkimuksista ja käänteiskopioijaentsyymin löytämisestä Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1975.[1]

Howard Martin Temin
Henkilötiedot
Syntynyt10. joulukuuta 1934
Kuollut9. helmikuuta 1995 (60 vuotta)
Koulutus ja ura
Tutkinnot California Institute of Technology
Instituutti Wisconsinin yliopisto
Tutkimusalue Virologia
Tunnetut työt Käänteiskopioijaentsyymin tutkimus
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin lääketieteen palkinto (1975)

Temin teki väitöskirjansa Baltimoren ohjauksessa CalTechissa Rousin sarkoomaviruksista. Hän väitteli 1959. Vuotta myöhemmin hän lähti Wisconsinin yliopistoon, Madisoniin. Siellä Temin tutki 1960-luvun lopulla sitä, miten Rousin sarkoomavirusten tartuttamat ja normaalit solut lisääntyivät soluviljelmissä.[2]

Temin päätteli jo vuonna 1964, että virus siirtää RNA:nsa DNA:han. Tämä oli tuon ajan käsitysten mukaan mahdotonta, mutta vuonna 1970 Temin ja Baltimore osoittivat hypoteesin oikeaksi.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Howard Martin Temin Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.10.2017.
  2. Howard M. Temin - Biographical Nobelprize.org. Viitattu 18.10.2017.
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.