Marshall Nirenberg
Marshall Warren Nirenberg (10. huhtikuuta 1927 – 15. tammikuuta 2010[1]) oli yhdysvaltalainen biokemisti ja geneetikko. Hän sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1968 geneettisen koodin selvittämisestä.
| Marshall Nirenberg | |
|---|---|
 Marshall Nirenberg n. 1962 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. huhtikuuta 1927 New York City, New York, Yhdysvallat |
| Kuollut | 15. tammikuuta 2010 |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Michiganin yliopisto |
| Tutkimusalue | genetiikka |
| Tunnetut työt | geneettisen koodin selvittäminen |
| Palkinnot |
 Nobelin lääketieteen palkinto (1968) |
Nirenberg opiskeli Floridan yliopistossa biologiaa. Hänen maisterintyönsä 1952 käsitteli vesiperhosten ekologiaa ja taksonomiaa. Nirenberg siirtyi sitten biokemiaan, jota hän opiskeli Michiganin yliopistossa valmistuen tohtoriksi vuonna 1957.[2]
Vuonna 1959 Nirenberg alkoi tutkia DNA:n, RNA:n ja proteiinien välisiä suhteita. Seuraavana vuonna hänet nimettiin National Institutes of Healthin (NIH) tutkijaksi.[3] Näissä tutkimuksissa Niremberg ja J. Heinrich Matthaei osoittivat, että proteiinisynteesissä tarvitaan lähetti-RNA:ta. Tuottamalla synteettistä, pelkästään urasiilista koostunutta lähetti-RNA:ta Nirenberg osoitti, että kodoni UUU koodittaa fenyylialaniinia. Tämä oli ensimmäinen askel kodonitaulukon selvittämisessä[4]
Vuonna 1961 Nirenberg valittiin NIH:n biokemiallisen genetiikan osaston johtoon.[2] Vuonna 1965 Nirenberg pystyi kollegoidensa avulla kokoamaan kaikki 64 kolmikirjamista kodonia käsittävän geneettisen koodin taulukon, joka esittää DNA:n ja proteiinien väliset yhteydet.[5]
Nirenberg sai työstään Nobelin fysiologian ja lääketieteen palkinnon vuonna 1968. Palkinnon jakoivat hänen kanssaan Har Gobind Khorana, joka löysi nukleiinihappojen synteesin, ja Robert W. Holley, joka selvitti lähetti-RNA:n kemiallisen rakenteen.[5] Samana vuonna Nirenberg sai National Medal of Honorin; vuonna 1966 hänelle oli myönnetty National Medal of Science.[5]
Nirenberg teki myös Nobel-palkintonsa jälkeen merkittäviä tieteellisiä löytöjä genetiikan ja neurobiologian aloilta. Hän teki pioneerityötä hermosolujen viljelyssä ja tutki geenien ilmenemistä, kantasolujen erilaistumista ja hermojärjestelmän kehittymistä. 1980-luvulla Nirenberg löysi banaanikärpäsen geenin, joka on merkittävä sydämen kehittymiselle. Löytö auttaa synnynnäisten sydänsairauksien ymmärtämisessä.[5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Nobel Prize winner Marshall Nirenberg dead at 82 Los Angeles Times. Viitattu 30.12.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Marshall W. Nirenberg Biography nobelprice.org. The Nobel Foundation. Viitattu 19.1.2010. (englanniksi)
- ↑ Thomas, Nigel T. J.: The Life and Scientific Work of Marshall W. Nirenberg imagery-imagination.com. Viitattu 19.1.2010. (englanniksi)
- ↑ Molekyylibiologian kehitys, 1950-1975 Solunetti. Viitattu 19.1.2010.
- ↑ a b c d Sullivan, Patricia: NIH scientist Marshall Nirenberg dies; deciphered code washingtonpost.com. 18.1.2010. The Washington Post Company. Viitattu 19.1.2010. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marshall Nirenberg Wikimedia Commonsissa
- Nobel esittelypuhe professori P. Reichard,