James Patrick Allison (s. 7. elokuuta 1948 Alice, Texas, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen immunologi, joka on tutkinut T-solujen proteiineja. Hän on havainnut CTLA-4-proteiinin hillitsevän T-solujen toimintaa ja sen estämisen saavan immuunijärjestelmän hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun. Allison sai vuonna 2018 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon.

James P. Allison
Henkilötiedot
Syntynyt7. elokuuta 1948 (ikä 75)
Alice, Texas, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot Texasin yliopisto, Austin
Instituutti Texasin yliopiston MD Anderson -syöpäkeskus
Kalifornian yliopisto (Berkeley)
Memorial Sloan Kettering Cancer Center
Tutkimusalue immunologia
Palkinnot Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto (2018)
Aiheesta muualla
faculty.mdanderson.org/profiles/james_allison.html

Elämä muokkaa

Nuoruus ja opiskelu muokkaa

James Allison syntyi Texasin Alicessa. Hänen isänsä Albert oli silmä-, korva-, nenä- ja kurkkusairauksiin erikoistunut lääkäri ja hänen äitinsä Constance kotiäiti. Jamesilla oli kaksi isoveljeä. Constance Allison kuoli lymfoomaan, kun James oli 11-vuotias. Jamesista kasvoi osittain äitinsä menetyksen takia itsenäinen teini. Hän joutui usein pärjäämään yksinään, sillä Albert-isä oli usein poissa, sillä hän toimi ilmavoimien lentokirurgina.[1]

James Allison kiinnostui luonnontieteistä, kun hän oli 13-vuotias. Hän osallistui 15-vuotiaana Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön järjestämään ohjelmaan. Siellä hän innostui biologiasta kasvitieteilijä Irwin Spearin opetuksen ansiosta.[1]

Allison aloitti vuonna 1965 opiskelun Texasin yliopistossa, Austinissa. Hän suuntautui alkujaan lääketieteeseen, mutta hän vaihtoi pian luonnontieteisiin. Allison suoritti vuonna 1969 alemman korkeakoulututkinnon, ja sen jälkeen aloitti väitöskirjatutkimuksen biokemiassa. Tohtoriksi hän valmistui vuonna 1973.[1]

Ura muokkaa

Väitöskirjan jälkeistä tutkimusta Allison teki vuosina 1974–1977 Scripps Research Institutessa. Vuodet 1977–1984 hän toimi Texasin yliopiston MD Anderson -syöpäkeskuksen apulaisprofessorina.[2] Allison oli 1970-luvun aikana kinnostunut immuunijärjestelmän T-soluista, jotka auttavat kehoa puolustautumaan tunkeilijoilta. Allison ryhmineen löysi vuonna 1982 ensimmäisen proteiinin T-solun pinnalta.[1]

Allison lähti vuonna 1985 Kalifornian Berkeleyn yliopistoon.[2] Siellä hän toimi immunologian professorina ja Cancer Research Laboratoryn johtajana. Allisonin ryhmät tekivät 1990-luvulla useita merkittäviä tutkimustuloksia. Ryhmä osoitti vuonna 1992, että T-solut tarvitsivat toisen molekyylisignaalin CD28-proteiinilta toimiakseen täysin. Kaksi vuotta myöhemmin Allison havaitsi CTLA-4-reseptorin.[1] Sen huomattiin jarruttavan T-solujen toimintaa. Allison kehitti sille vasta-aineen, joka voisi estää proteiinin jarruttavan vaikutuksen ja siten saada T-solut hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun. [3]

Allison aloitti vuonna 2006 Memorial Sloan Kettering Cancer Centerin johtajana. Vuosina 2004–2012 hän toimi myös Weill Cornell Medicinen professorina.[2] Vuonna 2012 hän aloitti MD Anderson -syöpäkeskuksen immunologian osaston johtajana.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e f Professor James Allison What Is Biotechnology?. Viitattu 2.10.2018. (englanniksi)
  2. a b c James P. Allison, Ph.D. The University of Texas MD Anderson Cancer Center. Viitattu 2.10.2018. (englanniksi)
  3. Kivimäki, Antti: Lääketieteen nobelin sai kaksikko, joka usutti potilaan oman immuunipuolustuksen syövän kimppuun HS.fi. 1.10.2018. Sanoma company. Viitattu 2.10.2018.

Aiheesta muualla muokkaa