Drew Weissman (s. 7. syyskuuta 1959 Lexington, Massachusetts, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen lääkäri, lääketieteen tutkija ja professori, joka palkittiin 2023 Katalin Karikón kanssa Nobelin lääketieteen palkinnolla. He onnistuivat muokkaamaan lähetti-RNA:ta niin, että se säilyi elimistössä normaalia pidempään. Tutkimuksen pohjalta on kehitetty esimerkiksi mRNA-pohjainen SARS-CoV-2-rokote.

Drew Weissman
Henkilötiedot
Syntynyt7. syyskuuta 1959 (ikä 64)
Lexington, Massachusetts, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot Brandeisin yliopisto
Bostonin yliopisto
Instituutti Pennsylvanian yliopisto
Tutkimusalue lähetti-RNA-tutkimus

Nuoruus ja opinnot muokkaa

Weissman syntyi 1959 Massachusettsin Lexingtonissa. Nuorena hän nautti urheilusta, itsepuolustuslajeista sekä tieteistä ja valmisti high school -aikana isänsä perustamassa yrityksessä optisia peilejä satelliitteja varten.[1][2]

Weissman opiskeli biokemiaa ja entsymologiaa Brandeisin yliopistossa ja suoritti 1981 maisterin tutkinnon. Lääketieteen tohtoriksi hän valmistui 1987 Bostonin yliopistosta. Siellä Weissmanin alaa olivat immunologia ja mikrobiologia. Hän sai 1990 valmiiksi erikoistumisjaksonsa sisätaudeista Bostonin Beth Israel -sairaalassa.[2]

Ura muokkaa

Weissman pääsi vuonna 1990 työskentelemään Yhdysvaltain terveysvirastoon, missä hän toimi neljän vuoden ajan Anthony Faucin alaisuudessa National Institute of Allergy and Infectious Diseasen laboratoriossa.[1] Weissmanista tuli 1997 Pennsylvanian yliopiston tutkija, ja hän toimi 2006–2013 lääketieteen associate professorina ja professorina 2013–2021. Hän työskenteli 2007–2016 myös Philadelphian veteraanisairaalan lääkärinä.[3]

Pennsylvanian yliopistossa Weissman alkoi tehdä yhteistyötä Katalin Karikón kanssa RNA:n ja lähetti-RNA:n parissa. Weissman ja Karikó havaitsivat 2000-luvun alkupuolella, että muokatulla lähetti-RNA:lla pystyi välttämään elimistön immuunijärjestelmän välittömän reaktion. Näin lähetti-RNA pystyy olemaan aktiivinen pidempään ja pääsemään soluihin, jotka sitten voivat alkaa tuottaa antigeenejä tai muita proteiineja tauteja vastaan taistelemiseen. Tutkijat olivat muokanneet lähetti-RNA:ta korvaamalla uridiinin pseudouridiinilla.[2]

Weissman aloitti 2021 Pennsylvanian yliopiston rokotetutkimuksen Roberts-professorina sekä Penn-instituutin RNA-innovaatioiden johtajana.[3]

Merkitys ja tunnustukset muokkaa

Weissman on saanut monia tunnustuksia työstään ja sen vaikutuksista rokotetutkimukseen. Weissman on saanut muun muassa Asturian ruhtinattaren palkinnon (2021), Albert Lasker -palkinnon kliinisestä lääketieteellisestä tutkimustyöstä (2021), Louisa Gross Horwitz -palkinnon (2021), Japani-palkinnon (2022) ja Nobelin lääketieteen palkinnon (2023).[3][4]

Weissmanin ja Karikón tutkimustyö sai maailmanlaajuista huomiota koronapandemian myötä, sillä heidän tutkimuksensa auttoivat kehittämään nopeasti SARS-CoV-2-rokotteita uutta koronavirusta ja sen aiheuttamaa covid-19-tautia vastaan.[5]

Lähteet muokkaa

  1. a b Drew Weissman Fundación BBVA. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  2. a b c Drew Weissman National Inventors Hall of Fame. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  3. a b c Drew Weissman, M.D., Ph.D. The Japan Prize Foundation. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
  4. Anniina Wallius: Lääketieteen Nobel-palkinnot RNA-rokotteiden läpimurrosta Yle Uutiset. 2.10.2023. Yleisradio. Viitattu 2.10.2023.
  5. Modified mRNA vaccines Albert and Mary Lasker Foundation. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa