Harkova

kaupunki Harkovan alueella, Ukrainassa

Harkova (ukr. Харків, H’arkiv) on Ukrainan toiseksi suurin kaupunki ja Koillis-Ukrainassa sijaitsevan Harkovan alueen hallintokaupunki.[2] Vuoden 2022 alussa Harkovan kaupungin väkiluvuksi arvioitiin 1 421 125 asukasta.[1]

Harkova
Харків
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna

Harkova

Koordinaatit: 49.992°N, 36.231°E

Valtio Ukraina Ukraina
Alue Harkovan alue
Perustettu 1654
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Ihor Tereh’ov
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 310 km²
Väkiluku (2022)  ([1]) 1 421 125
Aikavyöhyke UTC+2
 – Kesäaika UTC+3









Harkova on yksi Ukrainan tärkeimmistä rautatie- ja tieliikennekeskuksista. Kaupunki on myös merkittävä teollisuuskeskus.[3] Alueella sijaitsee esimerkiksi puolustusvälineteollisuutta, ja siellä valmistetaan muun muassa panssarivaunuja ja lentokoneita. Harkova on myös yksi Ukrainan kulttuurin ja koulutuksen keskuksista.[4]

Historia

muokkaa

Harkovan kaupunki perustettiin vuosien 1654–1655 välisenä aikana, kun ukrainalaiset kasakat rakensivat linnoituksen Lopan- ja H’arkiv-jokien viereiselle tasangolle. Linnake oli venäläisten alaisuudessa, mutta kasakoilla oli laaja itsehallinto-oikeus.[5] Seuraavan vuosisadan aikana viljavalle ja hedelmälliselle paikalle perustettu kaupunki kasvoi nopeasti ja siitä tuli alueen virallinen keskus vuonna 1732.[3] Pienestä puolustuslinnakkeesta kasvoi kaupan keskus ja tärkeä liikenteen solmukohta.[5]

Harkovan yliopisto perustettiin vuonna 1805. Kaupunki kasvoi 1800-luvun lopulla Donetskin hiilikenttien ja Kryvyi Rihin rautamalmin ansiosta raskaan teollisuuden keskukseksi.[4][6] Siitä tuli myös yksi alueen merkittävimmistä koulutus- ja yliopistokaupungeista.[5]

Neuvostoliiton ajan alkuvuodet

muokkaa
 
Nälkään kuolleita Harkovan kaduilla vuonna 1933

Harkova oli itsenäisen Ukrainan kansantasavallan pääkaupunki vuosina 1917–1921 ja Neuvostoliiton alkuaikoina Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki vuosina 1921–1934.[6]

1920-luvulta lähtien alueella noudatettiin ukrainisaatiopolitiikkaa, ja keskushallinto edisti ukrainalaisten muuttamista alueelle. Aiemmin monikulttuurisesta kaupungista tuli väestörakenteeltaan vähitellen yhä ukrainalaisempi.[5] Ukrainisaatio päättyi Stalinin vainojen aikaan 1930-luvun alussa. Vuosina 1932–1933 Stalinin ajan politiikkaa seurannut holodomor-nälänhätä ajoi ihmisiä maaseudulta kaupunkiin, mutta monet myös menehtyivät. Harkovaa pyrittiin venäläistämään, ja vuonna 1934 Kiovasta tehtiin Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki Harkovan sijasta.[5][7]

Toinen maailmansota

muokkaa

Toisessa maailmansodassa natsi-Saksa valloitti kaupungin ensimmäisessä Harkovan taistelussa lokakuussa 1941. Kaupunki oli saksalaisten hallussa 22 kuukautta. Toinen Harkovan taistelu oli puna-armeijan yritys valloittaa se takaisin helmikuussa 1943, mutta saksalaiset ottivat sen jälleen itselleen keväällä (kolmas Harkovan taistelu), kunnes puna-armeija valloitti kaupungin lopullisesti neljännessä Harkovan taistelussa 23. elokuuta 1943. On arvioitu, että pelkästään saksalaisten hallintoaikana tapettiin 100 000 kaupungin asukasta ja 60 000 harkovalaista siirrettiin pakkotöihin Saksaan.[5]

Venäjän hyökkäys 2022

muokkaa
Pääartikkeli: Harkovan taistelu (2022)

Harkovan hallinnasta on käyty tuhoisaa taistelua Venäjän ja Ukrainan asevoimien välillä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.[8][9][10][11]

Kevällä 2024 Venäjä lisäsi jällen ohjus-, liitopommi- ja räjähdelennokki-iskujaan Harkovaa kohtaan. Ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä pyrkisi siviilikohteisiin tekemillä sotilaallisilla täsmäaseiskuillaan ajamaan asukkaita pois suurkaupungista.[12][13][14]

Väestö ja kaupunkipiirit

muokkaa

Oheinen taulukko kuvaa Harkovan kaupungin asukasluvun kehitystä virallisten väestönlaskentojen tai muiden tilastojen (1840, 2013, 2022) perusteella.

Asukasluvun kehitys

muokkaa
Vuosi 1811[17] 1840[18] 1863[17] 1897[19] 1914[17] 1931[20] 1959[21] 1970[22] 1979[23] 1989[24] 2001[25]
(pyöristetty)
2013[26]
(arvio)
2022[1]
(arvio)
Väkiluku &&&&&&&&&&010400.&&&&0010 400 &&&&&&&&&&023612.&&&&0023 612 &&&&&&&&&&052000.&&&&0052 000 &&&&&&&&&0173989.&&&&00173 989 &&&&&&&&&0244700.&&&&00244 700 &&&&&&&&&0521501.&&&&00521 501 &&&&&&&&&0934136.&&&&00934 136 &&&&&&&&01222852.&&&&001 222 852 &&&&&&&&01443754.&&&&001 443 754 &&&&&&&&01609959.&&&&001 609 959 &&&&&&&&01470900.&&&&001 470 900 &&&&&&&&01451028.&&&&001 451 028 &&&&&&&&01421125.&&&&001 421 125

Kaupunkipiirit

muokkaa
Harkovan kaupunkipiirit.
  1. H’olodna Horan piiri
  2. Ševtšenkon piiri
  3. Kiovan piiri
  4. Saltivkan piiri
  5. Nemyšljan piiri
  6. Teollisuuspiiri
  7. Slobodan piiri
  8. Osnovan piiri
  9. Nova Bavarijan piiri
 

Harkovan kaupunki jakautuu yhdeksään kaupunkipiiriin.[27][28] Vuonna 2016 useamman piirin nimi muutettiin osana Ukrainan pyrkimystä luopua kommunismiin viittaavista paikannimistä. Venäjän hyökkäyssodan aikana, toukokuussa 2022 aiempi Moskovan piiri uudelleennimettiin Saltivkan piiriksi.[29]

Koulutus

muokkaa
 
Harkovan kansallisen yliopiston rakennus

Harkova on Kiovan ohella Ukrainan tärkein koulutuskeskus.[5] Tunnettuja Harkovassa sijaitsevia kansallisia yliopistoja ovat muun muassa Harkovan kansallinen yliopisto, Harkovan polytekninen instituutti, Harkovan kansallinen lääketieteellinen yliopisto, Harkovan kansallinen radioelektroniikan yliopisto ja kansallinen yliopisto "Jaroslav Viisaan oikeustieteellinen akatemia" sekä Harkovan kansallinen kasvatustieteellinen yliopisto.[30]

Talous

muokkaa

Harkovasta tuli jo Neuvostoliiton aikana Ukrainan merkittävin teollisuuskeskus. Vuonna 2001 teollisuus työllisti noin 600 000 asukasta. Kaupungissa valmistetaan esimerkiksi traktoreita, ilmastointilaitteita, televisioita, pölynimureita ja kameroita, mutta myös esimerkiksi ydinteollisuudessa ja energiatuotannossa tarvittavia turbiineja. Kaupungissa on myös merkittävää puolustus- ja lentokoneteollisuutta.[5]

Kaupungissa on yli 450 erilaista teollisuusyritystä, joista merkittävimpiä ovat yli 2,5 miljoonaa traktoria valmistanut Harkovan traktoritehdas (toiminta hiipunut 2010-luvulla), Malyševin tehdas, jossa on valmistettu esimerkiksi vetureita ja panssarivaunuja, Harkovan lentokonetehdas ja Turboatomin turbiinitehdas, jossa valmistetaan ydinvoimaloiden osia.[5] Raskaan koneteollisuuden lisäksi Harkovassa on myös elektroniikka-, lääke-, muovi-, kemikaali- ja kosmetiikkateollisuutta sekä rakennus-, painoala- ja elintarviketeollisuutta.[5]

Liikenne

muokkaa

Kaupunki on Itä-Ukrainan liikenteellisiä keskuksia. Junayhteydet Harkovan rautatieasemalta Kiovaan ja muualle Ukrainaan, läntiseen Eurooppaan ja Venäjälle ovat hyvät.[2] Kaupungin kautta kulkee Kiovasta Venäjän Rostovin alueen rajalle jatkuva valtatie M03 (osa eurooppatietä E40). Pohjoisesta Venäjän rajalta saapuu puolestaan valtatie M18 ja tämä eurooppatie E105 jatkaa etelään Dnepropetrovskin kautta Krimin niemimaan Sevastopoliin valtatienä M18. Kaupunkia ja Harkovan aluetta palvelee myös kansainvälinen Harkovan lentoasema.[31] Harkovan metroverkon pituus on 35 kilometriä ja siinä on 28 asemaa. Kaupungin sisäistä liikennettä välittävät myös raitiovaunut.[5]

 
Näkymä Harkovasta

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 26.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
  2. a b Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  3. a b Kharkiv | Ukraine | Britannica www.britannica.com. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  4. a b Harkov (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006 ja muut teokset 2001, 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.3.2014. (venäjäksi)
  5. a b c d e f g h i j k Kharkiv www.encyclopediaofukraine.com. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  6. a b Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 1. Otava 1982, s. 8523
  7. Famine-Genocide of 1932–3 www.encyclopediaofukraine.com. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  8. Harkovan asukas Ylelle: Venäjä ajatteli ottavansa Harkovan päivässä muttei ole onnistunut viikossakaan Yle Uutiset. 4.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  9. Venäjän joukkojen hyökkäys Harkovaan yltyy – pommituksissa on kuollut kymmeniä, tänään tulivat laskuvarjojoukot Yle Uutiset. 2.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  10. Venäjän hyökkäys | Paikallisjohtaja: Harkova on taas täysin Ukrainan hallinnassa – HS seurasi rajalla, kuinka raketinheittimet tulittivat kohti Ukrainaa Helsingin Sanomat. 26.2.2022. Viitattu 17.3.2022.
  11. Venäjä on kiihdyttämässä sodan uuteen brutaaliin vaiheeseen Suomenkuvalehti.fi. 2.3.2022. Viitattu 17.3.2022.
  12. a b Zelensky visits Kharkiv printing house destroyed by Russians 24.5.2024. ukrinform.net. (englanniksi)
  13. a b Riley Bailey, Christina Harward, Angelica Evans, Grace Mappes & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, May 25, 2024 25.5.2024. ISW, understandingwar.org. (englanniksi)
  14. a b Death toll in Russian airstrike on hardware store in Kharkiv rises to 11 26.5.2024. ukrinform.net. (englanniksi)
  15. Bodies of all 19 victims of Epicenter attack identified in Kharkiv - search operations completed 29.5.2024. ukrinform.net. (englanniksi)
  16. Death toll from Russia’s strike on Kharkiv's Epicenter rises to 16 26.5.2024. ukrinform.net. (englanniksi)
  17. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913) istmat.info. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 19.8.2014. (venäjäksi)
  18. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Harkova löytyy julkaisun sivulta 33/41 otsikon Harkovskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
  19. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Harkovskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Harkovan kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
  20. [istmat.info/files/uploads/17630/sssr_ad-ter_delenie_1931_ussr.pdf Administativno-territorialnoje delenije Sojuza SSR - rajony i goroda SSSR. (na 1 janvarja 1931 goda). Administativnoje delenije, territorija i nanselenije Sojuza SSR: II Ukrainskaja SSR] (Tšentralnyi ispolnitelnyi komitet sojuza SSR. Vserossijski tšentralnyi ispolnitelnyi komitet, Ukrainan SNT:tä koskevat sivut 192–217 (pdf)) 1931. Moskova: pdf-kopio netissä: http://istmat.info/node/17630. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
  21. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
  22. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
  23. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 12.5.2013. (venäjäksi)
  24. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.4.2014. (venäjäksi)
  25. About number and composition population of Kharkiv region by data All-Ukrainian census of the population 2001 (Väestönlaskennan 2001 aineiston mukainen kaupunkien väkiluku Harkovan alueella (pyöristetty)) State Statistics Committee of Ukraine, 2001.ukrcensus.gov.ua. Viitattu 7.4.2014. (englanniksi)
  26. Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Deržavna služba statystyky, Ukrajiny Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 3.3.2014. (ukrainaksi)
  27. Kharkiv (Albertan ja Toronton yliopistojen Ukraina-tutkimuksen Ukraina-tietosanakirjan artikkeli) Internet Encyclopedia of Ukraine, IEU. Artikkelia päivitetty 2006. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS, University of Alberta/University of Toronto), encyclopediaofukraine.com. Viitattu 17.7.2023. (englanniksi)
  28. Райони міста city.kharkov.ua. Arkistoitu 13.9.2009. Viitattu 17.7.2023. (ukrainaksi)
  29. У Харкові перейменували Московський район і три вулиці ukrinform.ua. 11.5.2022. Viitattu 17.7.2023. (ukrainaksi)
  30. Ranking web of universities - Ukraine webometrics.info, viitattu 2.6.2014 (englanniksi)
  31. Je. L. Makarevitš (toim.): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:500 000. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

muokkaa