Donetsk

Donetsk (ukr. Донецьк) on teollisuuskaupunki itäisessä Ukrainassa, Donetsin altaaksi kutsutulla geologisella alueella, Asovanmereen laskevan Kalmiusjoen rannalla. Se oli 901 645 asukkaallaan Ukrainan viidenneksi suurin kaupunki ja väkiluvultaan noin 4,0 miljoonan asukkaan Donetskin alueen hallinnollinen keskus (2022 arvio). Venäjän hyökkäyssota (2022–) ja Venäjän jo 2014 käynnistämät sotatoimet Ukrainan itäosissa nukkevaltioineen ovat jossain määrin vähentäneet kaupungin asukaslukua ja taloudellista merkitystä jo aiemmin alkaneen savupiipputeollisuuden hiipumisen ohella.

Donetsk (Донецьк)
lippu	vaakuna
Donetsk
Koordinaatit: 48.0028°N, 37.8053°E
Valtio	Ukraina
Alue	Donetskin alue
Piiri	Donetskin piiri
perustettu	1869
Kaupungiksi	1917
Hallinto
– Pormestari	Oleksand Lukjantšenko
Pinta-ala  ()
– Kokonaispinta-ala	570,7 km²
Väkiluku (2022 (arvio))  ()	901 645
Aikavyöhyke	UTC+2
– Kesäaika	UTC+3
Suuntanumero(t)	+380 622, 623
mer.dn.ua
Pormestarin sivusto
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Historia

Donetsk sijaitsee Kalmiusjoen varrella.

Nykyään Donetskina tunnettu taajama perustettiin vuonna 1869, kun brittiläinen liikemies John Hughes perusti metallurgisen tehtaan ja hiilikaivoksia Jekaterinoslavin kuvernementti Bah’mutin kihlakunnan eteläosaan, 5 kilometriä Oleksandrivkan kylän eteläpuolelle. Oleksandrivkassa oli Venäjän keisarikunnan ensimmäinen, vuonna 1841 perusettu mekaaninen hiilikaivos. Pian töissä oli jo tuhansia työntekijöitä. Vuonna 1876 metallurginen tehdas oli noussut suurimmaksi koko Venäjän keisarikunnassa. Paikkakunnalle perustettiin 1889 ranskalais-saksalaisesti omistettu koneenrakennustehdas, joka on myöhemmin tunnettu Donetskin koneenrakennustehtaana. Se rakensi laitteita englantilaisten, ranskalaisten, venäläisten ja ukrainalaisten teollisuusmiesten omistamiin kaivoksiin (joita oli jo yhdeksän 1899). Hughesin mukaan nimetty työläistaajama Juzovka (ven. Юзовка, suomalaisissa aikalaislähteissä Jusovka) sai kaupungin aseman vuonna 1917.

Vuonna 1924 kaupungin nimeksi muutettiin Stalino (ukr. Сталіно) Josif Stalinin mukaan. Vuodesta 1932 lähtien kaupunki oli aluksi Stalinon alueen keskus. Stalinon alue jaettiin 1938 Stalinin ja Luhanskin alueiksi, ja Stalino säilyi ensinmainitun hallintokeskuksena.

Toisessa maailmansodassa kaupunki tuhoutui pahoin, mutta rakennettiin uudestaan sodan päätyttyä. Sodan aikana kaupungissa oli juutalaisgetto ja siellä toimi keskitysleiri, jolla kuoli 92 000 vankia. Miehitysvuosina kaupungista käytettiin jälleen tilapäisesti nimeä Juzovka.^lähde? Puna-armeija valtasi Stalinon 8. syyskuuta 1943.

Vuonna 1961 osana destalinointikampanjaa kaupunki sai nykyisen nimensä Donin sivujoen Donetsin mukaan nimetyn hiilikaivosalueen mukaan.

Huhtikuussa 2014 Ukrainassa vallan ottaneen hallituksen vastustajat, jotka ainakin osin olivat venäläisiä sotilaita siviiliasussa, valtasivat kaupungin hallintorakennukset.^{tarvitaan parempi lähde} Heinäkuussa Ukrainan armeija yritti valloittaa kaupungin takaisin. Taistelut ovat jatkuneet sen jälkeen Itä-Ukrainan sotana. Sitä seurannut Venäjän hyökkäyssota 2022– Donetskin seudulla ja alueella jatkuu yhä.

Väestö ja kaupunkipiirit

Juzovkan (–1924), Stalinon (1924–1961) ja sittemmin Donetskina tunnetun paikkakunnan väkiluku kasvoi Neuvostoliiton looppuvuosiin saakka, joskin sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan vaikutuksesta väkiluku putosi. Seudun kaivoksiin ja tehtaisiin tuli Neuvostoliitossa ennenkaikkea venäläisiä tai valkovenäläisiä työntekijöitä. Neuvostoajan jälkeen kannattamaton kaivostoiminta ja savupiipputeollisuus alkoi selvemmin hiipua ja ukrainalaisten osuus vähenevästä asukasluvusta kasvaa, venäläisten ja valkovenäläisten vähentyä.

Vuonna 2001 väkiluku oli 1 016 194, ja heistä etnisesti ukrainalaisia oli jo 46,65 prosenttia ja venäläisiä 48,15 prosenttia. Muita etnisiä väestöryhmiä olivat valkovenäläiset (1,15 %), kreikkalaiset (0,99 %), juutalaiset (0,50 %), tataarit (0,49 %), armenialaiset (0,40 %), azerbaidjanilaiset (0,20 %) ja georgialaiset (0,20 %).

Asukasluvun kehitys

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen väkiluvun lasku on jatkunut väestöarvioiden mukaan myös 2010- ja 2020-luvulla.

Vuosi	1884 (noin)	1897 (noin)	1913 (noin)	1923	1926	1931	1939	1959	1970	1979	1989	2001	2014 (arvio)	2022 (arvio)
Väkiluku	&&&&&&&&&&&05500.&&&&005 500	&&&&&&&&&&032000.&&&&0032 000	&&&&&&&&&&070000.&&&&0070 000	&&&&&&&&&&032023.&&&&0032 023	&&&&&&&&&0105739.&&&&00105 739	&&&&&&&&&0141232.&&&&00141 232	&&&&&&&&&0466268.&&&&00466 268	&&&&&&&&&0704821.&&&&00704 821	&&&&&&&&&0878590.&&&&00878 590	&&&&&&&&01020799.&&&&001 020 799	&&&&&&&&01109102.&&&&001 109 102	&&&&&&&&01016194.&&&&001 016 194	&&&&&&&&&0949825.&&&&00949 825	&&&&&&&&&0901645.&&&&00901 645

Kaupunkipiirit

Donetskin kaupunki jakautuu yhdeksään paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin. Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on kuvattu kartassa omalla värillään. Värien merkitys käy ilmi ohesta.

Donetskin hallinnollisten piirien kartta. Värien selitys ohessa.

  Budjonnyin piiri (Будьонівський)

  Kalininin piiri (Калінінський)

  Kiovan piiri (Київський)

  Kirovin piiri (Кіровський)

  Kuibyševin piiri (Куйбишевський)

  Leninin piiri (Ленінський)

  Petrovskin piiri (Петровський)

  Proletariaatin piiri (Пролетарський)

  Vorošilovin piiri (Ворошиловський)

Yleistä tietoa

Teollisuutta kaupungin keskustan tuntumassa.

Yhdessä naapurikaupunkiensa (muun muassa Makijivka) kanssa metropolialueen asukasluku oli 1,7 miljoonaa. Koko seutu on voimakkaasti teollistunutta ja kaupungistunutta. Keskeisiä teollisuusaloja ovat hiilikaivokset, terästeollisuus, koneenrakennus, kemian- ja elintarviketeollisuus.

Paljolti raskaan teollisuuden seurauksena alueen ilmanlaatu on Ukrainan huonoimpia. Ukrainan tilastokeskuksen tilastoissa Donetskin ja Luhanskin alueet erottautuvat muusta maasta esimerkiksi lapsikuolleisuudessa yli 20% korkeampien arvojensa perusteella.

Poliittisesti Donetskissa vaikuttaa erityisesti poliitikoista ja liike-elämän toimijoista koostuva ryhmittymä, jota kutsutaan nimellä Donetskin klaani ja joka kilpailee vaikutusvallasta Keski-Ukrainan Dnepropetrovskin ja Lvivin seudun ryhmittymien kanssa. Merkittävämmässä asemassa klaanissa on entinen presidentti Viktor Janukovytšin Alueiden puolue.

Liikenne

Donetskissa ei ole metroa, mutta sen rakentaminen on ollut suunnitteilla. Donetskin rautatieasema on kaupungin päärautatieasema. Asema toimi sekä Ukrainan rautateiden kaukojunien, että lähiliikenteen keskusasemana Donetskin alueella. Donetskin kansainvälinen lentoasema palveli kaupunkia.

Kesällä 2014 Donetskin hallinnasta käytiin taisteluja minkä johdosta rautatieliikenne ja lentoliikenne olivat poikki. Kaupungin lentokenttä oli pitkään kiivaiden ja jatkuvien taisteluiden kohteena.

Koulutus

Yliopistoista tunnetuimmat ovat Donetskin kansallinen yliopisto, Donetskin kansallinen teknillinen yliopisto ja M. Gorkille omistettu Donetskin kansallinen lääketieteellinen yliopisto, jotka ovat kansallisesti hyvätasoisia suuria ukrainalaisia yliopistoja. Kaupungissa on useita muitakin yliopistoja tai korkeakouluja. Donetskin tiedeakatemia perustettiin osana Ukrainan SNTL:n tiedeakatemiaa 1965.

Urheilu

Donetskissa on kaksi pääsarjatason jalkapalloseuraa: Rinat Ah’metovin omistama Šah’tar ja Metalurh. Syksyllä 2012 paikallinen jääkiekkoseura Donbass Donetsk aloitti jääkiekkoliiga KHL:ssä. Seurassa pelasi tuolloin neljä suomalaista kiekkoilijaa.

Ystävyyskaupungit

• Bochum ( Saksa)
• Sheffield ( Englanti)
• Charleroi ( Belgia)
• Taranto ( Italia)
• Pittsburgh ( Yhdysvallat)

Kuvia

• 
  Kirkastumisen katedraali Donetskissa.
• 
  Donbass Palace.
• 
  Donetskin ooppera- ja balettiteatteri.
• 
  Donetskin teatteritalo.
• 
  Donetskin planetaario.
• 
  Suuren isänmaallisen sodan monumentti: "Vapauttajillesi, Donbass".

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Donetsk Wikimedia Commonsissa

• [1] (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (citylife.donetsk.ua)