Venäläiset
Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.
Venäläiset русские/russkije |
|
---|---|
![]() |
|
Väkiluku | 150 miljoonaa |
Asuinalueet |
![]() 15 600 |
Kielet | venäjä |
Uskonnot | ortodoksinen kristinusko |
Venäläisten alueellinen jakautuminenMuokkaa
Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa), mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.
KarttojaMuokkaa
Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.
Venäläiset entisissä neuvostotasavalloissa 1994.
Venäjän venäläiset 2010.
Valko-Venäjän venäläiset 2009 väestönlaskennassa.
Ukrainan venäläiset 2001 (punaisella).
Lipovan venäläiset Romaniassa 2002.
Kazakstanin venäläiset 2019.
UskontoMuokkaa
Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.
AlkuperäMuokkaa
- Pääartikkeli: Venäläisten alkuperä
Nykyiset venäläiset (isovenäläiset) ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja,sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset (isovenäläiset), valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset).
Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.
LähteetMuokkaa
- Heikki Kirkinen: Venäjän historia. Otava, 2004. ISBN 951-1-15799-X.
ViitteetMuokkaa
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. |
- ↑ [1]
- ↑ [2]
- ↑ [3]
- ↑ Belarus The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b c [4]
- ↑ [5]
- ↑ Viro The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Liettua The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Moldova The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ [6]
- ↑ [7]
- ↑ Azerbaidžan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Tadžikistan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Georgia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ [8]
- ↑ [9]
- ↑ Finland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
- Leena Liukkonen: Venäläiset tulevat! Siltala. 2013. ISBN10: 9522341592.