Venäläiset

Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Venäläiset русские/russkije
Väkiluku	135 miljoonaa
Asuinalueet	Venäjä: 115 889 107 (vuonna 2002)  Ukraina:    8 334 000 (vuonna 2001)  Kazakstan:    4 480 000 (vuonna 1999)  Yhdysvallat:   3 163 084  Valko-Venäjä:    1 200 000  Uzbekistan:    620 000  Latvia:    556 000  Kirgisia:    500 000  Viro:    342 000  Kanada:    500 600  Liettua:    278 000  Moldova:    259 000  Brasilia:    200 000  Saksa:    178 600  Azerbaidžan:    144 000  Turkmenistan:    142 000  Ranska:    115 000  Tadžikistan:    79 000  Georgia:    70 000  Australia:    60 200  Suomi:    66 401  Romania:    30 000  Turkki:    20 000  Kiina:    15 600
Kielet	venäjä
Uskonnot	ortodoksinen kristinusko
Infobox OK

Venäläisten alueellinen jakautuminen

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia, eli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa henkeä, mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

Väestökarttoja

Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.

• 
  Venäläiset entisissä neuvostotasavalloissa vuonna 1994.
• 
  Venäjän venäläiset 2010.
• 
  Viro, Latvian ja Liettuan venäläiset vuonna 2021.
• 
  Valko-Venäjän venäläiset vuoden 2019 väestönlaskennassa.
• 
  Ukrainan venäläiset vuonna 2001 (punaisella).
• 
  Lipovan venäläiset Romaniassa vuonna 2002.
• 
  Kazakstanin venäläiset vuonna 2021.

Uskonto

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.

Alkuperä

Nykyiset venäläiset, eli niin sanotut isovenäläiset, ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja, sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset, eli isovenäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset, eli niin sanotut vähävenäläiset.

Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

Lähteet

• Heikki Kirkinen: Venäjän historia. Otava, 2004. ISBN 951-1-15799-X

Aiheesta muualla

• Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
• Leena Liukkonen: Venäläiset tulevat! Siltala. 2013. ISBN10: 9522341592.