Wikipedia

Venäläiset

slaavilainen kansa

Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Venäläiset
русские/russkije
Väkiluku 135 miljoonaa
Asuinalueet

 Venäjä:
115 889 107 (vuonna 2002)[1]selvennä
 Ukraina:
   8 334 000 (vuonna 2001)[2]
 Kazakstan:
   4 480 000 (vuonna 1999)[3]selvennä
 Yhdysvallat:
  3 163 084
 Valko-Venäjä:
   1 200 000[4]selvennä
 Uzbekistan:
   620 000[5]
 Latvia:
   556 000[6]
 Kirgisia:
   500 000[5]
 Viro:
   342 000[7]
 Kanada:
   500 600lähde?
 Liettua:
   278 000[8]
 Moldova:
   259 000[9]
 Brasilia:
   200 000[10]
 Saksa:
   178 600[11]
 Azerbaidžan:
   144 000[12]
 Turkmenistan:
   142 000[5]
 Ranska:
   115 000lähde?
 Tadžikistan:
   79 000[13]
 Georgia:
   70 000[14]
 Australia:
   60 200[15]
 Suomi:
   66 401[16]
 Romania:
   30 000[17]
 Turkki:
   20 000lähde?

 Kiina:
   15 600lähde?
Kielet venäjä
Uskonnot ortodoksinen kristinusko

Venäläisten alueellinen jakautuminenMuokkaa

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia, eli vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa henkeä, mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

VäestökarttojaMuokkaa

Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.selvennä

UskontoMuokkaa

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.

AlkuperäMuokkaa

Pääartikkeli: Venäläisten alkuperä

Nykyiset venäläiset, eli niin sanotut isovenäläiset, ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja, sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset, eli isovenäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset, eli niin sanotut vähävenäläiset.

Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
  1. ↑ [1]
  2. ↑ [2]
  3. ↑ [3]
  4. ↑ Belarus The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  5. ↑ a b c [4]
  6. ↑ [5]
  7. ↑ Viro The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  8. ↑ Liettua The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  9. ↑ Moldova The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  10. ↑ [6]
  11. ↑ [7]
  12. ↑ Azerbaidžan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  13. ↑ Tadžikistan The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  14. ↑ Georgia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  15. ↑ [8]
  16. ↑ [9]
  17. ↑ Finland The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäläiset.
  • Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
  • Leena Liukkonen: Venäläiset tulevat! Siltala. 2013. ISBN10: 9522341592.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäläiset&oldid=21317765”