Avaa päävalikko
Wikipedia

Venäläiset

Venäläiset (ven. русские, russkije) on noin 135 miljoonan ihmisen itäslaavilainen, venäjän kieltä puhuva Euroopan suurin kansa.

Venäläiset
русские/russkije
Russianpeople3.1.png
Väkiluku 150 miljoonaa
Asuinalueet

Venäjän lippu Venäjä:
115 889 107 (vuonna 2002)[1]selvennä
Ukrainan lippu Ukraina:
   8 334 000 (vuonna 2001)[2]
 Kazakstan:
   4 480 000 (vuonna 1999)[3]selvennä
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat:
  3 163 084
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä:
   1 200 000[4]selvennä
 Uzbekistan:
   620 000[5]
Latvia:
   556 000[6]
 Kirgisia:
   500 000[5]
Viron lippu Viro:
   342 000[7]
Kanada:
   500 600lähde?
Liettua:
   278 000[8]
Moldovan lippu Moldova:
   259 000[9]
Brasilian lippu Brasilia:
   200 000[10]
Saksan lippu Saksa:
   178 600[11]
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan:
   144 000[12]
 Turkmenistan:
   142 000[5]
Ranskan lippu Ranska:
   115 000lähde?
 Tadžikistan:
   79 000[13]
Georgia:
   70 000[14]
 Australia:
   60 200[15]
Suomen lippu Suomi:
   66 401[16]
Romanian lippu Romania:
   30 000[17]
Turkin lippu Turkki:
   20 000lähde?

 Kiina:
   15 600lähde?
Kielet venäjä
Uskonnot ortodoksinen kristinusko

Venäläisten alueellinen jakautuminenMuokkaa

Venäläiset asuvat pääasiassa Venäjän federaatiossa, jonka väestöstä he muodostavat 79,8 prosenttia (vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan 116 miljoonaa), mutta myös laajamittaisesti Venäjän federaation ulkopuolella, enimmäkseen muissa entisissä neuvostotasavalloissa. Venäläiset ovat myös yksi Kiinan virallisesti tunnustamasta 56 etnisestä ryhmästä.

KarttojaMuokkaa

Seuraavat kartat kuvaavat venäläisten osuutta väestöstä entisissä neuvostotasavalloissa Venäjällä, Baltian maissa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa, Romaniassa ja Kazakstanissa.selvennä

UskontoMuokkaa

Valtaosa venäläisistä on uskonnoltaan ortodokseja. Ortodoksisella kirkolla on kautta historian ollut merkittävä rooli venäläisten kansallisen identiteetin kehityksessä, ja nykyaikana se on olennainen osa venäläisten kansallista kulttuuria. Neuvostoliiton uskontoihin kohdistaman sortopolitiikan takia moni venäläinen ei kuitenkaan varsinaisesti kuulu mihinkään kirkkoon.

AlkuperäMuokkaa

Pääartikkeli: Venäläisten alkuperä

Nykyiset venäläiset (isovenäläiset) ovat muodostuneet suuresta joukosta muinaisia slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia heimoja,sekä viikinkejä ja niihin sulautuneita muita väestöaineksia. Novgorodin ja Kiovan hallinnon hajottua 1100-luvulla väestöaineksesta erottuivat vuosisatojen kuluessa nykyiset venäläiset (isovenäläiset), valkovenäläiset ja ukrainalaiset (vähävenäläiset).

Myöhemmin, laajassa mitassa 1800-luvulta lähtien, venäläiset ovat levittäytyneet Euroopan puoleisen Venäjän ulkopuolelle Keski-Aasiaan sekä Siperiaan, jossa he ovat nykyisin enemmistökansallisuutena. Venäläinen väestö on sulattanut itseensä suuren määrän erilaisia alkuperäiskansallisuuksia. Tämä prosessi jatkuu edelleen, ja sen seurauksena venäläinen kansa on geneettisesti kirjava, mutta kulttuurisesti ja kielellisesti yhtenäinen kokonaisuus.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Venäläiset ja suomensukuiset: saman kehdon lapsia. Carelia, 2002, nro 4. Artikkelin verkkoversio.
  • Leena Liukkonen: Venäläiset tulevat! Siltala. 2013. ISBN10: 9522341592.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäläiset&oldid=18385702”