Alkuperäiskansa

kansa, joka on alueen ensimmäisten asukkaiden jälkeläisiä tai asunut alueella ennen sen nykyisen valtaväestön tuloa

Alkuperäiskansalla tarkoitetaan yleiskielessä erityisesti vähemmistöksi jäänyttä kansallisuutta, joka on jonkin alueen alkuperäistä väestöä, esimerkkinä "Intiaanit, saamelaiset ym. alkuperäiskansat."[1][2] Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksessa 169 käsite on saanut laajan poliittisen määritelmän. Siinä ei mainita vähemmistöasemaa.[3]

Kominaisia ja lapsia kansallispuvuissaan Pohjois-Venäjällä.

Alkuperäiskansat muodostavat arviolta noin kuusi prosenttia maailman väestöstä. Pelkästään Intiassa heitä on yli 100 miljoonaa [4] ja koko maailmassa 370–600 miljoonaa.[5] Alkuperäiskansojen eliniänodote on keskimäärin lyhyempi kuin muulla väestöllä. Syynä ovat muun muassa köyhyys, aliravitsemus ja tartuntataudit.[6]

ILO:n määritelmäMuokkaa

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäiskansoja koskevassa yleissopimuksessa nro 169 määritellään sopimuksen soveltamisen kohde.[3] Alkuperäiskansalla siinä tarkoitetaan:

a) niitä itsenäisissä maissa eläviä heimokansoja, joiden sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset olot erottavat ne muusta kansallisesta yhteisöstä ja joiden asemaa säännellään kokonaan tai osittain niiden omilla tavoilla tai perinteillä tai erityissäädöksillä tai – määräyksillä ja

b) niitä itsenäisissä maissa eläviä kansoja, joita pidetään alkuperäiskansoina sen vuoksi, että ne polveutuvat väestöstä, joka maan valloittamisen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu, ja jotka oikeudellisesta asemastaan riippumatta ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.[3]

ILO lisää määrittelyyn vielä sen, että tällaisen kansan on itse ymmärrettävä itsensä joko alkuperäiskansaksi tai heimokansaksi, jotta siihen voitaisiin soveltaa ILO:n yleissopimusta. [3]

Sopimuksen määrittelyn nojalla saamelaisille on hyväksytty alkuperäiskansan asema Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Näistä maista vain Norja on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön sopimuksen nro 169.

Alkuperäiskansat, luonto ja sosiaaliset suhteetMuokkaa

On väitetty, että alkuperäiskansat harjoittavat ekologisesti kestävää elämäntapaa, joka hillitsee ilmastonmuutosta.[4] Toisaalta on väitetty, että niin sanotut alkuperäiskansat kuluttavat luontoa siinä kuin muutkin, jopa asumiskelvottomaksi. Vaikka pienen väestömäärän ja kehittymättömän teknologian vuoksi kulutus voi jäädä vähäisemmäksi, se ei tarkoita, että alkuperäiskansat "ymmärtäisivät luontoa" tai "olisivat yhtä luonnon kanssa".[7] Jared Diamondin mukaan alkuperäiskansa sai aikaan Pääsiäissaarella täydellisen ekokatastrofin joitakin satoja vuosia sitten. Kaikkien puitten hakkaaminen johti siihen, että edes veneitä ei kyetty enää rakentamaan.[8]

On myös väitetty, että alkuperäiskansat ylläpitävät patriarkaattia ja sortavat naisia, kuten tapahtuu esimerkiksi Pohjois-Nigeriassa.[9]

AlkuperäiskansojaMuokkaa

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa.[10] Euroopan puoleisella Venäjällä on myös alkuperäiskansoja[10], kuten nenetsit, samojedit, komit sekä adygelaiset kansat, kuten tšerkessit. Euroopassa on myös baskit, joilla on oma itsehallintoalueensa Baskimaa.[10]

Afrikassa monia kansoja pidetään alkuperäiskansoina, vaikka nämä ovatkin usein syrjäyttäneet aiempia kansoja, jopa melko äskettäin.lähde? Amerikassa kaikkia 1400-luvun eurooppalaisvalloittajien edeltäjistä polveutuvia pidetään alkuperäiskansoina (intiaanit, eskimot). Aasiassa alkuperäiskansoja ovat esimerkiksi armenialaiset, Pohjois-Irakin assyrialaiset, Hokkaidon ainut ja lukuisat muut. Australiassa ja Uudessa Seelannissa heitä ovat muun muassa Australian aboriginaalit ja Uuteen-Seelantiin noin vuonna 1280 saapuneet maorit.lähde?

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Alkuperäiskansa Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 21.5.2021.
  2. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  3. a b c d Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja Metsähallituksesta annetun lain muuttamisesta HE 264/2014 vp, s. 68-. Eduskunta, 2014. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Peuhkuri, Lea: ”Metsä on perintö, joka pitää meitä yllä”. Turun Sanomat, 15.10.2017, 113. vsk, nro 302, s. 14. Turku: Turun Sanomat Oy. ISSN 0356-133X.
  5. Pelttari, Mikko: Pako tai kato. Yliopisto-lehti, 7/2014. Helsingin yliopisto.
  6. Alkuperäiskansat kuolevat selvästi muuta väestöä nuorempina Turun Sanomat. 14.1.2010. Viitattu 4.11.2022.
  7. Ovatko alkuperäiskansat alkuperäisiä? Kepan Uutiset. 11.9.2002.
  8. Diamond, Jared: Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cogita, 2005. ISBN 952-5202-84-4.
  9. Bruce Gilley: The case for colonialism Third World Quarterly. 8.9.2017.
  10. a b c UKK Fáktalávvu. Viitattu 4.11.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkuperäiskansa.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.