Avaa päävalikko

Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyhenne SNT[1]) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyh. Neuvostoliittoa. Liittovaltion hajotessa 1991 neuvostotasavaltoja oli käytännössä 15, joista jokaisessa oli oma kommunistinen puolueensa lukuun ottamatta Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa (SFNT) aina vuoteen 1990.

Neuvostoliiton perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota Neuvostoliitosta. Käytännössä tämä oli mahdotontaselvennä, mutta neuvostovallan heikennyttyä ja ennen kaikkea konservatiivisten kommunistien vallankaappauksen epäonnistuttua 1991 SNT:t pääsivät itsenäistymään Neuvostoliitosta, jonka purkanut sopimus 11 SNT:n välillä synnytti alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön.

NimiMuokkaa

 
Neuvostotasavaltojen kartta

Monissa kielissä koko nimen sanajärjestys on toisin kuin suomessa, kuten englannissa Soviet socialist republic (SSR), venäjässä советская социалистическая республика (ССР), sovetskaja sotsialistitšeskaja respublika (SSR) ja virossa nõukogude sotsialistlik vabariik (NSV) eli ”neuvostojen sosialistinen tasavalta”.

sosialistinen
neuvosto-
tasavalta
osaksi
NL:oa
asukas-
luku
(1989)
as.luku/
NL:n as.l.
(%)
pinta-
ala (km²)
(1991)
p.ala/
NL:n p.ala
(%)
asukas-
tiheys/
km²
pää-
kaupunki
itsenäinen
valtio
kartta
nro
  Venäjän SFNT 1922 147 386 000 51,40 17 075 200 76,62 8,6 Moskova   Venäjä 1
  Ukrainan SNT 1922 51 706 746 18,03 603 700 2,71 85,6 Kiova   Ukraina 2
  Uzbekistanin SNT 1924 19 906 000 6,94 447 400 2,01 44,5 Taškent   Uzbekistan 4
  Kazakstanin SNT 1936 16 711 900 5,83 2 727 300 12,24 6,1 Almaty   Kazakstan 5
  Valko-Venäjän SNT 1922 10 151 806 3,54 207 600 0,93 48,9 Minsk   Valko-Venäjä 3
  Azerbaidžanin SNT 1936 7 037 900 2,45 86 600 0,39 81,3 Baku   Azerbaidžan 7
  Georgian SNT 1936 5 400 841 1,88 69 700 0,31 77,5 Tbilisi   Georgia 6
  Tadžikistanin SNT 1929 5 112 000 1,78 143 100 0,64 35,7 Dušanbe   Tadžikistan 12
  Moldovan SNT 1940 4 337 600 1,51 33 843 0,15 128,2 Chișinău   Moldova 9
  Kirgisian SNT 1936 4 257 800 1,48 198 500 0,89 21,4 Frunze   Kirgisia 11
  Liettuan SNT 1940, 1944 * 3 689 779 1,29 65 200 0,29 56,6 Vilna   Liettua 8
  Turkmenistanin SNT 1924 3 522 700 1,23 488 100 2,19 7,2 Ašgabat   Turkmenistan 14
  Armenian SNT 1936 3 287 700 1,15 29 800 0,13 110,3 Jerevan   Armenia 13
  Latvian SNT 1940, 1944 * 2 666 567 0,93 64 589 0,29 41,3 Riika   Latvia 10
  Viron SNT 1940, 1944 * 1 565 662 0,55 45 226 0,20 34,6 Tallinna   Viro 15

Muut Neuvostoliiton neuvostotasavallatMuokkaa

sosialistinen
neuvosto-
tasavalta
olemassa (vuosia) pinta-
ala (km²)
pää-
kaupunki
liitettiin kartta tietoa
  Abhasian SNT 1921–1931 8 600 km² Suhumi   Georgian SNT   Abhasian SNT liitettiin pian perustamisensa jälkeen 1921 sopimustasavaltana Georgian SNT:aan ja edelleen Transkaukasian SNT:aan, muutettiin autonomiseksi SNT:ksi 1931
  Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta 1922–1936 186,100 km² Tbilisi   Armenian SNT
  Georgian SNT


  Azerbaidžanin SNT

  Transkaukasian SNT muodostettiin 1922 Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian SNT:ista, jaettiin takaisin kolmeksi SNT:ksi 1936
  Horezmin SNT 1923–1925 62,200 km² Hiva   Uzbekistanin SNT


  Turkmenistanin SNT

  Horezmin SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken
  Buharan SNT 1924–1925 182 193 km² Buhara   Uzbekistanin SNT


  Turkmenistanin SNT

  Buharan SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken
  Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta 1940–1956 172 400 km² Petroskoi   Venäjän SFNT   Karjalais-suomalainen SNT palautettiin Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi Karjalan autonomiseksi SNT:ksi

Sosialistisen Bulgarian kommunistijohtaja Todor Živkov ehdotti 1960-luvun alussa maansa liittämistä osaksi Neuvostoliittoa sosialistisena neuvostotasavaltana, mutta ehdotus hylättiin.
[2][3][4]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 21.2.2014.
  2. Elster, Jon (1996). The roundtable talks and the breakdown of communism. University of Chicago Press, 179. ISBN 0226206289. 
  3. Held, Joseph (1994). Dictionary of East European history since 1945. Greenwood Press, 84. ISBN 0313265194. 
  4. Gökay, Bülent (2001). Eastern Europe since 1970. Longman, 19. ISBN 0582328586.