Tuvan kansantasavalta

osittain tunnustettu valtio Aasiassa 1921–1944

Tuvan kansantasavalta tai Tannu Tuvan kansantasavalta (tuvaksi Тыва Арат Республик, Tьʙа Arat Respuʙlik, IPA [tʰɯˈʋa aˈɾatʰ resˈpʰuplik]) oli osittain tunnustettu valtio entisen Venäjän keisarikunnan Tuvan protektoraatin alueella. Neuvostoliitto ja Mongolia olivat ainoat valtiot, jotka tunnustivat Tuvan itsenäisyyden.[1]

Tuvan kansantasavalta
Тыва Арат Республик
Tьʙа Arat Respuʙlik
1921–1944
Flag of the Tuvan People's Republic (1935-1939).svg Emblem of the Tuvan People's Republic (1943-1944).svg
lippu vaakuna

Tuva map.png

Valtiomuoto Marxilais-leninistiläinen yksipuoluejärjestelmä
Pienen huralin presidiumin puheenjohtaja Hertek Antšimaa-Toka (viimeinen)
Pääkaupunki Kyzyl
Pinta-ala
– yhteensä 170 500 km² 
Väkiluku 95 400
Uskonnot tiibetinbuddhalaisuus , shamanismi, vanhauskoisuus, ortodoksisuus
Kielet tuva, venäjä, mongoli
Valuutta Tuvan akşa
Kansallislaulu Tooruktug Dolgay Tangdym
Edeltäjä(t) Urjanhain aluepiiri
Seuraaja(t) Tuvan autonominen alue

Nykyään Tuva on osa Venäjää.

HistoriaMuokkaa

Ennen kuin Venäjän keisarikunta liitti Tuvan itseensä, alue oli osa Mongoliaa, joka taas oli osa Qing-dynastiaa, josta Tuva julistautui itsenäiseksi ensimmäisen kerran vuonna 1912.[2]

Venäjän vallankumouksen ajan kaaos antoi tuvalaisille mahdollisuuden julistaa maansa itsenäiseksi. 4 elokuuta 1921 bolševikit perustivat Tuvan kansantasavallan, josta käytettiin nimeä Tannu Tuva vuoteen 1926 saakka.

Pääkaupunki Khem-Beldir nimettiin uudelleen Kyzyliksi. Neuvostoliiton ja Mongolian kansantasavallan välinen sopimus vuonna 1926 vahvisti valtion itsenäisyyden. Vaikka muut valtiot eivät tunnustaneet sen itsenäisyyttä, se näkyi Yhdysvalloissa valmistetuissa kartoissa ja karttapalloissa.

Tuvan ensimmäinen pääministeri oli Donduk Kuular. Hän teki buddhalaisuudesta valtion virallisen uskonnon ja yritti vähentää Venäjältä tulleiden uudisasukkaiden ja propagandan määrää. Neuvostoliitto huolestui muutoksista, ja vuonna 1929 Kuular pidätettiin ja teloitettiin Tuvan vallankaappauksen aikana.

Vallankaappauksen jälkeen uusi hallitus yritti tuhota buddhalaisuuden ja samanismin Tuvassa Stalinin rohkaisemana.

Toinen maailmansotaMuokkaa

Tuvan sanotaan liittyneen Toiseen maailmansotaan Neuvostoliiton kanssa 22. tai 25. kesäkuuta 1941, mutta asiasta ei olla varmoja. Joka tapauksessa Tuvasta tulleet vapaaehtoiset auttoivat Neuvostoliittoa sodassa akselivaltoja vastaan.

11. lokakuuta 1944 Tuvan pienen huralin pyynnön jälkeen Tuva liitettiin Neuvostoliittoon autonomisena alueena. Saltšak Toka sai Tuvan kommunistisen puolueen ensimmäisen sihteerin tittelin. Ennen Neuvostoliittoon liittymistä Saltšakin vaimo, Hertek Antšimaa-Toka, toimi Tuvan valtionpäämiehenä eli pienen huralin presidiumin puheenjohtajana. Tästä syystä Tuvan kansantasavallan voidaan katsoa olevan ensimmäinen valtio, jonka valtionpäämiehenä toimi nainen, joka valittiin toimeen vaaleilla.[1][3]

Tuva oli autonominen tasavalta vuoden 1961 lokakuusta vuoteen 1992. Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua Tuvan ASNT julistautui Tuvan tasavallaksi vuonna 1991. Samoihin aikoihin Tuvassa esiintyi kansallismielisiä itsenäistymispyrkimyksiä. Tuvan tasavalta jäi kuitenkin Venäjän federaation yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen venäläistä väestöä on muuttanut runsaasti pois Tuvasta.

LähteetMuokkaa

  1. a b Kamala Harris murtaa historiallisen lasikaton Yhdysvalloissa – tunnetko nämä 10 tienraivaajaa ennen häntä? Iltalehti. 19.1.2021. Viitattu 28.7.2022.
  2. Chronology for Tuvinians in Russia 2022. Refworld. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
  3. Khertek Anchimaa Toka: the world’s first female head of state 2.12.2008. thetimes.co.uk. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Tuvan People's Republic