Venäjän vallankumous

Venäjän vallankumous
	Osa ensimmäistä maailmansotaa ja vuosien 1917–1923 vallankumouksia
	Mielenosoitus Nevski Prospektilla vuoden 1917 helmikuun vallankumouksen jälkeen.
Päivämäärä:	Helmikuun vallankumous:; 8.–16. maaliskuuta 1917; (J: 23. helmikuuta – 3. maaliskuuta 1917); Lokakuun vallankumous:; 7.–8. marraskuuta 1917; (J: 25.–26. lokakuuta 1917);
Paikka:	Venäjän keisarikunta
Lopputulos:	Bolševikkien voitto:; Nikolai II luopui vallasta; Venäjän keisarikunta lakkautettiin; Venäjän väliaikainen hallitus kaatui; Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta perustettiin; Venäjän sisällissota alkoi; Puolan, Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistymninen;
Osapuolet
Venäjän keisarikunta¹; Venäjän väliaikainen hallitus; Venäjän valkoinen armeija	Pietarin neuvosto; Vasemmistososialistivallankumoukselliset; bolševikit; menševikit; Puna-armeija; Muut vallankumoukselliset Vihreä armeija
Komentajat
Nikolai II¹; Georgi Lvov; Aleksandr Kerenski	Vladimir Lenin; Lev Trotski; Lev Kamenev
	¹ Maaliskuuhun 1917 saakka.

Tämä artikkeli käsittelee vuoden 1917 vallankumousta. Muista kumouksista katso täsmennyssivu.

Venäjän vallankumous (ven. Русская революция, Russkaja revoljutsija) on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui. Helmikuun vallankumouksessa valta siirtyi väliaikaiselle hallitukselle ja lokakuun vallankumouksessa lopulta bolševikeille, jotka perustivat Venäjän neuvostotasavallan.

Tausta

Venäjän vallankumoukseen ja keisarikunnan kaatumiseen johtivat sekä pidempiaikaiset tsaarinhallinnon ongelmat ja yhteiskunnalliset kysymykset, että ensimmäinen maailmansota. Vuoden 1905 vallankumouksen seurauksena perustettu kansanedustuslaitos, valtakunnanduuma, joutui ajoittain tsaarin hajottamaksi. Tsaarin konservatiivinen politiikka aiheutti laajaa tyytymättömyyttä, kuten myös hallinnon korruptoituneisuus ja tehottomuus. Samalla levottomuudet valtakunnan lukuisten kansallisten vähemmistöjen keskuudessa lisääntyivät.^[1]

Lopulta Venäjän huonosti varustellun ja johdetun armeijan saksalaisille kärsimät valtavat tappiot ensimmäisessä maailmansodassa aiheuttivat hallinnolle liian suuren haasteen. Sodan myötä vallankumouksesta tuli välttämätön kahdella tavalla: se osoitti, että Venäjä ei enää pärjännyt sotilaallisesti Keski- ja Länsi-Euroopan valtioille ja se lamaannutti talouden.^[1]

Helmikuun vallankumous

Pääartikkeli: Helmikuun vallankumous

Helmikuun lopussa 1917 Pietarissa puhkesi mellakoita, joihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea ja hän joutui luopumaan kruunusta 2. maaliskuuta (juliaanisen kalenterin mukaan), jonka jälkeen duuma perusti maahan väliaikaisen hallituksen.^[1]

Väliaikaishallituksen aika

Pääartikkeli: Venäjän väliaikainen hallitus

Venäjän väliaikainen hallitus yritti pitää Venäjän mukana ensimmäisessä maailmansodassa. Hallituksen kilpailijaksi nousi kuitenkin tehtaista ja armeijasta koottu Pietarin neuvosto, jolla oli pian enemmän valtaa kuin väliaikaisella hallituksella. Pietarin neuvosto antoi 1. maaliskuuta venäjän armeijalle käskyn totella vain neuvostoa. Samankaltaisia neuvostoja muodostettiin myös muihin suuriin kaupunkeihin ja myös asevoimien sisälle. Monet neuvostojen jäsenistä kannattivat Venäjän välitöntä vetäytymistä ensimmäisestä maailmansodasta, joka johti tilanteeseen jossa radikaalien sosialistien vaikutusvalta kasvoi eri neuvostoissa.^[1]

Väliaikainen hallitus järjestäytyi uudelleen neljä kertaa ennen lokakuuta, mutta se ei kyennyt vastaamaan tehokkaasti maata piinaaviin ongelmiin. Heinäkuussa hallituksen johtoon nousi sosialisti Aleksandr Kerenski. Hänen sosialistivallankumouksellinen puolueensa kuitenkin hajosi, kun sen vasen siipi irtautui puolueesta. Syyskuuhun mennessä bolševikit ja muut vasemmistolaiset vallankumoukselliset olivat ohittaneet menševikit ja sosialistivallankumouksellisen puolueen. Heitä kannattivat etenkin sotilaat ja kaupunkien nälkäiset työläiset. Kerenski ei kyennyt pysäyttämään maan luisumista taloudelliseen ja sotilaalliseen kaaokseen.^[1]

Lokakuun vallankumous

Pääartikkeli: Lokakuun vallankumous

24.–25. lokakuuta bolševikit suorittivat vallankaappauksen, joka oli lähes veretön. He ottivat haltuunsa hallinnon rakennukset ja lennätinasemat. Kerenski joutui pakenemaan maasta, ja bolševikit perustivat maahan uuden hallituksen.^[1]

Saksa oli avustanut bolševikkeja ja rahoittanut heidän toimintaansa runsaskätisesti ennen lokakuun vallankumousta. Saksa oli joutunut tukalaan asemaan kahden rintaman sodassa, ja Venäjä oli osallisena itärintamalla käydyssä sodassa. Saksan tiedustelupalvelu halusi Kerenskin hallituksen kaatuvan ja Venäjän vetäytyvän sodasta, joten se liittoutui vallankumouksellisten kanssa ja salakuljetti huhtikuussa 1917 Vladimir Leninin ja hänen kolmisenkymmentä apuriaan Venäjälle kaatamaan hallitusta.^[2]^[3]

Sisällissota

Pääartikkeli: Venäjän sisällissota

Vallankumouksen jälkeen vuonna 1918–1920 käytiin sisällissota, jossa bolševikkien muodostama puna-armeija taisteli useita venäläisiä ja ulkomaisia armeijoita vastaan. Sisällissota päättyi bolševikkien voittoon syksyllä 1920.

Katso myös

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Russian Revolution of 1917 Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.11.2013.
↑ Juha Keskinen: Tuore vakoilukirja: Venäjän vallankumous syntyi Saksan tiedusteluoperaatiosta Iltalehti. 10.10.2017. Viitattu 11.12.2022.
↑ Germany's role in the Russian Revolution Deutsche Welle. 11/07/2017. Viitattu 11.12.2022.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän vallankumous Wikimedia Commonsissa

Sota-ajan liike-elämää Pietarin ja Suomen välillä syksyllä 20 vuotta sitten, v. 1917. Omin silmin nähtyä ja koettua, kirjoitti O. A. H., Helsingin Sanomat, 19.09.1937, nro 252, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Sota-ajan liike-elämää Pietarin ja Suomen välillä syksyllä 20 vuotta sitten, v. 1917. Omin silmin nähtyä ja koettua, kirj. O. A. H., Helsingin Sanomat, 03.10.1937, nro 266, s. 34, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[EBrr-1] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Russian Revolution of 1917 Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.11.2013.

[2] Juha Keskinen: Tuore vakoilukirja: Venäjän vallankumous syntyi Saksan tiedusteluoperaatiosta Iltalehti. 10.10.2017. Viitattu 11.12.2022.

[3] Germany's role in the Russian Revolution Deutsche Welle. 11/07/2017. Viitattu 11.12.2022.

[1]

[2]

[3]