Šamanismi

šamaaniin tukeutuva maailmankatsomus

Šamanismi[1] (rinnakkainen muoto samanismi[2]) tarkoittaa hengellistä kulttuuria, jossa šamaanilla on keskeinen osa.[3] Šamaani on yhteisön jäsen, jolla uskotaan olevan erityisiä yliluonnollisia taitoja. Šamaani on usein parantaja ja ennustaja, hän neuvoo monenlaisissa ongelmissa ja toimii yhdyssiteenä henkimaailman ja ihmisyhteisön välillä.[4]

Altailainen naisšamaani ja rumpu. S. I. Borisovin valokuva venäläisessä postikortissa 1910-luvulta.
Šamaani Ötsir-böö Mongoliassa vuonna 1909. Kuva: Sakari Pälsi.

Šamanismiin liittyy usein muuntuneiden tajunnantilojen käyttö yhteytenä henkimaailmaan. Joskus henkimaailmaan pyritään myös unessa. Transsitilaa haetaan muun muassa rummuttamalla, rytmikkäällä musiikilla ja laululla, toistuvilla tanssiliikkeillä ja muilla toistuvilla rituaaleilla.[4]

Šamanismin esiintyminen maailmassa muokkaa

Lähes kaikilla maapallon pohjoisilla alueilla, havumetsävyöhykkeestä arktisiin alueisiin, harjoitetaan šamanismia. Šamanismia tunnetaan Euraasiassa Skandinaviasta Tyynellemerelle ja Japaniin, Pohjois-Amerikassa intiaanien keskuudessa ja inuittien keskuudessa Pohjois-Amerikassa ja Grönlannissa. Sana šamaani on peräisin Siperian evenkeiltä.[4] Suomalaisten tai laajemmin itämerensuomalaisten keskuudesta ei tunneta varsinaiselle pohjoiselle šamanismille suoraan verrannollisia ilmiöitä – kylläkin sellaisten mahdollisia jäänteitä.[5]

Šamanismia esiintyy myös elinvoimaisena korealaisten keskuudessa. Etelä-Koreassa siitä käytetään nimitystä Musok eli mudang-menot. Etelä-Koreassa arvioitiin vuonna 1972 olevan mudang eli šamaaneja noin 0,3 prosenttia väestöstä.[6]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Kena, Kirsti: Kaukoidän teologian näkökulmia. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 181. Jyväskylä: Gummerus, 1993. ISBN 951-9111-93-X.

Viitteet muokkaa

  1. šamanismi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  2. samanismi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  3. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  4. a b c Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4.
  5. Siikala, Anna-Leena: Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992 (2. tarkistettu painos 1994). ISBN 951-717-704-6.
  6. Kena 1993.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Drury, Nevill: Šamanismi. (The elements of shamanism, 1989.) Suomentanut Eero Mänttäri. Hämeenlinna: Karisto, 1993. ISBN 951-23-3309-0.
  • Hoppál, Mihály: Šamaanien maailma. Suomentanut Juhani Huotari. Jyväskylä: Atena, 2003. ISBN 951-796-299-1.
  • Ohlmarks, Åke: Studien zum Problem des Schamanismus. Lund: Universitas Regia Lundensis, 1939.
  • Pentikäinen, Juha: Samaanit: Pohjoisten kansojen elämäntaistelu. Helsinki: Etnika, 1998. ISBN 951-97889-1-3.
  • Remes, Marjo: Katseen kulttuuriset rajat: Shamanismista uusshamanismiin. Väitöskirja, Lapin yliopisto, Acta Universitatis Lapponiensis 87. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 2005. ISBN 951-634-974-9.
  • Siikala, Anna-Leena: Suomalainen šamanismi: Mielikuvien historiaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 565. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992 (2. tarkistettu painos 1994). ISBN 951-717-704-6.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikibooks