Itämerensuomalaiset kansat

Joukko Pohjoismaissa, Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä

Itämerensuomalaiset kansat ovat suomalais-ugrilaisia kansoja, jotka puhuvat kantasuomen kielestä polveutuneita itämerensuomalaisia kieliä. Kantasuomea puhuttiin ajanlaskun alun molemmin puolin. Itämerensuomalaiset kansat asuvat nimensä mukaisesti lähellä Itämerta pääasiassa nykyisten Karjalan, Suomen, Viron, Inkerin, Pohjois-Norjan ja -Ruotsin sekä Luoteis-Venäjän alueella. Itämerensuomalaiset kansat ovat toistensa lähisukukansoja.

Itämerensuomalaiset kansat
Aleksis Kivi.jpg
Aleksis Kivi (suomalainen)
Virtanen.jpg
A. I. Virtanen (suomalainen)
Paavo Nurmi (Antwerp 1920).jpg
Paavo Nurmi (suomalainen)
Urho-Kekkonen-1975 (cropped).jpg
Urho Kekkonen (suomalainen)
MinnaCanth.jpg
Minna Canth (suomalainen)
Lydia Koidula A-37-3152.jpg
Lydia Koidula (virolainen)
Anton Hansen Tammsaare, 000290.jpg
A. H. Tammsaare (virolainen)
Lennart Meri 1998.jpg
Lennart Meri (virolainen)
IRL Ene Ergma.jpg
Ene Ergma (virolainen)
Dmitri Tsvetkov.JPG
Dmitri Tsvetkov (vatjalainen)
Uldriķis Kāpbergs.jpg
Uldriķis Kāpbergs (liiviläinen)
Larin Paraske.jpg
Larin Paraske (inkerikko)
20160616 165135 e.jpg
Miikul Pahomov (lyydiläinen)
Zaitseva Nina.jpg
Nina Zaitseva (vepsäläinen)
Alpo Sailo Runonlaulaja Miihkali Arhippainen1973.jpg
Miihkali Perttunen (karjalainen)
Valentina Libertsova oman Kylläl karjalakse paista...-kniiganke -cropped.jpg
Valentina Libertsova (karjalainen)
Väkiluku 7,6 miljoonaa
Merkittävät asuinalueet
Suomalaiset6,5 miljoonaa
Virolaiset1,1 miljoonaa
Karjalaiset100 000
Lyydiläiset10 000
Vepsäläiset6 000
Inkerikot1 000
Liiviläiset500
Vatjalaiset100
Kielet Itämerensuomalaiset kielet, venäjä, latvia, englanti, ruotsi, norja
Uskonnot Kristinusko, Suomenusko, Taarausko
Sukulaiskansat Volgansuomalaiset kansat, uralilaisia kieliä puhuvat kansat yleisesti
Itämerensuomalaisten kielten puhuma-alue.

Itämerensuomalaisia kansojaMuokkaa

Etelästä vastapäivään lueteltuna itämerensuomalaisia kansoja ovat:

Lisäksi voidaan erottaa omaksi ryhmäkseen toimalaiset ja heidän alaryhmänsä taipaleentakaiset tšuudit, mutta heidän kielensä on jo kuollut sukupuuttoon. Kuitenkin Venäjällä Arkangelin alueella Pinegan piirikunnassa elää edelleen väestöryhmä, joka kutsuu itseään tšuudeiksi.[1] Lisäksi Olhavan tšuudeja on pidetty itämerensuomalaisena kansana, mutta on epävarmaa olivatko he itämerensuomalainen kansa vai jokin toinen suomalais-ugrilainen kansa.

YhteenkuuluvuusMuokkaa

 
Eurooppa 800-luvulla, suomensukuiset kansat Pohjois-Euroopassa.
(väritetty tummankeltaisella)

Eri itämerensuomalaisten kansojen välinen läheinen kielisukulaisuus on ollut tiedossa jo satoja vuosia, mutta ennen kansallisuusaatteen aikaa ja 1800-lukua ei näiden kansojen keskuudessa ollut mitään erityistä yhteenkuuluvuuden tunnetta.lähde?

Kielitieteen kehittyessä itämerensuomalaisten huomattiin muodostavan erityisen ryhmän, johon saamelaiskielet eivät kuuluneet. 1800-luvulla ajatus itämerensuomalaisten erityisestä yhteenkuuluvuudesta muodostui ja alkoi levitä Suomessa ja Virossa niin sanotun kansallisen heräämisen myötä.lähde? Vähäisempää yhteenkuuluvuutta tunnettiin myös kaukaisempia suomalais-ugrilaisia kansoja kohtaan.lähde?

Heimoaate pyrki itämerensuomalaisten kansojen vapauttamiseen ja olojen parantamiseen. 1900-luvun alkupuolella joillakinkenen mukaan? oli käytännön tavoitteena luoda Suur-Suomeksi kutsuttu valtio, johon kuuluisivat kaikki itämerensuomalaiset kansat tai ainakin suomalaiset ja karjalaiset. Heimoaate ei poliittisissa muodoissaan juuri ulottunut saamelaisiin tai muihin ei-itämerensuomalaisiin suomalais-ugrilaisiin kansoihin.

Kylmän sodan aikana itämerensuomalaiset kansat jakoi rautaesirippu. Vain suomalaiset ja pieni osa karjalaisista olivat Neuvostoliiton rajojen ulkopuolella.

Virolainen kirjailija ja myöhemmin Viron presidentti Lennart Meri otti käyttöön itämerensuomalaisista kansoista nimityksen vesilinnun kansa, sillä itämerensuomalaisten kansojen mytologiassa vesilinnuilla on erityisen tärkeä osuus.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Kadonneiden ja katoavien kielien äärellä - 375 Humanistia 375humanistia.helsinki.fi. Viitattu 14.2.2020.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Jokipii, Mauno (toim.): Itämerensuomalaiset: Heimokansojen historiaa ja kohtaloita. Jyväskylä: Atena, 1995. ISBN 951-9362-80-0.
  • Julku, Kyösti (toim.): Itämerensuomi – eurooppalainen maa. Studia historica Fenno-ugrica 2. Jyväskylä: Oulu: Atena: Societas historiae Fenno-ugricae, 1997 (2. tarkistettu painos 1999). ISBN 951-796-093-X.
  • Lang, Valter: Homo Fennicus: Itämerensuomalaisten etnohistoria. Suomentanut Oittinen, Hannu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISBN 978-951-858-130-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa