Hellenismi (uskonto)
Hellenismi (myös esimerkiksi helleeninen pakanuus, kreikkalainen pakanuus, helleeninen polyteismi, helleeninen rekonstruktionismi tai klassinen pakanuus, kreik. Eλληνισμός, Ellinismós tai Eλληνική Εθνική Θρησκεία, Ellinikí Ethnikí Thriskeía) on antiikin Kreikan uskonnosta nykyajan maailmaan rekonstruoitu monijumalainen uuspakanallinen uskonto. Hellenismi on nykymuodossaan monimuotoinen uskonto, jossa perinteisiä kreikkalaisia jumalia voidaan palvoa perinteisin palvelumenoin tai heitä voidaan kunnioittaa uudemmilla tavoilla.[1]
.jpg)
Perusta muokkaa
Pakanallisessa rekonstruktionalistisessa muodossa käsitykset mytologiasta, kosmologiasta ja teologiasta perustuvat Homeroksen, Hesiodoksen ja muiden antiikin kirjailijoiden teksteihin. Ritualistisen käytännön yksityiskohdat haetaan näiden teosten lisäksi myös antiikin uskontoa käsittelevistä tieteellisistä tutkimuksista. Uskontoon sulautetaan myös henkilökohtaista hengellistä kokemusta ja intuitiota.[1]
Piirteitä muokkaa
Hellenismi on traditionalistinen uskonto ja teologisesti ja rituaalisesti konservatiivinen. Erityisiä kääntymisrituaaleja, initiaatioita tai vannottavia valoja ei hellenismissä ole. Myöskään pyhiä kirjoituksia ei ole. Hellenistiksi tullaan kunnioittamalla jumalia johdonmukaisesti ja uskollisesti perinteisten rukousten ja uhraamisen kautta. Helleenien tärkeimmät jumalat ovat samat olympolaiset jumalat kuin antiikin kreikkalaisillakin. Papiksi tai papittareksi yhteisö voi nostaa henkilön, joka tuntee uskonnon, sen historian ja rituaalimuodot sekä on omistautunut jumalille.[1]
Hellenismin perustavanlaatuisin arvo on eusebeia, ‘hurskaus’. Se tarkoittaa syvälle juurtunutta omistautumista perinteisten helleenisten jumalten palvontaan sekä tätä omistautumista tukevia tekoja. Myös vieraanvaraisuus (xenia), itsekontrolli (sophrosune) ja kohtuullisuus (metriotes) ovat hellenismin arvoja.[1]
Helleenit uhraavat jumalille aineellisia asioita kuten jyviä, hedelmiä, viiniä ja suitsukkeita. Harva helleeni uhraa eläimiä, vaikka muinaiset kreikkalaiset niin tekivätkin. Helleeneillä on omat juhlapäivänsä, jotka seuraavat jonkin muinaisen Kreikan kalenterin juhlapäiviä.[1]
Hellenistien päätavoitteet ovat muinaisen Kreikan uskonnon, filosofian ja arvojen palauttaminen uudistetussa muodossa Kreikkaan sekä Kreikan ortodoksisen kirkon ylivallan vähentäminen.[2]
Jäsenmäärä muokkaa
Vuonna 2005 liikkeen johtajat arvioivat liikkeellä olevan noin 2 000 aktiivista jäsentä.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Brunwasser, Matthew: Letter From Greece: The Gods Return to Olympus Archaeological Institute of America. Viitattu 20.2.2019.