Hertek Antšimaa-Toka

tuvalainen, myöhemmin neuvostoliittolainen poliitikko

Hertek Antšimaa-Toka (tuvaksi Анчимаа-Тока Хертек Амырбит уруу, Antšimaa-Toka Hertek Amyrbit uruu, 1. tammikuuta 1912 Baj-Taiga, Kiinan tasavalta – 4. marraskuuta 2008 Kyzyl, Tuva, Venäjä) oli tuvalainen, myöhemmin neuvostoliittolainen, poliitikko, joka toimi Tuvan kansantasavallan valtionpäämiehenä. Hän oli maailman historiallinen ensimmäinen nainen valtionpäämiehen virassa, joka on valittu virkaansa vaaleilla. Tämä kunnia on kuitenkin kyseenalaistettu, sillä maan itsenäisyyttä eivät kuitenkaan tunnustaneet muut kuin Mongolia ja Neuvostoliitto.[1][2][3][4] Toinen henkilö, joka kilpailee Antšimaa-Tokan kanssa ensimmäisen valitun naisjohtajan tittelistä on Islannin presidentti Vigdís Finnbogadóttir.[3][5]

Hertek Antšimaa-Toka
 Pienen huralin presidiumin puheenjohtaja
6.4.1940 – 11.10.1944
Edeltäjä Ojun Polat
Seuraaja virka lakkautettu
Henkilötiedot
Syntynyt1. tammikuuta 1912
Baj-Taiga, Kiinan tasavalta  
Kuollut4. marraskuuta 2008 (96 vuotta)
Tuva, Venäjä
Kansalaisuus tuvalainen
Neuvostoliitto neuvostoliittolainen
Puoliso Saltšak Toka (1940–1973)
Tiedot
Puolue Tuvan kansan vallankumouksellinen puolue
Tutkinnot Idän uurastajien kommunistinen yliopisto

Tausta ja yksityiselämä muokkaa

Antšimaa syntyi 1. tammikuuta 1912 köyhään talonpoikaisperheeseen Baj-Taigan kylässä, joka tuohon aikaan kuului Kiinan tasavaltaan. Antšimaan todellinen syntymäpäivä ei ole tiedossa, mutta sellaiseksi ilmoitetaan usein 1. tammikuuta, vaikka hänen tiedetään syntyneen talvella 1912.[1] Hänen isänsä ja vanhempi veljensä kuolivat tuhkarokkoon, kun Hertek oli vielä nuori. Huolimatta äitinsä lukutaidottomuudesta Hertek oppi lukemaan ja kirjoittamaan mongolian kieltä, minkä lisäksi hän myös opetteli kirjoittamaan tuvan kieltä, kun sille luotiin kirjallinen muoto 1930-luvulla.[6]

Vuonna 1940 Antšimaa meni naimisiin puolueen pääsihteerin, Saltšak Tokan kanssa. Pari oli naimisissa vuoteen 1973 saakka, jolloin Saltšak kuoli. Tämän jälkeen Antšimaa jäi pois politiikasta ja eli hiljaista elämää aina kuolemaansa saakka 4. marraskuuta 2008.[6]

Poliittinen ura muokkaa

Antšimaa liittyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1930. Luku- ja kirjoitustaitoisena hän toimi kirjanpitäjänä. Puolueen paikallinen johtaja suositteli Antšimaalle Idän uurastajien kommunistista yliopistoa, jonne tämä lähti päivän mittaisen harkinnan jälkeen, vaikka ei ollut aikaisemmin jättänyt kyläänsä.[7]

Palattuaan Tuvaan vuonna 1935 Antšimaa toimi propagandapäällikkönä.[6] Hän keskittyi myös naisten aseman ja koulutustason parantamiseen kansantasavallassa.[3]

Vuonna 1940 Antšimaa nousi Tuvan kansantasavallan pienen huralin presidiumin puheenjohtajaksi. Hänen johdollaan Tuvan kansantasavalta asettui toisessa maailmansodassa liittoutuneiden puolelle avustamalla neuvostoliittolaisia joukkoja. Antšimaa toimi presidiumin puheenjohtajana aina vuoteen 1944 asti, jolloin Tuvasta tuli virallisesti osa Neuvostoliittoa.[3][8] Tämän jälkeen hän toimi Tuvan autonomisen alueen toimeenpanevan komitean varapuheenjohtajana sekä myöhemmin ministerineuvoston varapuheenjohtajana.[6]

Lähteet muokkaa

  1. a b Khertek Anchimaa Toka: the world’s first female head of state The Times. 2.12.2008. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  2. Kamala Harris murtaa historiallisen lasikaton Yhdysvalloissa – tunnetko nämä 10 tienraivaajaa ennen häntä? Iltalehti. 19.1.2021. Viitattu 15.4.2021.
  3. a b c d 6 of the First Women to Become Heads of State Encyclopædia Britannica. 2024. Viitattu 3.4.2024. (englanniksi)
  4. Women steering the ship of state: They’re everywhere (except here) The Washington Post. 20.7.2016. Viitattu 3.4.2024. (englanniksi)
  5. Fillion, Stéphanie: The World’s First Elected Female President Reflects On Breaking Barriers, Women’s Rights Forbes. 14.11.2022. Viitattu 3.4.2024. (englanniksi)
  6. a b c d 100th anniversary of the first world lady-president Tuva-Online. 1.1.2012. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)
  7. Seren, Anatoli: Хертек Амырбитовна АНЧИМАА-ТОКА. К 100-летию со дня рождения 10.01.2012. museum.tuva.ru. Arkistoitu . Viitattu 12.7.2014. (venäjäksi)
  8. 44 countries that beat the United States to having a woman leader cleveland. 3.11.2016. Viitattu 15.4.2021. (englanniksi)