Tuhkarokko

tartuntatauti

Tuhkarokko eli morbilli eli rubeola on tuhkarokkoviruksen aiheuttama tartuntatauti, jonka voi saada vain kerran elämässään. Tuhkarokko tarttuu herkästi ilmateitse, minkä vuoksi yhden sairastuneen altistamien määrä voi olla hyvin suuri.[1] Tuhkarokko on sitä vakavampi sairaus, mitä vanhempi potilas on.[2]

Tuhkarokko
Tuhkarokon aiheuttama ihottuma
Tuhkarokon aiheuttama ihottuma
Luokitus
ICD-10 B05
ICD-9 055
Tautitietokanta 7890
MeSH D008457

Tuhkarokko tuhoaa potilaan immuunijärjestelmään siihen mennessä kertyneen muistin, minkä vuoksi tuhkarokkoon sairastanut on jatkossa alttiimpi sairastumaan erilaisiin tartuntatauteihin.[3][4]

Vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan 191 343 henkilöä maailmassa. Tuhkarokkoon on olemassa rokote. Suomessa tuhkarokko on harvinainen.

Oireet, hoito ja jälkitauditMuokkaa

Tuhkarokon itämisaika on 9–11 vuorokautta, ja taudin ensioireisiin kuuluu korkea kuume, silmien punoitus, nuha ja yskä. Tautiin kuuluu myös kuumeen aiheuttama uupumus ja usein silmätulehdus. 3–4 vuorokauden kuluttua rokosta kuume laskee ja samalla ilmestyy ihottumaa. Ihottuma alkaa ylävartalolta. Se ei kutia yhtä paljon kuin esimerkiksi vesirokko.[5]

Tuhkarokkovirus käy B- ja T-immuunisolujen kimppuun, joihin kuuluu myös ihmisen sairastamat tartuntataudit muistavat immuunijärjestelmän muistisolut.[3]

Tuhkarokko voi aiheuttaa jälkitauteja, joista tavallisimmat ovat välikorvan tulehdus ja keuhkokuume. Tuhkarokkovirus saattaa vaurioittaa keskushermostoa, ja taudin pelätyin komplikaatio onkin aivotulehdus.[5] Tuhkarokon vakavien jälkitautien vaara on suurin aikuisilla, pienillä lapsilla ja immuunipuutteisilla henkilöillä. Tuhkarokkoa epäiltäessä tulisi ennen lääkäriin menoa ottaa yhteyttä terveyspalveluja tarjoavaan tahoon toimintaohjeiden saamiseksi.[1]

Tuhkarokosta paranemista ei voi nopeuttaa. Potilaan oireita voidaan kuitenkin hillitä oireen mukaisella hoidolla. Esimerkiksi kuumeeseen voidaan antaa kuumetta alentavaa lääkettä. Lapsen oloa voi helpottaa himmentämällä valot ja laittamalla kutinaan talkkialähde?.

RokotusMuokkaa

Tuhkarokkoon on rokote, joka Suomessa annetaan yleensä MPR-yhdistelmärokotteena.[6] Laumasuoja tuhkarokon leviämistä vastaan syntyy, kun 96–99 prosenttia väestöstä on rokotettu.[7] MPR-rokotteen kattavuus on monin paikoin pudonnut alle 95 prosentin rajan. Pietarsaaren seudun lisäksi näin on käynyt esimerkiksi Helsingissä ja Tampereella.[2]

Jos väestö on kattavastiselvennä rokotettu, HealthMap-tartuntamallin mukaan yhdestä tautitapauksesta seuraa 70 päivän kuluessa kaksi tartuntaa. Kun rokotettuja on 60 prosenttia, uusia tartuntoja tulee samassa ajassa 2 800.[7]

Ennen rokotusohjelmaa Suomessa kuoli tuhkarokkoon keskimäärin kolme ihmistä vuodessa.[2] Rokotteen käyttöönoton jälkeen kuolleisuus on pienentynyt muissakin tartuntataudeissa, kun immuniteetin muisti ei ole tuhkarokon seurauksena tuhoutunut[3]. Tuhkarokkorokote otettiin yleiseen rokotusohjelmaan Suomessa vuonna 1975.[6] Vuodesta 1982 lähtien tuhkarokkorokote on annettu yhdistelmärokote MBR:ään sisällytettynä[8]

HistoriaMuokkaa

Ensimmäisen tieteellisen kuvauksen tuhkarokosta antoi Al-Razi (860–932), kun hän kirjassaan erotti tuhkarokon isorokosta ja vesirokosta.

Tuhkarokko maailmallaMuokkaa

Tuhkarokkokuolemat vähentyivät WHO:n mukaan vuosien 2000–2017 välillä yli 80 prosenttia[9]. Kuolleisuuden väheneminen johtuu WHO:n mukaan vastustuskyvyn paranemisesta ja lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan.[6] Vuonna 2014 tuhkarokkoon sairastui 296 629 henkilöä, joista eurooppalaisia oli 20 499[10] ja suomalaisia kolmelähde?. WHO:n tilastojen mukaan vuonna 2017 oli kuolemantapauksia 110 000, pääasiassa alle viisivuotiaita lapsia.[9]

Euroopassa tuhkarokkotapaukset lisääntyivät vuonna 2018 voimakkaasti. Lisäyksen syynä ovat erityisesti Ukrainan sairastumiset. Rokotekattavuus on siellä ollut erittäin heikko, jopa vain 42 prosenttia, mutta on sittemmin kohentunut. Vuonna 2017 Euroopassa kuoli tuhkarokkoon 42, vuonna 2018 kuolemantapauksia oli 72.[11]

WHO:n mukaan tuhkarokkotapaukset yleistyivät maailmalla 50 prosenttia vuonna 2018. Yhdysvalloissa havaittiin vuonna 2019 alkuvuoden aikana 695 tapausta, mikä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tapaukset keskittyivät lähinnä Washingtonin ja New Yorkin osavaltioihin, joista ainakin jälkimmäisessä on kampanjoitu rokotteita vastaan. New Yorkin kaupunki julisti hätätilan ja määräsi tuhkarokkorokotteet pakollisiksi neljässä kaupunginosassa.[12]

Tuhkarokko SuomessaMuokkaa

Suomessa tuhkarokko on harvinainen, ja siihen sairastuu vuosittain arviolta alle viisi henkilöä.[13] Suomessa vuonna 2015 syntyneiden lasten rokotuskattavuus tuhkarokon osalta on rokotusrekisterin perusteella yli 94 prosenttia, paikoin alle 90 prosenttia, kun sen pitäisi olla yli 95 prosenttia, että sairastumisia ei tulisi. Aiemmin kattavuus selvitettiin otannalla.[14][15] Elokuussa 2011 neljä ihmistä sairastui Puolustusvoimien Santahaminan varuskunnassa tuhkarokkoon.[16]

Tuhkarokko saapuu Suomeen tavallisesti ulkomailta. Tammikuussa 2014 Sammatin Steinerkoulussa todettiin yhdellä lapsella Aasiasta saatu tuhkarokko. Steinerkoululaisten vanhemmat ovat keskimääräistä haluttomampia rokotuttamaan lapsiaan. Lääkäri Tanja Nummilan mukaan tauti voi tarttua herkästi ja ilmatartuntana. Nummila kertoi, että rokotteen saaneet ovat suojassa tartunnalta ja muut joutuvat odottamaan taudin mahdollista itämistä kotonaan. Nummila totesi, että tapaus vaaransi myös viereisen päiväkodin lapset.[17] Vuosina 2013 ja 2014 kumpanakin vuonna tuhkarokkoon sairastui Suomessa kaksi henkilöä,[13] jotka kaikki olivat laboratoriossa varmistettuja tapauksia.[18]

Marraskuussa 2018 Luodossa todettiin yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 henkilöä.[19] Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.[20]

LähteetMuokkaa

  1. a b Tuhkarokkoa puolustusvoimissa Puolustusvoimat. Arkistoitu 4.2.2015. Viitattu 4.2.2015.
  2. a b c Kerola, Päivi & Heikkilä, Annasiina: Ei piikkejä minun lapseeni! Tuhkarokko tappaa Euroopassa jälleen, mutta pariisilaisäiti pelkää rokotuspakkoa vaarallisten tautien sijaan Yle Uutiset. 15.10.2017. Viitattu 28.3.2020.
  3. a b c Kaaro, Jani: Tutkimus: Tuhkarokko vie immuunijärjestelmältä muistin jopa kolmeksi vuodeksi ja altistaa muille infektioille. (Verkon artikkeli on laajempi) Helsingin Sanomat, 10.5.2015, s. B13. Arkisto Viitattu 12.5.2015.
  4. Devlin, Hannah: Measles wipes out immune system's memory, study finds The Guardian. 31.10.2019. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  5. a b Lumio, Jukka: Tuhkarokko (morbilli) Lääkärikirja Duodecim. 29.8.2019. Terveyskirjasto. Viitattu 1.12.2018.
  6. a b c Maailman terveysjärjestö: Tuhkarokkokuolemat vähentyneet selvästi 7.2.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.3.2014. Viitattu 7.2.2014.
  7. a b Heikko rokotuskattavuus syypää tuhkarokkoepidemiaan Tiede -lehti. 16.3.2015. Viitattu 28.3.2020.
  8. https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/tietoa-rokotuksista/kansallinen-rokotusohjelma/milloin-eri-rokotukset-ovat-alkaneet-suomessa-
  9. a b Measles – Key facts World Health Organization – WHO. 5.12.2019. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  10. Reported Measles Cases by WHO region 2014, 2015, as of 20 January 2016 (Taulukon kohdat vuodesta 2014, Total measles ja European Region) World Health Organization – WHO. Viitattu 1.12.2018. (englanniksi)
  11. Juhola, Teemu: Tuhkarokkotartunnat kolminkertaistuivat Euroopassa viime vuonna – Tauti leviää rajusti Ukrainassa Yle Uutiset. 7.2.2019. Viitattu 8.2.2019.
  12. Haukka, Inka: Tuhkarokkotapauksia raportoitu Yhdysvalloissa enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla Yle Uutiset. 25.4.2019. Viitattu 25.4.2019.
  13. a b Tartuntatautirekisterin tilastotietokanta – THL kuutio- ja tiivistekäyttöliittymä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. Viitattu 5.7.2017.
  14. Lasten rokotuskattavuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. 13.2.2020. Viitattu 28.3.2020.
  15. Rokotuskattavuus, 2015 syntyneet, THL 2018 (sisältää kartan)[vanhentunut linkki]
  16. Neljä sairastui tuhkarokkoon Puolustusvoimissa Helsingin Sanomat. 23.8.2011. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 23.8.2011.
  17. Eloheimo, Petri: Kymmenet altistuivat tuhkarokolle – vain puolella rokotus Iltalehti. 22.01.2014. Viitattu 28.3.2020.
  18. Reported measles cases and incidence rates by WHO Member States 2013, 2014 as of 20 January 2015 (pdf) tammikuu 2015. World Health Organization – WHO. ”Sivu 4, tiedot Suomen osalta vuosilta 2013–2014” Viitattu 4.5.2015. (englanniksi)
  19. Vähäsarja, Sari: Tuhkarokolle altistuneita on Pohjanmaalla jo 300, ja heitä tavoitellaan – kotieristys on ainoa vaihtoehto, jos taudilta ei suostu suojautumaan vieläkään Yle Uutiset. 30.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
  20. Ervasti, Anu-Elina: Luodon tuhkarokkotapauksessa ehkä jopa 200 altistunutta Helsingin Sanomat. 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa