Tuhkarokkovirus

viruslaji

Tuhkarokkovirus on morbilliviruksiin kuuluva yksijuosteinen RNA-virus, joka aiheuttaa tuhkarokkoa. Tuhkarokkovirus infektoi vain ihmisiä. Tuhkarokkovirus on erittäin herkästi ilmateitse tarttuva, ja vain immuniteetti virusta vastaan suojaa infektiolta. [1] Virus voi infektoida hyvin suuren määrän ihmisiä lyhyessä ajassa.

Viruksen rakenne ja genomi muokkaa

Tuhkarokkovirus on vaipallinen virus, eli sitä ympäröi isäntäsolusta peräisin oleva lipidikaksoiskalvo. Viruksella on pinnallaan F- ja H- pintaproteiineja, joita käytetään isäntäsoluun tunkeutumiseen. Tuhkarokkoviruksella on yksijuosteinen negatiivinen RNA-genomi, joka sisältää yhteensä kuusi erilaista geeniä.[1]

Infektio muokkaa

Virus käyttää solun infektoimiseen kahdenlaisia reseptoreja. Viruksen primäärinen reseptori on SLAM-reseptori, jota ekspressoidaan erilaisten immuunisolujen pinnalla. Viruksen sekundäärinen reseptori on nektiini-4, jota ekspressoidaan epiteelisolujen pinnalla. Virus infektoi ensin hengityselimistön dendriittisoluja ja makrofageja. Virus leviää makrofagien ja dendriittisolujen avulla imusolmukkeiden kautta muualle elimistöön. Tämän jälkeen se infektoi epiteelisolujen nektiini-4-reseptoreja. Lisäksi virus voi infektoida hermosoluja, mutta reseptori, jota virus käyttää hermosolujen infektoimiseen, on tuntematon.[1] Viruksen aiheuttama hermostotulehdus voi johtaa kuolemaan.

Virus käyttää H- ja F-pintaproteiineja soluun tunkeutumiseen. H-proteiini sitoutuu isäntäsolun reseptoreihin ja F-proteiini indusoi lipidimembraanien fuusiota. Virus vapauttaa RNA-genominsa soluun, josta virionin sisältämä polymeraasi syntetisoi positiivisen RNA-juosteen, josta muodostuu uusi negatiivinen RNA-juoste. Tätä sykliä toistetaan useita kertoja, kunnes isäntäsolussa on useita kopioita viruksen RNA-genomista ja isäntäsolun ribosomit alkavat tuottaa viruksen proteiineja.[2]

Vaikutukset immuunipuolustukseen muokkaa

Tuhkarokkovirusinfektio vaimentaa immuunipuolustuksen toimintaa inhiboimalla interferonien tuotantoa. Lisäksi se aiheuttaa leukopeniaa eli valkosolujen vähäistä määrää elimistössä. Täten tuhkarokkovirus altistaa potilaan muille infektioille, esimerkiksi bakteerien aiheuttamalle keuhkokuumeelle.[1]

Rokote muokkaa

Tuhkarokkovirukseen on olemassa tehokas MPR-rokote, joka on vähentänyt viruksen aiheuttamaa kuolleisuutta ja esiintyvyyttä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Paul A. Rota, William J. Moss, Makoto Takeda, Rik L. de Swart, Kimberly M. Thompson, James L. Goodson: Measles. Nature Reviews Disease Primers, 14.7.2016, nro 1, s. 1–16. doi:10.1038/nrdp.2016.49. ISSN 2056-676X. Artikkelin verkkoversio. en
  2. Yanliang Jiang, Yali Qin, Mingzhou Chen: Host–Pathogen Interactions in Measles Virus Replication and Anti-Viral Immunity. Viruses, 16.11.2016, nro 11. PubMed:27854326. doi:10.3390/v8110308. ISSN 1999-4915. Artikkelin verkkoversio.