Avaa päävalikko

Korvatulehduksella tarkoitetaan yleensä välikorvan tulehdusta. Sen esiintymishuippu on noin yhden vuoden iässä. Neljä viidesosaa kolmevuotiaista on sairastanut korvatulehduksen.[1] Yli 90 prosenttia kaikista korvatulehduksista ilmenee alle viisivuotiailla, ja kyseessä onkin yksi pienten lasten yleisimmistä sairauksista. Korvatulehduksen oireita ovat muun muassa korvakipu, ininä korvassa ja kuume. Siihen liittyy usein myös nuhaa. Korvatulehdus paranee usein itsestään, mutta se voidaan hoitaa antibioottilääkkeillä, jos epäillään syyksi bakteeria. Bakteerit aiheuttavat noin kolme neljäsosaa välikorvatulehduksista, ja niistä tyypillisin aiheuttaja on pneumokokki. Lopuissa tapauksissa sairauden on saanut aikaan jokin virus.lähde?

Korvatulehdus
Tulehduksesta pullistunut tärykalvo
Tulehduksesta pullistunut tärykalvo
ICD-10 = H65-H67
ICD-9 017.40, 055.2, 381.0, 381.1, 381.2, 381.3, 381.4, 382
MeSH D010033

Sairaus alkaa monesti flunssan yhteydessä. Välikorvan erite aiheuttaa tulehduksen aikana haittaa kuulolle, mutta pysyviä haittavaikutuksia sairaudella ei ole.[2] Korvatulehduksen seurauksena saattaa potilaalle muodostua liimakorva.

Korvatulehduksen on todettu olevan jossain määrin yleisempi vaiva pojilla kuin tytöillä. Vaikka sairauden esiintyvyys alkaa laskea jo pian toisen ikävuoden jälkeen, sitä ilmenee harvinaisempana myös aikuisilla. Toistuvasta välikorvatulehduksesta voidaan erään määritelmän mukaan puhua, jos lapsella on enemmän kuin 3–4 sairausjaksoa puolen vuoden sisällä. Korvatulehdus ei voi levitä, jos sairastumisvaihe on jo alkanut.

Antibioottien käytön on todettu lisäävän korvatulehdusten uusiutumista, koska ne lisäävät antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymistä.[3]

KirjallisuuslähteetMuokkaa

Kodin lääkärikirjasto: ISBN 951-35-1104-9 (OSA 2)

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.