Antibiootti

mikrobista johdettu mikrobilääke

Antibiootti tarkoittaa täsmällisesti määriteltynä sellaista mikrobilääkettä, joka on peräisin jonkin mikrobin tuottamasta aineesta. Esimerkiksi jotkin homeet tuottavat bakteereille haitallisia aineita (kuten penisilliiniä), joita käytetään nyt lääkkeinä bakteeri-infektioiden hoitoon.[1] Antibiootit ovat pieniä molekyylejä (massa alle 2 000 daltonia) eivätkä ne ole entsyymejä.

Viljelymaljalla testataan bakteerin vastustuskykyä antibiooteille.
Doksisykliini-kapseleita

KäsitteistöMuokkaa

Antibiooteiksi kutsutaan perinteisesti luonnon sienten tai bakteerien tuottamia kemiallisia yhdisteitä, jotka kajoavat johonkin jonkin bakteerin rakenteeseen tai toimintaan mutta eivät vaikuta siihen aitotumalliseen eliöön, jonka kyseiset bakteerit ovat infektoineet. Nimen antibiootti antoi Selman Waksman 1942 mikrobien tuottamalle aineelle, joka tuhoaa toisia mikrobeja.[2] Lisäksi sellaisten luonnollisten aineiden synteettisesti valmistettuja johdoksia kutsutaan antibiooteiksi.[2][3] Nykyisin myös monia luonnon antibiootteja valmistetaan synteettisesti.[1]

Tämä määritelmä erottaa antibiootit synteettisistä bakteerilääkkeistä.[3] Käytännössä antibiootti-nimitystä käytetään usein myös niistä,[4] etenkin kansantajuisessa kielenkäytössä.[5] Nykyään suositaankin termiä mikrobilääke kaikista antimikrobisista aineita.[2]

HistoriaMuokkaa

Alun perin antibiooteilla tarkoitettiin pieneliöiden tuottamia yhdisteitä, jotka vahingoittivat toisia pieneliöitä. Louis Pasteur havaitsi sellaisten olemassa­olon jo vuonna 1887, mutta pitkään aikaan niitä ei voitu käyttää lääke­aineina, koska kaikki tunnetut anti­biootit olivat vaarallisia myös ihmisille.[6]

Ensimmäinen lääkinnällistä käyttöä saanut anti­biootti oli penisilliini. Vuonna 1928 Alexander Fleming havaitsi, että Penicillium notatum -niminen homesieni tuotti ainetta, joka erityisen tehokkaasti tappoi stafylo­kokkeja. Kuitenkin vasta vuonna 1939 Howard Florey ja Ernst Boris Chain onnistuivat eristämään tämän aineen eli penisilliinin puhtaana, ja vuoteen 1941 mennessä sitä oli saatu valmistetuksi riittävästi, jotta sen ominaisuuksia voitiin tarkemmin tutkia. Tämän jälkeen sitä ryhdyttiin valmistamaan yhdys­valtalaisissa lääke­tehtaissa, ja toisen maailman­sodan loppu­vaiheessa sitä jo käytettiin liittoutuneiden haavoittuneiden sotilaiden hoitoon.[6] Selman Waksman löysi ''Streptomyces griseus'' -aktinomykeetistä streptomysiinin vuonna 1943.

MaatalouskäyttöMuokkaa

Antibiootteja käytetään Yhdysvalloissa lisäämään broilereiden ja muiden tuotantoeläinten kasvua. Antibioottien laajamittainen käyttö lihantuotannossa on johtanut antibioottiresistentin salmonellan yleistymiseen.[7]

Lääketieteellinen käyttöMuokkaa

Antibiootteja käytetään infektioiden hoidossa tuhoamaan haitallisia bakteereita. Ne ovat Suomessa reseptilääkkeitä.

Perinteisesti on ajateltu, että antibioottikuurin liian varhainen keskeyttäminen edesauttaisi antibioottiresistenssiä eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä. Tämä teoria ei ole kuitenkaan saanut tieteellistä näyttöä tuekseen.[8] Sen sijaan on havaittu, että antibioottien käyttö häiritsee ihmisen hyödyllistä bakteeristoa ja edistää antibioottiresistenssiä sekä yksilö- että väestötasolla[9]. Tämän vuoksi on ehdotettu, että potilas voisi ottaa yhteyttä reseptin kirjoittaneeseen lääkäriin tuntiessaan itsensä terveeksi tai paremmaksi, jotta kuuri voitaisiin keskeyttää.[10] Yleisenä käytäntönä on kuitenkin ollut, että antibiootin nauttimista jatketaan vähintään vielä muutama päivä oireiden katoamisen jälkeen. Sen sijaan viikon tai 10 vuorokauden pituus vakiintui aivan sattumalta antibioottihoidon suositelluksi kestoksi, ja sittemmin on havaittu monien sairauksien kohdalla, että puolta lyhyempi kuuri olisi yhtä tehokas.[11] Lyhyt antibioottikuuri ei sovi kuitenkaan potilaille, joilla on immuunipuutosta tai infektioille altistava lääkitys[12]. Antibioottiresistenssiä koskevia tutkimuksia on myös moitittu siitä, että niissä on huomioitu vain osa sairauksia aiheuttavista bakteereista.[13] Liian lyhyeksi jäänyt antibioottikuuri saattaa johtaa taudin uusiutumiseen sekä aiheuttaa myöhemmin hankalasti hoidettavan bakteeritulehduksen[9].

HaittavaikutuksetMuokkaa

Emättimen hiivatulehdus ja ja ripuli ovat tavallisimpia antibioottien haittavaikutuksia.

Antibiootit tuhoavat ruoansulatuskanavan kolibakteereita, mistä saattaa seurata vatsavaivoja. Antibioottikuurin aikana syödyt maitohappobakteerivalmisteet saattavat tutkimusten mukaan kuitenkin vähentää ripulia puolella.[14]

Antibioottien on havaittu sotkevan suoliston bakteeritoimintaa jopa kahden vuoden ajaksi. Ravinnon vaikutusta suoliston antibiooteista toipumiseen ei ole tutkittu.[15]

Antibioottien turha käyttöMuokkaa

Antibiootteja ei pitäisi määrätä, jollei ole syytä epäillä infektiota eli bakteeriperäistä tulehdusta. Eräissä maissa antibiootteja myydään katukaupassa sekä apteekeissa ilman reseptiä, jolloin ei ole varmuutta, että lääkkeitä käytetään oikein. Tarpeettomasta käytöstä voi seurata turhia kustannuksia ja sivuvaikutuksia. Lisäksi seurauksena voi olla vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittyminen. Moniin laajalle levinneisiin antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät enää kuole, vaan tarvitaan yhä suurempia annoksia ja eri antibioottikantoja.[16]

Esimerkiksi Suomessa antibioottien käyttö on saatu pudotettua kolmeen miljoonaan kuuriin vuodessa, ja siinäkin lienee puolet liikaa.[17] Antibioottien käyttö eläinten rehussa on myös aiheuttanut kriittistä keskustelua.[18]

Antibiootit ja viruksetMuokkaa

Suurin osa[19][20] antibiooteista ei tehoa virusten aiheuttamiin tulehduksiin, kuten flunssaan. Useimpiin keuhkoputkentulehduksiin tai kurkkukipuihin ei pitäisi lainkaan määrätä antibiootteja, sillä valtaosa niistä johtuu viruksista. Antibiootteja on aiemmin määrätty ennalta ehkäisevästi flunssan jälkitauteihin. Ennalta ehkäisevä antibioottikuuri on kuitenkin useimmiten haitaksi, koska se hävittää normaalia bakteerikantaa ja tekee tilaa mahdolliselle taudinaiheuttajalle. Ehkäisevälle käytölle pitäisi olla erityinen peruste, kuten korkea ikä yhdistyneenä tiettyihin perussairauksiin. Antibioottien väärä käyttö aiheuttaa huolta kaikkialla maailmassa. Seurauksena uudet resistentit sairaalabakteerikannat voivat aiheuttaa oireita paiseista verenmyrkytyksiin.[21]

Uusien antibioottien kehittäminenMuokkaa

Suuryhtiöt kehittävät mieluummin lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin uusia antibiootteja. Bakteeriopin professori Pentti Huovisen mukaan tämä johtuu siitä, että jos ne kehittäisivät antibiootteja, mikrobitutkijat hänet mukaan lukien kieltäisivät niiden käytön säästääkseen ne pahan päivän varalle.[17]

Uusia antibiootteja odotetaankin tulevan todennäköisemmin pieniltä kehitysyrityksiltä, jotka voivat sitten myydä keksintönsä eteenpäin varhaisen kehitystyön onnistuttua. Esimerkiksi suomalaisyritys kehittää kolistiinista myrkytöntä versiota ja tietokoneella kehitetään täysin uudenlaisia antibiootteja. Myös syvänmeren haudoista etsitään mikrobeja, joista saisi uusia antibiootteja tai muita lääkkeitä.[17]

Uusia antibioottien korvikkeitakin kehitetään, esimerkiksi bakteereille tauteja aiheuttavia faageja, joskin ne tulevat kalliimmiksi: eri bakteereja vastaan tarvitaan eri faageja.[17]

Northeastern Universityn tutkijat ovat kehittäneet antibiootin, jonka he uskovat vaikuttavan tehokkaasti antibioottiresistentteihin mikrobeihin. Uusi antibiootti teiksobaktiini tehosi esimerkiksi MRSA:han mutta ei ollut haitallista nisäkkäiden kudoksille, eikä se näytä kehittävän resistenssiä. Ihmiskokeet ovat vuorossa seuraavaksi.[22]

JaotteluMuokkaa

Pääartikkeli: Bakteerilääkkeitä

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Koulu & Tuomisto (toim.): ”Yleistä mikrobilääkkeistä”, Farmakologia ja toksikologia, s. 789. 6. painos. Medicina, 2001. ISBN 951-97316-1-X. Luku verkossa (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. a b c Koulu M, Mervaala E & Tuomisto J (toim.): ”Yleistä mikrobilääkkeistä”, Farmakologia ja toksikologia, s. 861. 8. painos. Medicina, 2012. ISBN 978-951-97316-4-3.
  3. a b Yoneyama, Hiroshi ja Katsumata, Ryoichi: Antibiotic Resistance in Bacteria and Its Future for Novel Antibiotic Development. Bioscience, Biotechnology, and Biochemistry, 2006, 70. vsk, nro 5, s. 1060–1075. Japan Society for Bioscience, Biotechnology, and Agrochemistry. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 28.4.2012. (englanniksi)
  4. Model for a Clinical Handbook for the Treatment of Infectious Diseases Pan American Health Organization. Viitattu 10.11.2010. (englanniksi)
  5. Antibiotic Resistance June 2010. National Office of Animal Health. Arkistoitu 3.11.2011. Viitattu 11.11.2010. (englanniksi)
  6. a b John Hudson: Suurin tiede – kemian historia, s. 378–379. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5.
  7. Pagan Kennedy: Opinion | The Fat Drug The New York Times. 8.3.2014. Viitattu 24.3.2021. (englanniksi)
  8. Martin J. Llewelyn, Jennifer M. Fitzpatrick, Elizabeth Darwin, SarahTonkin-Crine, Cliff Gorton, John Paul: The antibiotic course has had its day. BMJ, 26.7.2017, 358. vsk, s. j3418. PubMed:28747365. doi:10.1136/bmj.j3418. ISSN 0959-8138. Artikkelin verkkoversio. en
  9. a b Antibiootit Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 22.3.2022.
  10. Antibiootteja syödään liikaa – "Perinteinen ajatus, että kuuri pitää syödä aina loppuun, on ikiaikainen myytti" Yle Uutiset. 1.3.2018. Viitattu 22.3.2022.
  11. Löysät lääkemääräykset hämmentävät apteekkeja – potilas saa itse päättää, milloin lopettaa antibioottikuurin Yle Uutiset. 9.4.2018. Viitattu 22.3.2022.
  12. Infektiolääkäri: Lyhyt antibioottikuuri voi riittää, mutta lääkäri tekee aina päätöksen Yle Uutiset. 1.3.2018. Viitattu 22.3.2022.
  13. Antibioottikuurin keskeyttäminen on lääkärin päätös Lääkärilehti.fi. Viitattu 22.3.2022.
  14. Antibiootit voivat sekoittaa suoliston vuosiksi Yle Uutiset. 14.3.2015. Viitattu 22.3.2022.
  15. Antibiootit voivat sekoittaa suoliston vuosiksi Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2021.
  16. Ei turhia antibiootteja Käypä hoito
  17. a b c d Viivytystaistelu (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen Kuvalehti 15/2014.
  18. http://curia.europa.eu/fi/actu/communiques/cp99/cp9948fi.htm
  19. http://www.hivandhepatitis.com/recent/2010/0323_2010_a.html (Arkistoitu – Internet Archive) Minocycline Decreases CD4 T-Cell Activation and Reduces HIV Replication
  20. http://informahealthcare.com/doi/abs/10.1080/13550280490499533 A novel action of minocycline: Inhibition of human immunodeficiency virus type 1 infection in microglia
  21. http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id96894.html Tutkimus patistaa vähentämään antibioottien käyttöä.
  22. Kokkonen, Yrjö: Tutkijat uskovat löytäneensä mullistavan antibiootin Ylen uutiset. 7.1.2015. Viitattu 7.1.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa