Tulehdus

Elimistön reaktio

Tulehdus, tulehdusvaste tai -reaktio eli inflammaatio on elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tapa reagoida tartuntaan eli infektioon. Elimistöön päässeiden haitallisten mikrobien lisääntyminen on tartunnassa niin runsasta, että kudokset ehtivät vaurioitumaan[1]. Tulehduksen tehtävänä on korjata mikrobeiden tai tapaturmien aiheuttamat kudosvauriot sekä tuhota elimistöön tunkeutuneet patogeenit eli haitalliset mikrobit, jotta ne eivät mädättäisi koko elimistöä[2][3]. Esimerkiksi syöjäsolut eli fagosyytit tuhoavat viruksen infektoimia soluja[4]. Tulehduksen sivuvaikutuksena syntyy vaurioita myös ympäröivissä kudoksissa[5], ja immuunijärjestelmän aikaansaama tulehdusvaste saattaa jopa tappaa potilaan[6].

Tulehdus voi johtua myös allergeeneista tai elimistölle vahingollisista aineista. Myös korkeat lämpötilat, radioaktiiviset aineet ja osa sähkömagneettisen spektrin säteilystä, kuten UV-säteily, voivat vauroittaa kudoksia ja aiheuttaa esimerkiksi palovamman.

Tulehdus alkaa sen jälkeen, kun elimistön immuunipuolustusjärjestelmä on havainnut solujen vaurioitumisen tai taudinaiheuttajia taikka ärsytystä aiheuttavia vierasaineita.[3] Haavan tulehtuminen tuntuu ensin paikallisena ärsytyksenä, joka muuttuu inflammaatioksi. Sitten seuraa kudosnesteen poistaminen ja ruven kasvattaminen, jonka alla kasvaa uutta, tervettä kudosta.[3]

Tulehdusreaktiolle tärkeän komponentin puute tai toimimattomuus johtaa mikrobien aiheuttamien tulehdusreaktioiden pitkittymiseen, jolloin muodostuu usein arpeutumista eli sidekudoksen liikakasvua[7]. Autoimmuunitulehdus voi vahingoittaa elimistöä immuunipuolustuksen hyökätessä elimistön omia soluja vastaan[8].

Tartuntatulehdus eli infektiotulehdus johtuu mikrobeista. Tulehdus voi johtua myös ateriasta, jolla on suuri glykeeminen kuorma[9], vammasta (esimerkiksi nilkan nyrjähdys) tai tuntemattomasta syystä (esimerkiksi reuma)[10].

Elimistön puolustusjärjestelmälle tyypillinen tapa reagoida tulehdukseen on verisuonimuutokset sekä kudosnesteen ja tulehdussolujen kertyminen tulehdusalueelle. Verisuonimuutosten seurauksena hiussuonten seinämät muuttuvat läpäisevimmiksi ja tulehdusalueelle kertyy proteiineja ja vettä. Muutaman tunnin kuluessa paikalle kertyy valkosoluja ja tehokkaampia syöjäsoluja. Veren kuljettamat tulehdussolut siirtyvät verisuonista tulehduspesäkkeeseen osittain verisuonten liukuovien tavoin toimivien niin sanottujen soluliitosten kautta ja osittain suoraan verisuonisolujen läpi siten, että solun tukirangan säieproteiinit raivaavat solun läpi tien, joka suljetaan reaaliajassa. Etenkin viruksien infektoimien solujen ja syöpäsolujen poistamisesta, vasta-aineiden tuotannosta ja immuunipuolustuksen muistista vastaavat T- ja B-solut kulkevat suoraan solujen läpi.[11] Myös sinkillä on keskeinen rooli immuunipuolustuksen harjoittamassa tulehduskontrollissa[12].

Tulehduksen tarkoituksena on houkutella alueelle elimistön puolustuksesta ja paranemisesta vastaavia soluja ja aineita. Fagosytoivat solut luovat edellytykset paranemiselle tuhoamalla tai inaktivoimalla vieraat mikrobit ja siivomalla pois vaurioituneiden kudosten tai solujen jäännökset.[13]

OireetMuokkaa

Punoitus, turvotus, kuumotus, toimintakyvyn heikkeneminen ja kipu kuuluvat tulehduksen mahdollisiin oireisiin. Kipu ei kuulu läheskään aina oireistoon, koska kaikissa elimissä ei ole kipureseptoreita. Lisäksi esimerkiksi keuhkojen tuntohermot ovat sen laatuisia, että ne lähettävät kipusignaaleja vain pienellä osalla potilaita[14]. Matala-asteinen tulehdus ei aiheuta myöskään kipua[10].

Tulehdusalueen märkä koostuu tulehdussoluista, taudinaiheuttajista ja osin tuhoutuneesta kudoksesta.

SeurauksetMuokkaa

Tulehduksessa syntyy hapetusvaurioita aiheuttavia vapaita happiradikaaleja[15]. Tulehdus vaurioittaa pysyvästi elimistön soluja, mutta elimistö kykenee korjaamaan itseään yleensä solusyönnin eli autofagian avulla[16].

Globaalisti noin joka kuudennen syövän on havaittu johtuvan infektiosairaudesta, joista huomattava osa olisi voitu ehkäistä rokotteilla, seulonnoilla ja hoidoilla. Syöpiä aiheuttavia mikrobeja ovat esimerkiksi helikobakteeri, papilloomavirus, hepatiitti B- ja C-virukset sekä Epstein-Barrin virus, jotka aiheuttavat muun muassa kohdunkaulan syöpää sekä maha- ja maksasyöpää. Kehitysmaissa jopa puolet kasvaimista saattaa liittyä infektioihin, mutta vauraissa maissa vain viitisen prosenttia.[17]

Vanhenemiseen liittyvä tulehdustekijöiden tason nousu lisää riskiä sairastua dementiaan ja hauraus-raihnausoireyhtymään[18].

Tartuntataudeista johtuvat tulehdukset olivat yleisin kuolinsyy Suomessa 1800-luvulla[19].

Akuutti tulehdusMuokkaa

Pikkuvaltimot laajenevat ja tavallista enemmän hiussuonia on avoinna. Näin tulehdusalueelle kulkeutuu enemmän veri- ja kudossoluista vapautuvia tulehdusta edistäviä aineita (entsyymejä, sytokiineja ja muita kudoshormoneja). Nämä aineet vaikuttavat siten, että hiussuonten seinämät muuttuvat läpäisevimmiksi. Tällöin suonista siirtyy tulehdusalueelle proteiineja, pienimolekyylisiä aineita ja vettä.[13]

Muutaman tunnin kuluttua paikalle saapuu neutrofiilisiä granulosyyttejä. Ne löytävät paikalle tulehdusalueella syntyvien aineiden avulla. Paikalle kertyy myös punasoluja sekä makrofageja. Kaikki syöjäsolut hävittävät bakteereja ja kuollutta kudosta.

Krooninen eli sitkeä matala-asteinen tulehdusMuokkaa

Esimerkiksi ientulehdus ja siitä mahdollisesti aiheutuva hampaiden kiinnityskudossairaus parodontiitti voivat aiheuttaa koko kehoon vaikuttavan kroonisen eli sitkeän[20] matala-asteisen[21] tulehdustilan[22], jota ymmärretään vasta osittain[23].

Jatkuvan matala-asteisen tulehduksen arvioidaan olevan melkein kaikkien länsimaiden kroonisten tautien osatekijä (muun muassa syöpä, diabetes, lihavuus, Alzheimerin tauti, sepelvaltimotauti ja aivoinfarktit)[10]. Myös depression ja skitsofrenian taustalta on löytynyt merkkejä aivojen matala-asteisesta tulehduksesta[24].

Matala-asteinen tulehdus ei aiheuta kipua eikä näy kuvantamistutkimuksissa[10]. Krooninen inflammaatio voi vaurioittaa DNA:ta ja johtaa tiettyjen syöpäkasvainten ilmaantumiseen[25]. Imusolut ja plasmasolut ovat tunnusomaisia krooniselle tulehdukselle; esimerkiksi eosinofiilit ovat tunnuksenomaisia erityisesti allergiselle tulehdukselle.[26][10]

Ateriarytmi vaikuttaa suuresti ihmisen matala-asteisiin tulehduksiin. Aterioiminen saa luuytimen immuunisolut siirtymään suolistoon ja muualle elimistöön, mikä aktivoi tulehdusreaktion. Paastoaminen puolestaan vähentää tulehdustilaa, millä on esimerkiksi ruoansulatuselimistön sekä sydän- ja verisuonielimistön terveyttä edistävää vaikutusta.

Lihavuus on matala-asteisen tulehduksen keskeinen syy[27][28]. Viidentoista kilon laihtuminen vähentää matala-asteista tulehdusta kuvaavaa herkän CRP-arvoa noin kolmanneksella ja erittäin suuri laihtuminen voi vähentää sitä jopa 80 prosenttia.[27] Myös ympäristöaltisteet aiheuttavat kroonista tulehdusvastetta[29].

Neurogeeninen tulehdusMuokkaa

Neurogeeninen tulehdus aiheutaa kudosturvotusta, kudoksen heikentynytta hapensaantia ja tulehdusvälittäjäaineiden aiheuttamia kudosvauriota. Krooninen neurogeeninen tulehdus herkistää syöttösolut ja aiheuttaa pysyvän häiriön kipua aistivien C-hermosäikeiden toiminnassa.[30]

RiskitekijätMuokkaa

Liikunnan liian vähäinen määrä sekä myös määrältään tai kuormitukseltaan liiallinen fyysinen aktiivisuus heikentävät tulehdustauteja ehkäisevää immuunipuolustusta. Liian raskaan fyysisen aktiivisuuden on havaittu esimerkiksi vähentävän imusolujen eli lymfosyyttien määrää sekä aiheuttavan niiden toimintahäiriön, pienentävän T-solujen suhdetta ja vähentävän syljessä esiintyvän immunoglobuliini A:n määrää.[31]

Aliravitsemus tai puutteellinen ruokavalio heikentävät etenkin ikääntyneiden ihmisten immuunipuolustusta[32]. Glymfaattisen järjestelmän aivoista huuhtomia kuona-aineita poistavat aivokalvon imusuonet alkavat myös toimia heikommin ihmisen vanhetessa[33].

Myös liiallisen stressin on havaittu heikentävän immuunipuolustusta[34]. Tämä saattaa liittyä siihen, että rentoutumisen ja levon aikana toimiva parasympaattinen hermojärjestelmä aktivoi immuunipuolustuksen T-soluihin kuuluvia tappaja- ja auttajasoluja[35].

EhkäisyMuokkaa

Parasympaattinen hermojärjestelmä aktivoi rentoutumisen ja levon aikana tulehdussairauksia ehkäsevän immuunipuolustuksen T-soluihin kuuluvia tappaja- ja auttajasoluja[36].

Myös useita kertoja viikossa kohtuullisella kuormituksella harjoitettava maltillinen fyysinen aktiivisuus parantaa ihmisen vastustuskykyä. Maltillinen fyysinen aktiivisuus lisää elimistön vasta-ainetuotantoa sekä aktivoi vastustuskyvyn kannalta olennaisten T- ja B-solujen toimintaa.[37]

HoitoMuokkaa

RuokavalioMuokkaa

Marjojen, hedelmien ja vihannesten sisältämien flavonoidien on todettu ehkäisevän tulehduksia[38]. Useiden flavonoidien on myös osoitettu omaavan viruksia tuhoavia vaikutuksia. Lisäksi on havaittu, että fisetiini-niminen flavonoidi estää syöpäsolun normaalin jakautumisen ja lisäten syöpäsolujen kuolemaa.[39].

CRP-arvoa voi vähentää ruokavaliomuutoksin kolmanneksella laihtumattakin. Toisaalta kasvikset, marjat, kuitu, kala ja moni muu tulehdusta vähentävä ruoka auttaa myös laihtumaan.[27]

Etelä-Kalifornian yliopiston tutkimuksessa oli todettu, että jo parin kolmen päivän vesipaasto vahvistaa kehon immuunijärjestelmää taistelussa tulehduksia vastaan. Samansuuntaisia tuloksia on saatu 19 ihmisen pilottikokeessa, jossa toteutettiin kerran tai kahdesti kuussa nelipäiväinen niukan ravinnon jakso. Vaikutukset ulottuivat muun muassa tulehdussairauksien ja luukadon ja ikääntymisen merkkien vähenemiseen sekä kognitiivisten kykyjen paranemiseen. Kyseisen tutkimuksen mukaan elimistö näyttäisi pääsevän paaston tai valvotun niukan dieetin avulla eroon immuunijärjestelmän vahingoittuneista tai vanhentuneista osista, joka johtaisi immuunijärjestelmän uusiutumiseen.[40].

Aterianjälkeinen verensokerin nousu lisää vapaiden radikaalien aiheuttamaa oksidatiivista stressiä ja inflammaatiota sitä enemmän, mitä enemmän veren sokeripitoisuus kasvaa aterian jälkeen. Veren sokeripitoisuus nousee sitä enemmän, mitä enemmän ja mitä korkeamman glykemiaindeksin hiilihydaatteja aterialla nautitaan. Marjat, polyfenolit, C-vitamiini, kaneli, etikka, fermentoituvat hiilihydraatit ja rasva hidastavat verensokerin nousua. Jos aterialla nautitaan pelkkää hiilihydraattia, verensokeri pysyy korkealla yleensä seuraavat 2–3 tuntia.[27] Rasvan lisääminen hiilihydraattipitoiseen ruokaan vähentää aterian synnyttämää tulehdusvastetta. Se, nautitaanko ruoan kanssa tyydyttynyttä vai tyydyttymätöntä rasvaa, ei ole oleellista, sillä maitorasva, rypsiöljy ja oliiviöljy vähentävät kaikki yhtä paljon aterianjälkeistä tulehdusvastetta[41].

Fruktoosilla tai sokerilla runsaasti makeutettujen juomien nauttiminen lisää suuresti inflammaatiota, mutta makeutusannoksen kasvattamisella 40 grammasta 80 grammaan on enää vähäistä inflammaatiota pahentavaa vaikutusta. Turska, lohi, mantelit pähkinät ja soijapavut vähentävät inflammaatiota. Kala vähentää inflammaatiota paljon proteiiniensa ja rasvojensa vuoksi, samoin marjat ja värikkäät hedelmät.[27]

Alkoholi ja sokerijuomat lisäävät inflammaatiota, mutta pieni annos punaviiniä vähentää sitä, kuten kaakaokin, tosin (höyrystämättömät) marja- ja hedelmämehut vähentävät inflammaatiota tehokkaammin.[27] Kuidun lisäämisellä ruokavalioon ei näyttäisi olevan itsenäistä inflammaatiota vähentävää vaikutusta[42].

LähteetMuokkaa

  1. infection. The Free Dictionary, {{{Vuosi}}}. Artikkelin verkkoversio.
  2. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  3. a b c Everything you need to know about inflammation. https://www.medicalnewstoday.com/articles/248423.php
  4. Virusinfektion laukaisemat puolustusvasteet - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.1.2021.
  5. Eosinophil Count: Explanation and Risks Healthline. 15.6.2012. Viitattu 17.11.2020. (englanniksi)
  6. Koronavirus | Tutkimus: Vanha kihtilääke kolkisiini näyttää estävän koronataudin pahenemista Helsingin Sanomat. 28.1.2021. Viitattu 28.1.2021.
  7. Arno Hänninen: Akuutin tulehdusreaktion immunologinen säätely www.duodecimlehti.fi. 2011;127(16):1679–87. Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 4.9.2020.
  8. Uusi näkökulma aivojen tulehdustilan säätelyyn. Itä-Suomen yliopisto.
  9. Anti-inflammatorinen eli tulehdusta vähentävä ruokavalio, 24.5.2013, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  10. a b c d e Matala-asteinen tulehdus ja sen osoittimet (osa 1). 13. Kesäkuuta 2012. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  11. Tulehdussolut tunkeutuvat verisuonen solujen läpi. Hamilo Marko. Helsingin Sanomat 14.2.2006. (Käyttäjätunnuksella).
  12. The Role of Copper and Zinc Toxicity in Innate Immune Defense against Bacterial Pathogens. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4521016/#FN1
  13. a b Haug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 314. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-x.
  14. selkä- ja hartiasärky www.terve.fi. 27.10.2006. Viitattu 11.12.2020.
  15. E- ja C-vitamiinin, karotenoidien, ubikinonin ja seleenin merkitys antioksidatiivisessa puolustusjärjestelmässä www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.3.2020.
  16. Sofia Virtanen: Elimistömme syö itseään – lääketieteen Nobelin palkinto autofagosytoosin tutkijalle Tekniikkatalous. Viitattu 20.2.2020.
  17. Joka kuudes syöpä johtuu infektiosta Teveysportti. Viitattu 10.2.2021.
  18. Synnytettyjen poikalasten määrä yhteydessä vanhusten tulehdustilan nousuun. Potilaan lääkärilehti 02.03.2015. [vanhentunut linkki]
  19. Kasvatus & Aika 3 (4) 2010, 25–41: Suomen terveydenhuoltojärjestelmän ja sairaaloiden kehittyminen. http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/3/4/suomente.pdf
  20. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  21. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)
  22. Ientulehduksella on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin Sydänliitto. Viitattu 25.6.2020.
  23. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  24. Early Treatment for Brain Inflammation Could Prevent Schizophrenia, Study Finds. Peter Dockrill. 20. lokakuuta 2015.
  25. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  26. Science Magazine Inflammation Bares a Dark Side, 17. joulukuuta 2010. Couzin-Frankel, 330 (6011): 1621.
  27. a b c d e f Anti-inflammatorinen eli tulehdusta vähentävä ruokavalio, 24.5.2013, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
  28. Dietary factors and low-grade inflammation in relation to overweight and obesity., Br J Nutr. 2011 Dec;106 Suppl 3:S5-78. doi: 10.1017/S0007114511005460.
  29. Jessie Szalay-Live Science Contributor 19 October 2018: What Is Inflammation? livescience.com. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  30. Kroonisen eturauhastulehduksen eli lantion kiputilan lääkehoito Kroonisen eturauhastulehduksen eli lantion kiputilan lääkehoito. Viitattu 7.2.2021.
  31. Liika liikunta syö vastustuskykyä Hyvä Terveys. 1.12.2011. Viitattu 13.11.2020.
  32. Stressi voi altistaa flunssalle. Helsingin Sanomat 22.8.2020: D 15.
  33. Uni ja liikunta puhdistavat aivot, mutta korkea verenpaine heikentää pään pesukoneen tehoa. Helsingin Sanomat 21.10.2019. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006278075.html
  34. Stressin elinvaikutuksien mittaaminen www.duodecimlehti.fi. Viitattu 13.11.2020.
  35. The Immune System Under the Regulation of the Autonomic Nervous Systemhttps://link.springer.com/chapter/10.1007/978-4-431-65892-4_15
  36. The Immune System Under the Regulation of the Autonomic Nervous Systemhttps://link.springer.com/chapter/10.1007/978-4-431-65892-4_15
  37. Liika liikunta syö vastustuskykyä Hyvä Terveys. 1.12.2011. Viitattu 13.11.2020.
  38. Tiede todistaa: Omena voi oikeasti pitää lääkärin loitolla - kukaan ei tiedä, mihin vaikutus perustuu. 16.08.2019. https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/f77ef76d-7464-4c84-90c4-d65a22d55838
  39. Tutkijat löytäneet uutta tietoa syöpäsolujen hillitsemiseksi. 2.6.2009. https://yle.fi/uutiset/3-5259986
  40. Yllättävä löytö voi tuoda apua syöpähoitoihin: Paasto uudistaa immuunijärjestelmää. Kari Tyllilä, Suomen Kuvalehti.
  41. Reijo Laatikainen: Sokeri, fruktoosi, tärkkelys, viljat ja tulehdus (osa 3) PRONUTRITIONIST. 29.8.2012. Viitattu 4.8.2020.
  42. Reijo Laatikainen: Sokeri, fruktoosi, tärkkelys, viljat ja tulehdus (osa 3) PRONUTRITIONIST. 29.8.2012. Viitattu 4.8.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tulehdus.