Vyöruusu
Vyöruusu (lat. herpes zoster) on viruksen aiheuttama hermojen, ihon ja limakalvojen tulehdus[1]. Vyöruusu oireilee erittäin kivuliaana rakkulaihottumana.
| Vyöruusu | |
|---|---|
 Vyöruusun ihottumaa kaulassa. |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | B02 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Vyöruusu voi tulla minkä tahansa tuntohermon hermottamalle ihoalueelle, mutta vain toiselle puolelle kehoa. Se esiintyy yleisimmin vartalolla ja toiseksi yleisimmin kasvoissa.
Vyöruusu ja bakteerin (beetahemolyyttinen streptokokki) aiheuttama ruusu ovat eri sairauksia.
Esiintyvyys
muokkaaVyöruusun ilmaantuvuus on 2–5 tapausta tuhatta asukasta kohden vuodessa. Tauti on yleisin 60–80-vuotiailla, mutta sitä voi esiintyä kaiken ikäisillä.[2] Vyöruusu on yleistynyt kaikenikäisten keskuudessa 1940-luvulta alkaen[3]. Potilaan iäkkyys lisää vyöruusukivun kroonistumisen riskiä, ja se on jo 20 prosenttia 80-vuotiailla potilailla[4].
Oireet
muokkaaVyöruusuun liittyy voimakasta kroonista kipua, joka saattaa uuvuttaa potilaan[1].
Patofysiologia
muokkaaVyöruusu tulehduttaa hermosolmukkeen ja ääreishermon sekä toisinaan myös keskushermoston, selkäytimen ja aivorungon[1].
Vyöruusun aiheuttaa sama herpesviruksiin kuuluva varicella-zostervirus, joka aiheuttaa lapsena vesirokon lähes jokaiselle rokottamattomalle. Vesirokon sairastamisen jälkeen virus jää elimistöön latentiksi aivo- ja selkäydinhermojen takajuurten tumakkeisiin. Myöhemmin aikuisiällä virus voi aktivoitua esimerkiksi stressin vaikutuksesta ja aiheuttaa iholle vyöruusun. Myös auringon ultraviolettisäteilyn on todettu lisäävän sairastumisen riskiä.[5]
Diagnosointi
muokkaaUseimmiten diagnoosi voidaan tehdä oireiden perusteella. Epäselvissä tapauksissa diagnoosi voidaan varmistaa osoittamalla virusantigeenin läsnäolo ihorakkulan soluissa.[2][6]
Hoito
muokkaaVyöruusua voidaan hoitaa tietyillä viruslääkkeillä, mutta hoidon on alettava kolmen vuorokauden kuluessa rakkuloiden ilmaantumisesta. Myöhemmin aloitetusta hoidosta ei ole juuri apua. Lääkehoito nopeuttaa rakkuloiden parantumista ja vähentää jälkisäryn ilmaantumista.
Vyöruusu paranee terveillä ja alle 60-vuotiailla yleensä myös ilman viruslääkkeitä, mutta siihen liittyvä jälkisärky saattaa kroonistua[7].
Vyöruusun aiheuttamaa särkyä ja jälkisärkyä voidaan lievissä tapauksissa lievittää normaaleilla tulehduskipulääkkeillä, mutta hankalat tapaukset vaativat hermovauriokipuun tarkoitettuja lääkkeitä. Vyöruusun hoidossa voidaan käyttää asikloviiria, valasikloviiria ja famsikloviiria, jotka vähentävät iho- ja silmäoireita ja alkuvaiheen kipua. Vyöruusun aiheuttamaan voimakkaaseen hermosärkyyn voidaan käyttää tarvittaessa muun muassa pregabaliinia, gabapentiiniä tai tramadolia. Erityisen ankarissa kivuissa voidaan tarvittaessa käyttää jopa opioidilääkkeitä, hermojen puudutuspistoksia tai kirurgiaa. Lievän vyöruusun voi hoitaa kotona, jolloin särkyyn voi ottaa sopivaa, reseptittä saatavaa särkylääkettä. Rakkulakohtien peittämiseen voi käyttää kuivaa harsotaitosta tai peittää apteekista saatavalla hydrokolloidisidoksella.
Komplikaatiot
muokkaaTavallisin komplikaatio on ihottuman häviämisen jälkeen kehittyvä hermoperäinen kipu alueella, jossa vyöruusu oli. Tämä ns. postherpeettinen neuralgia saattaa kestää kuukausia tai jopa vuosia. Harvinaisempia komplikaatioita ovat aivotulehdus ja aivokalvontulehdus.[2][6]
Vyöruusun on todettu tutkimuksissa lisäävän riskiä sairastua MS-tautiin 4-kertaisesti vuoden sisällä vyöruususta.lähde?
Rakkulavaiheessa oleva vyöruusu voi tartuttaa vesirokkoviruksen sellaisiin henkilöihin, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet. Erityisen vaarallista tämä on raskaana oleville naisille.
| 1. päivä | 2. päivä | 5. päivä | 6. päivä |
|---|---|---|---|
|
|
|
|
Ehkäisy
muokkaaVyöruusun ehkäisyyn on Suomessa saatavilla kaksi eri rokotetta, Zostavax ja uudempi Shingrix.[8] Molemmat rokotteet on tarkoitettu pääasiassa aikuisille. Rokotteet eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.[9]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c Vyöruusun ehkäisy ja hoito www.duodecimlehti.fi. Viitattu 8.6.2023.
- ↑ a b c Hedman, Heikkinen, Huovinen, etc: Mikrobiologia 1: Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet, s. 538–545. Helsinki: Duodecim, 2012. ISBN 978-951-656-256-1
- ↑ Did you know shingles is on the rise among young people? Comprehensive Pain Centers. Viitattu 20.9.2022. (englanti)
- ↑ Vyöruusu Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ www.ncbi.nlm.nih.gov
- ↑ a b Hannuksela, Matti: Vyöruusu terveyskirjasto. 8.4.2015. Duodecim. Viitattu 28.3.2017.
- ↑ Vyöruusu Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 21.6.2023.
- ↑ SHINGRIX injektiokuiva-aine ja suspensio, suspensiota varten laakeinfo.fi. Viitattu 14.10.2021.
- ↑ Vyöruusu Terveyskirjasto. Viitattu 26.2.2019.
Aiheesta muualla
muokkaa