Stressi

psyykkinen rasittuneisuus
Tämä artikkeli käsittelee stressiä sen lääketieteellisessä merkityksessä. Stressillä on myös muita merkityksiä, esimerkiksi fysiikassa ja se oli suomalainen yhtye.

Stressi tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisen käytettävissä olevat voimavarat ovat koetuksella tai ylittyvät.[1] Se voidaan nähdä häiriötilana, joka ilmenee fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina sekä toimintahäiriöinä. Taustalla voi olla yksilön kokemus, ettei hän kykene selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista.[2] Aina stressi ei kuitenkaan ole haitallista, vaan lyhytkestoinen ja tilapäinen stressi voi parantaa ihmisen suorituskykyä. Pitkittyessään stressi voi kuitenkin muuttua haitalliseksi.[1] Sekä myönteinen että kielteinen stressi ovat kuluttavia ja edellyttävät palautumista.[3]

Stressi voidaan määritellä myös ympäristön yksilöön kohdistamaksi uhkaksi tai vahingolliseksi vaikutukseksi tai yksilön vasteeksi tällaisiin tekijöihin. Esimerkiksi aikaerorasitus eli jet lag on lievä stressin muoto. Voimakkaat kokemukset esimerkiksi sodassa voivat johtaa adaptaatio-oireyhtymään, joka jatkuu myös silloin kun voimakkaan stressin aiheuttanut tilanne loppuu.lähde?

Stressi on myös sosiaalinen ilmiö, joka voi tarttua mallioppimisen kautta ja siirtyä ihmisestä toiseen kotona ja työpaikalla.[4] Stressi voi tarttua suoraan, samastumisen välityksellä tai siirtyä epäsuorasti stressaantuneen henkilön käyttäytymisen kautta.lähde?

StressireaktioMuokkaa

Ihmiset reagoivat yksilöllisesti pitkittyneeseen stressiin. Toiset kokevat tarvetta vetäytyä syrjään, toisilla on vaikeuksia rentoutua ja toiset tulevat entistä toimeliaammiksi, vaikka ovatkin väsyneitä.[5] Stressi voi lisätä myös ruokahalua[6] tai alkoholin himoa[7].

Unettomuus on stressin yleisin psyykkinen oire. Myös mielialojen vaihtelu on yleistä. Mieliala voi vaihdella ylivireyden, alivireyden, ahdistuksen, masennuksen ja väsymyksen välillä. Myös keskittymiskyvyn heikkeneminen on tavallista.[5]

Ihmisen elimistö reagoi yksilöllisesti pitkittyneeseen stressiin. Korkeampia aivotoimintoja tehdostavien dopamiinin ja noradrenaliinin liiallinen tai liian pitkään jatkunut eritys alkaa lopulta häiritä aivotoimintaa sen sijaan, että se parantaisi sitä. Tämä saattaa aiheuttaa impulsiivisuuden lisääntymistä, tarkkaavuuden ja muistin heikkenemistä sekä suunnitelmallisen toiminnan tai monimutkaisen ajattelun vaikeuksia. Toisilla ihmisillä stressi nostaa verenpainetta, mikä saattaa aiheutta päänsärkyä, lihasten kiristymistä, puristuksen tunnetta rinnassa tai vatsoireita.[5]

Stressitilanteissa aktivoituvat sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli. Sympaattisen hermoston aktivoituminen vapauttaa verenkiertoon katekoliamiineja. Kortikotropiinin eritys aivolisäkkeestä lisääntyy ja sen seurauksena veren glukokortikoidipitoisuus kasvaa. Stressi voi aiheuttaa ruokahalun kasvua tai ruokahaluttomuutta.lähde?

Stressi voi olla akuuttia tai kroonista. Akuutti stressi aiheuttaa sympaattista hermojärjestelmää aktivoimalla akuutin stressivasteen eli ”taistele tai pakene” -reaktion, jolloin sydämen syke ja hengitystaajuus lisääntyvät, verenkiertoa ohjautuu enemmän lihaksille ja vähemmän muualle elimistöön, lihakset jännittyvät ja suoliston toiminta hidastuu. Akuutti stressi on monesti hyödyllinen tila, koska se lisää elimistön suorituskykyä.lähde?

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Stressi pahentaa useiden sairauksia oireita ja voi vaikuttaa monen ruumiillisen sairauden kehittymiseen[8]. Vuonna 2020 julkaistun tutkimuksen mukaan tutkimusta edeltävän kuukauden aikana äärimmäisen voimakasta stressiä kokeneiden 25–74-vuotiaiden miesten kuolleisuus lisääntyi seuraavan 16 vuoden aikana siten, että he elivät keskimäärin lähes kolme vuotta lyhyemmän elämän. Naisilla vastaava luku oli reilut kaksi vuotta.[9][10]

Euroopassa työperäinen stressi on toiseksi suurin työterveysongelma tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen.[3] Se saattaa johtaa mielenterveysongelmiin, loppuunpalamiseen, keskittymisvaikeuksiin, päihteiden käyttöön tai fyysisiin sairauksiin[11]. Pitkittyneen työperäisen stressin uskotaan vaikuttavan haitallisesti terveyteen, koska se johtaa elimistön ennenaikaiseen kulumiseen. Työperäinen stressi saattaa johtaa biologisen vanhenemisen kiihtymiseen ja on viitteitä siitä, että solujen ennenaikainen vanheneminen telomeerien lyhenemisen seurauksena olisi yksi osa tätä prosessia. Uupumukseen johtavan kroonisen työperäisen stressin on todettu korreloivan voimakkaasti veressä olevien elimistön immuunipuolustusta hoitavien valkosolujen telomeerien lyhentymisen kanssa myös niillä potilailla, jotka eivät kärsi masennuksesta, ahdistushäiriöistä tai alkoholin liikakäytöstä.[12] Krooninen työperäinen stressi saattaa johtaa kudostuhoon etuotsalohkoissa eli harmaan tai valkean aivosolukon tilavuuden pienenemiseen[13]. Liiallinen stressi lisää myös sydän- ja verisuonisairauksien ilmaantumista[8].

Pitkäaikainen psyykkinen stressi muokkaa elimistön toimintaa monin tavoin. Tavallisia muutoksia ovat hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin (HPA-akseli) toiminnan häiriintyminen ja elimistön sisäsyntyinen tulehdustila[14]. Psyykkinen stressi voi aiheuttaa veren triglyseridipitoisuuden ja LDL-kolesterolipitoisuuden nousua ja HDL-kolesterolipitoisuuden laskua.[15] Pitkään jatkuva stressi voi myös aiheuttaa elimistön kroonisen stressivasteen, joka muun muassa heikentää immuunivastetta, lisää sydänperäisen kuoleman riskiä ja astmaan sairastuvuutta. Pitkittynyt stressi kuluttaa energiavarastoja, hidastaa ruuansulatusta ja nostaa verenpainetta. Stressi voi aiheuttaa myös unettomuutta ja univaje saattaa lisätä stressioireita. Monta vuotta kestänyt krooninen stressi näyttäisi heikentävän muistia ja hidastavan työvauhtia pysyvästi. Tämä saattaa johtua stressihormoni kortisolin hippokampusta kutistavasta vaikutuksesta.[16]

Osa pitkäkestoisen stressin haitallisista terveysvaikutuksista selittyy stressin aiheuttamalla epäterveellisellä käyttäytymisellä kuten alkoholinkäytön ja tupakoinnin lisääntymisellä, epäterveellisellä ravinnolla, lihavuudella, vähäisellä yöunella ja liikunnalla sekä huonolla hoitomyöntyvyydellä.lähde?

Sikiöajan ja syntymänjälkeinen stressi häiritsee aivojen mantelitumakkeen, hippokampuksen ja aivokuoren sekä tunnesäätelyn kannalta tärkeiden aivoratojen kehitystä. Varhaiselle stressille altistuneilla on lisäksi taipumusta tavanomaista suurempiin stressihormonipitoisuuksiin ja stressi lakaisee heissä tavallista suurempia hormonivasteita, mikä altistaa yksilön eri elinten sairauksille. Äidin kokema raskausajan stressi saattaa altistaa esimerkiksi masennukselle, ADHD:lle, autismin kirjon häiriölle ja skitsofrenialle.[17]

AlalajejaMuokkaa

Stressi voidaan jakaa distressiin, eustressiin ja neustressiin. Distressi on negatiivista, uuvuttavaa stressiä, jonka ihminen kokee selkeästi pahana ja uhkaavana. Eustressi on "hyvää stressiä", jota ihminen kokee tilanteessa, jonka hän kokee innostavana tai motivoivana. Eustressi on välttämätöntä ihmisen henkiselle kasvulle, kehitykselle ja erilaisten taitojen hallitsemiselle. Neustressi on kahden edellisen välimuoto, eikä se aiheuta erityisen hyvää eikä huonoa mielialaa. Esimerkki neustressistä on maapallon toisella puolella sattuva suuronnettomuus, joka on kaukana asuville ihmisille ikävä asia, mutta ei kuitenkaan merkitse sellaista uhkaa, joka aiheuttaisi stressiä sanan perinteisessä merkityksessä.[18]

Stressin mittaaminenMuokkaa

Stressiä voi arvioida suhteellisen helposti esimerkiksi sykkeen ja verenpainereaktiivisuuden avulla. Kiihtynyt syke saattaa kertoa pitkittyneestä kuormittumisesta ja siihen liittyvästä sympaattisen aktivaation kasvusta tai parasympaattisen aktivaation alenemisesta. Sykemittareihin liittyvät tietokoneohjelmat voivat laskea parasympaattisen aktivaation tasoa kuvastavan korkeataajuuksisen sykevaihtelun määrän tahdistetun lepohengityksen aikana. Muita mittareita ovat syke- ja verenpainereaktiivisuus sekä stressistä palautumisen mittaaminen. Suuri ero työssä ja vapaa-aikana mitatuissa syke- tai verenpainearvoissa voi kertoa työhön liittyvästä allostaattisesta kuormittumisesta.[8]

Verinäytteen korkea kortisolipitoisuus johtuu yleensä pitkittyneestä stressistä. Muita mahdollisia syitä ovat muun muassa ehkäisypillereiden käyttö, ylipaino ja jotkut sairaudet.[19]

Stressistä palautuminenMuokkaa

Riittävä nukkuminen on tärkeintä pitkäkestoisesta stressistä palautumisessa, koska aivot eivät saa muuten riittävästi energiaa[5]. Nukkumisen lisäksi palautumisesta tulisi huolehtia pitkin päivää. Lyhyet, parin minuutin hengähdystauot työpäivän aikana laskevat kierroksia ja edistävät palautumista yön aikana. Riittävän levon lisäksi myös muista hyvinvoinnin osa-alueista huolehtiminen edistää stressistä palautumista. Liikunta, säännöllinen ja monipuolinen ruokavalio, alkoholin kohtuukäyttö ja sosiaalisten suhteiden vaaliminen edistävät mielen hyvinvointia ja stressistä toipumista. [20]

Katso myösMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Heiska, J. (2016) Better Mental Health with 7x4-field. Berlin: Lambert academic Publishing.
  • Selyé, H. (1956) The stress of life. New York: McGraw-Hill.

LähteetMuokkaa

  • Lundin, R. (1963) Personality, an Experimental Approach. New York: The Macmillam Company.
  • Bandura, A., Ross, D. & Ross, S. (1963) Vicarious reinforcement and imitativerning. Journal of Abnormal and social Psychology 67.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Mattila, Antti S.: Stressi Terveyskirjasto. 30.5.2018. Duodecim. Viitattu 17.12.2021.
  2. Kerola, Asla: Työ voi saada mielen oireilemaan Terve.fi. 17.4.2012. Viitattu 17.12.2021.
  3. a b Saarinen, Juhani: Stressistä voi olla apua – kuusi keinoa paineen kääntämiseen voitoksi HS.fi. 27.5.2016. Viitattu 17.12.2021.
  4. Bandura 1963
  5. a b c d “Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja” – Tutkija Katri Saarikivi kertoo, miten erotat harmittoman stressin haitallisesta yle.fi. Viitattu 12.9.2020.
  6. R. G. Anversa, M. Muthmainah, D. Sketriene, A. Gogos, P. Sumithran, R. M. Brown: A review of sex differences in the mechanisms and drivers of overeating. Frontiers in Neuroendocrinology, 1.10.2021, nro 63, s. 100941. doi:10.1016/j.yfrne.2021.100941. ISSN 0091-3022. Artikkelin verkkoversio. en
  7. https://www.sciencedaily.com/releases/2011/07/110715163216.htm
  8. a b c Sampsa Puttonen: Stressin fysiologiset vaikutukset. 2006;24(3):28-31. https://www.ebm-guidelines.com/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=ttl00352 (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  9. Työelämä: Tutkimus: Kova stressi saattaa lyhentää elinikää vuosilla, mutta stressittömyyskin voi olla haitaksi Helsingin Sanomat. 11.3.2020. Viitattu 13.11.2020.
  10. Tommi Härkänen, Kari Kuulasmaa, Laura Sares-Jäske, Pekka Jousilahti, Markku Peltonen, Katja Borodulin: Estimating expected life-years and risk factor associations with mortality in Finland: cohort study. BMJ Open, 1.3.2020, nro 3, s. e033741. PubMed:32152164. doi:10.1136/bmjopen-2019-033741. ISSN 2044-6055. Artikkelin verkkoversio. en
  11. Christina Finn: Stress is making a lot of you take time off work TheJournal.ie. Viitattu 21.6.2021. (englanniksi)
  12. Ahola et al: Work-Related Exhaustion and Telomere Length: A Population-Based Study. Plos One 11.7. 2012. http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.pone.0040186
  13. “Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja” – Tutkija Katri Saarikivi kertoo, miten erotat harmittoman stressin haitallisesta yle.fi. Viitattu 12.9.2020.
  14. Hänsel A, Hong S, Cámara RJ, von Känel R. Inflammation as a psychophysiological biomarker in chronic psychosocial stress. Neurosci Biobehav Rev 2010;35:115–21. https://www.researchgate.net/publication/40756879_Inflammation_as_a_psychophysiological_biomarker_in_chronic_psychosocial_stress
  15. Stress and cholesterol: What impact does stress have? www.medicalnewstoday.com. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
  16. Tanja Vasama: Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija. http://www.hs.fi/elama/art-2000004998299.html
  17. Miten varhainen stressi vaikuttaa aivojen kehitykseen? https://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo13239.pdf
  18. Vartiovaara, IlkkaVoimaa eustressistä. Hippokrates Duodecim, 2004. ISBN 951-656-178-0.
  19. Kortisoli lisää keskittymiskykyä ja energisyyttä, mutta se on myös stressihormoni. https://www.puhti.fi/tietopaketit/kortisoli/
  20. Stressi uuvuttaa ja altistaa mielenterveyshäiriöille Terveystalo. Viitattu 27.1.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa