Väsymys

Kaksi nukkuvaa miestä Teheranissa

Väsymys on kehon tila, jossa energia ja elinvoimat ovat vähentyneet. Vireys palaa levolla. Väsymystä on monta lajia: fyysinen väsymys, henkinen väsymys, kyllästyminen.

Ihmisen keskittymiskyky huononee silloin, kun häntä nukuttaa eli hänen ollessaan väsynyt. Ihminen tarvitsee unta, vaikkei joskus huomaisikaan tätä. Kun ihminen saa nukutuksi, keskittymiskykykin paranee.

Uni

Ihmisen keho tarvitsee toimiakseen kunnolla säännöllistä lepoa unen muodossa. Unen aikana keho palautuu vireäksi. Ihminen pystyy valvomaan arviolta pari vuorokautta nukkumatta. Nukkumatta olemisen seuraamuksena väsymys herpaannuttaa aisteja ja syntyy huomaamattomia ns. mikrounia (muutaman sekunnin pituisia unia).

Unilääkkeillä voidaan edesauttaa nukahtamista. Kemiallinen uni ei kuitenkaan aina palauta kehon vireyttä ja toimintakykyä.

Fyysinen väsymys

Fyysinen väsymys tarkoittaa fyysisen suorituskyvyn laskua lihaksistoon syntyvän maitohapon seurauksena. Lihasten väsymys vähenee ja poistuu, kun verenkierto vie maitohappoa pois ja tuo tilalle hapekasta verta.

Henkinen väsymys

Henkinen väsymys voi johtua monesta tekijästä. Ihmisen suorittama työ on fyysisesti raskasta, ja lopulta siihen väsyy henkisestikin. Henkinen väsymys tulee myös fyysisesti kevyestä työstä, joka jatkuu ilman taukoa liian pitkään. Henkistä väsymystä aiheuttaa myös työ, joka ei ole tarkoituksenmukaista tai jolla ei ole päämäärää tai merkitystä.

Katso myös

• FFI (Familiaarinen Fataali Insomnia)
• Krooninen väsymysoireyhtymä
• Uupumus
• Työuupumus

Aiheesta muualla

• Väsymys (terveyskirjasto.fi)