Tulehduskipulääkkeet

Tulehduskipulääkkeillä tarkoitetaan steroideihin kuulumattomia lääkkeitä, joilla on tulehdusta rauhoittava (anti-inflammatorinen), kipua lievittävä (analgeettinen) ja kuumetta alentava (antipyreettinen) vaikutus.[1]

Tulehduskipulääkkeitä

Tulehduskipulääkkeen englanninkielinen nimitys on ”non-steroidal anti-inflammatory drug” (NSAID), joka on täsmällisempi ilmaisu kuin suomen kielessä käytetty ”tulehduskipulääke”.

Steroideihin kuulumaton (ei-steroidi) lääke tarkoittaa sellaista lääkeainetta, jolla ei ole samankaltaisia rakenteellisia ominaisuuksia kuin steroideilla eli lisämunuaisten tuottamilla hormoneilla (esimerkiksi kortisoni). Steroideihin kuuluvia lääkeaineita ovat muun muassa luonnollisen kortisonin johdannaiset, glukokortikoidit.

Tulehduskipulääkkeillä on voimakasta tulehdusta lievittävää vaikutusta, minkä vuoksi niiden yhtenä käyttökohteena ovat tietyt tulehdussairaudet. Tämän lisäksi ne vaikuttavat elimistöön monella muullakin tavalla. Eri maiden terveysviranomaiset ovat eri mieltä siitä, soveltuvatko tulehduskipulääkkeet virustautien hoitoon[2]. Ranskassa suositellaan, ettei kipua hoidettaisi ibu- tai ketoprofeenilla pääsääntöisesti yli viittä vuorokautta ja kuumetta yli 3 vuorokautta [3].

VaikutusmekanismiMuokkaa

Tulehduskipulääkkeiden kipua lievittävä vaikutus johtuu siitä, että ne vähentävät prostaglandiinien tuotantoa perifeerisessä kudoksessa ja keskushermostossa. Perifeerisen kudoksen prostaglandiinit eivät aiheuta itsessään kipua, mutta herkistävät perifeerisiä kipureseptoreita bardykiinien ja histamiinien kaltaisten välittäjäaineiden vaikutuksille.[4]

Kaikki tulehduskipulääkkeet vaikuttavat samalla tavalla estäen kipua, kudoksen tulehdusreaktiota ja kuumetta aiheuttavien välittäjäaineiden eli prostanoidien syntyä kaikkialla elimistössä. Samalla kuitenkin estyy myös hyödyllisten, mahaa ja munuaisia suojaavien välittäjäaineiden tuotanto.[5] Tulehduskipulääkkeet muuttavat myös arakidonihapon aineenvaihduntaa[6].

Verta ohentavaa pieniannoksista asetyylisalisyylihappoa on käytetty 1980-luvulta asti vähentämään valtimonkovettumatautia sairastavien komplikaatioita. Kyseistä hoitoa ei suositella kuitenkaan terveille, koska riskit ylittävät silloin hyödyt.[7]

HaittavaikutuksetMuokkaa

Tulehduskipulääkkeet nostavat verenpainetta ja voivat lisätä riskiä sydän- ja aivoverenkiertohäiriöihin etenkin iäkkäillä potilailla[8].

Ibuprofeeni ja aspiriini vahingoittavat ruoansulatuskanavaa. Noin 25 %:lle tulehduskipulääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjistä kehittyy krooninen maha- tai pohjukkaissuolihaava. Suomessa arvioidaan 150–400 ihmisen menehtyvän vuosittain tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin haittoihin.[9][10][11]

Aspiriini hidastaa myös veren hyytymistä ja lisää verenvuototaipumusta. Monet tulehduskipulääkkeet rasittavat maksaa.

Tulehduskipulääkkeet ja erityisesti diklofenaakki on yhdistetty myös suurentuneeseen sydänkohtausriskiin. Naprokseeni on osoittautunut vähiten harmilliseksi tässä suhteessa.[12]

Tulehduskipulääkkeiden käyttö köyhdyttää myös suoliston mikrobilajistoa[13][14].

Tulehduskipulääkkeen pitkäaikaiskäyttö saattaa johtaa niin sanottuun särkylääkepäänsärkyyn. Se paranee ainoastaan vieroittautumalla kyseisestä lääkkeestä. Vieroitus saattaa edellyttää jopa sairaalahoitoa.[15]

Aspiriinin on todettu lisäävän koe-eläinten kuolleisuutta influenssavirukseen. Joistain eläintutkimuksista oli saatu vuoteen 2015 mennessä viitteitä siitä, että aspiriini ja ibuprofeeni saattavat heikentää immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa, mikä selittäisi aspiriinin kuolleisuutta lisäävän vaikutuksen, mutta ilmiötä ei ollut tutkittu ihmisellä.[16]

Ranskan lääkeviraston vuonna 2019 laatimassa selvityksessä havaittiin, että esimerkiksi angiinan, keuhkokuumeen ja etenkin vesirokon hoitoon käytetyt tulehduskipulääkkeet saattavat lisätä komplikaatioiden riskiä, ellei sairaus ole lääkärin seurannassa. Lisäriski johtuu siitä, että kyseiset lääkkeet vähentävät bakteeritulehduksen hälytysmerkkeinä toimivaa kuumetta ja kipua. Lisäksi saatiin viitteitä siitä, että jo muutaman päivän pituinen tulehduskipulääkekuuri saattaa pahentaa bakteereiden ja etenkin streptokokin aiheuttamia infektiota.[3][17]

TulehduskipulääkkeitäMuokkaa

Etikkahapon johdokset ja sukulaisaineetMuokkaa

FenamaatitMuokkaa

KoksibitMuokkaa

Propionihapon johdoksetMuokkaa

OksikaamitMuokkaa

PyratsolonitMuokkaa

Salisyylihappo ja johdoksetMuokkaa

Eläinlääkintään tarkoitettuja tulehduskipulääkkeitäMuokkaa

Propionihapon johdoksetMuokkaa

HistoriaaMuokkaa

Kultasyanidin havaittiin 1800-luvulla estävän tuberkuloosibasillin kasvua. Myöhemmin huomattiin myös, että kultapitoinen tio-omenahapon natriumsuola sopi reuman hoitoon.[18] 30–40 % potilaista joutui kuitenkin keskeyttämään hoidon sivuvaikutusten takia. Pistoskullan valmistus loppui vuonna 2019[19].

Heikkotehoiseksi havaitun aspiriinin tilalle keksittiin 1950-luvulla erittäin tehokas Fenyylibutatsoni. Sen käytöstä luovuttiin myöhemmin, koska se saattoi laskea veren valkosolut hengenvaarallisen matalalle.[20]

LähteetMuokkaa

  • Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.

ViitteetMuokkaa

  1. Koulu.M, Tuomisto.J et al, Farmakologia ja Toksikologia, 2007, 7.p s.293-326
  2. Usein kysyttyä koronaviruksesta - Infektiotaudit ja rokotukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 21.3.2020.
  3. a b Actualité - Anti-inflammatoires non stéroïdiens (AINS) et complications infectieuses graves - ANSM ansm.sante.fr. Viitattu 2.12.2021. (ranskaksi)
  4. Leslie J Crofford: Use of NSAIDs in treating patients with arthritis. Arthritis Research & Therapy, 2013, nro 15, s. S2. PubMed:24267197. doi:10.1186/ar4174. ISSN 1478-6354. Artikkelin verkkoversio.
  5. Kipulääkkeet – turvallinen käyttö Lääkärikirja Duodecim 28.6.2017. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00649
  6. Reumataudit ja ravinto | Reumaliitto www.reumaliitto.fi. Viitattu 15.10.2021.
  7. Asetyylisalisyylihappo ja valtimotautien ehkäisy terveillä www.duodecimlehti.fi. Viitattu 3.12.2021.
  8. Ritvaa, 39, on sattunut koko ajan jo 7 vuotta www.iltalehti.fi. Viitattu 8.10.2021.
  9. Käyvän hoidon potilasversiot: Tulehduskipulääkkeet 11.3.2009. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Arkistoitu .
  10. Fimea kehottaa malttiin särkylääkkeiden käytössä 12.10.2012. YLE.
  11. Särkylääkkeet syynä satoihin kuolemiin - tällä yhdellä tekijällä on iso merkitys! Ilta-Sanomat 16.9.2014.
  12. Tulehduskipulääkkeet vaaraksi sydänpotilaille Yle Uutiset. 10.5.2011. Viitattu 3.12.2021.
  13. Saako suolistosi sopivaa ravintoa? Nämä ruoat ovat bakteerien suosikkeja Ilta Sanomat. 22.7.2017. Viitattu 27.2.2020.
  14. Gut Microbiota and Milk Products: Implications for Health www.dairynutrition.ca. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
  15. Kipulääkkeet – turvallinen käyttö Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 2.12.2021.
  16. Possible Immunosuppressive Effects of Drug Exposure and Environmental and Nutritional Effects on Infection and Vaccination. Mediators of Inflammation, Volume 2015. http://dx.doi.org/10.1155/2015/349176
  17. EMA gives advice on the use of non-steroidal anti-inflammatories for COVID-19. Press release 18/03/2020.https://www.ema.europa.eu/en/news/ema-gives-advice-use-non-steroidal-anti-inflammatories-covid-19
  18. Yksilöllisempään parenteraaliseen kultahoitoon www.duodecimlehti.fi. Viitattu 11.4.2021.
  19. Reuman hoidossa käytetyn pistoskullan valmistus loppuu | Reumaliitto www.reumaliitto.fi. Viitattu 11.4.2021.
  20. Klinikkaa mullistava lääkehoidon kehitys Klinikkaa mullistava lääkehoidon kehitys. Viitattu 11.4.2021.

Aiheesta muuallaMuokkaa