Dihydrokodeiini
kemiallinen yhdiste
Dihydrokodeiini on puolisynteettinen opioidijohdannainen, joka kehitettiin Saksassa 1908. Sitä käytetään kivun hoitoon, vakavaan hengenahdistukseen sekä yskänlääkkeenä joko yksinään tai yhdistettynä parasetamoliin tai aspiriiniin. Joissain maissa sitä käytetään huumeidenvieroitushoitoihin metadonin tilalla.
![]() | |
Dihydrokodeiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
4, 5α-epoksi-3-metoksi-17-metyylimorfinan-6-oli | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | NO2 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C18H23NO3 |
Moolimassa | 301,38 g/mol |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | 20 %[1] |
Metabolia | Hepaattinen |
Puoliintumisaika | 4 tuntia |
Ekskreetio | Renaalinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
C (US) |
Reseptiluokitus |
? (AU)Schedule I (CA)Class B (UK) |
Riippuvuusalttius | Korkea |
Antotapa | Oraalinen, intramuskulaarinen, ihonalainen, rektaalinen; mahdollisesti myös sublinguaalinen, bukkaalinen |
Se on rakenteeltaan muuten samanlainen kodeiinin kanssa, paitsi että 7,8-kaksoissidoksen tilalla on yksinkertainen sidos.
Lähteet
muokkaa- ↑ Rowell F, Seymour R, Rawlins M: Pharmacokinetics of intravenous and oral dihydrocodeine and its acid metabolites. Eur J Clin Pharmacol, 1983, 25. vsk, nro 3, s. 419–24. PubMed:6628531 doi:10.1007/BF01037958