Aivokalvontulehdus
Aivokalvontulehdus tai meningiitti on yleensä bakteerin (kuten meningokokki, hemofilus, pneumokokki) tai viruksen aiheuttama aivo- ja selkäydinkalvojen tulehdustila.[1] Hoitamaton bakteerimeningiitti saattaa aiheuttaa kuoleman muutaman tunnin kuluessa ensimmäisten oireiden alkamisesta, ja joskus potilas kuolee parhaasta mahdollisesta hoidosta huolimatta.
| Aivokalvontulehdus | |
|---|---|
 |
|
| Luokitus | |
| ICD-10 | G00 |
| ICD-9 | 320 |
| MedlinePlus | 000680 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Oireet
muokkaaAivokalvontulehduksen tyypillisiä oireita ovat:
- Korkea kuume
- Päänsärky
- Niskajäykkyys
- Tajunnan hämärtyminen
- Meningokokkibakteerin aiheuttamassa taudissa petekkiat (pienet iholla olevat verenpurkaumat) ja šokki
- Pahoinvointi ja oksentelu
Patogeneesi
muokkaaAivokalvontulehdus tarttuu yleensä heikosti. Bakteerimeningiitti on virustautia harvinaisempi mutta vaarallisempi. Virusmeningiitti on 3–4 kertaa bakteerimeningiittiä yleisempi sairaus. Hyvin harvinaisena aivokalvontulehduksen muotona esiintyy sienimeningiittiä, jonka aiheuttaa useimmiten hiivasieni Candida albicans tai Cryptococcus neoformans. Sairautta ei juuri esiinny muutoin terveillä ihmisillä, vaan kohonnut riski on etupäässä potilailla, joilla immuunijärjestelmä on heikentynyt esimerkiksi HI-viruksen vaikutuksesta.[2]
Hoito
muokkaaBakteerimeningiittiä hoidetaan suonensisäisellä antibiootilla. Virusmeningiitti on huomattavasti lieväoireisempi tauti, ja osa sitä sairastavista voidaan hoitaa kotona.
Diagnosointi
muokkaaAivokalvontulehdusta epäiltäessä otetaan aivo-selkäydinneste- eli likvornäyte, joka paljastaa mahdollisen tulehduksen.
Epidemiologia
muokkaaKyseessä on vakava mutta koko ajan harvinaistuva sairaus. Suomessa meningiittejä havaittiin 1980-luvulla jopa noin 1 200 tapausta vuosittain, nykyisin enää muutama sata.[3] Sairaus saattaa pahimmillaan johtaa kuolemaan tai pysyviin vaurioihin, ja sitä on todettu kaikissa ikäluokissa.
Lapsilla meningiitin riski on suurin syntymän ja kahden vuoden iän välillä.[4]
Komplikaatiot
muokkaaMikäli potilas on sairastumishetkellä pieni lapsi, vaarana on CP-vamma.[5] Joillakin potilailla aivokalvontulehdus kehittyy sikotaudin oheissairautena. Aivokalvontulehdus voi aiheuttaa potilaalle pysyviä neurologisia haittoja, kuten kuulovamman.
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- Lääkärin CD 2005
Viitteet
muokkaa- ↑ Mitä aivokalvontulehdus on? Terve.fi. Viitattu 18.11.2014.
- ↑ Meningitis.com.au (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Sairaslapsi.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Emedicinehealth.com
- ↑ Cp.liitto (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Aivokalvotulehdus (meningiitti) aikuisilla, Terveyskirjasto.fi
- Terveyskirjasto, Hannu Jalanko: Aivokalvotulehdus lapsella, 17.2.2021
- Terveyskirjasto: Meningiittivyöhyke
- Mayo Clinic: Meningitis (englanniksi)
- Centers for Disease Control and Prevention (CDC): Meningitis (englanniksi)
- World Health Organization (WHO): Meningitis (englanniksi)