Avaa päävalikko

Päänsärky

kipu päässä tai kaulassa
The Head Ache, suom. Päänsärky, George Cruikshank 1819

Päänsärky on pään alueen särkyä. Se on yleinen oire, jonka voi aiheuttaa moni eri tekijä.

Sisällysluettelo

Esiintyminen ja syytMuokkaa

Päänsärky voi olla peräisin lihaksista, verisuonista, aivokalvoista, luukalvoista, silmistä, poskionteloista, korvista tai hampaistosta. Kipu syntyy näiden kudosten kipuhermopäätteiden ärsytyksestä. Aivot eivät tunne kipua, sillä niissä ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.[1]

Kipua voi aiheuttaa esimerkiksi jännittäminen, rasitustila, unen puute, nestehukka[2], tulehdus, aivoverisuonten ahtautuminen, aivoverenvuoto, hermorata, kasvain, purennan vika, aineenvaihduntasairaus, myrkytys tai päähän kohdistunut vamma. Usein päänsärkyyn ei löydetä mitään syytä.[1]

LuokitteluMuokkaa

Kansainvälinen päänsärkyseura luokittelee päänalueen kivut 14 pääluokkaan, joista yksi koskee kasvokipuja. Primaaristen päänsärkyjen neljä pääluokkaa ovat migreeni, jännityspäänsärky, trigeminaaliset autonomiset päänsäryt sekä muut primaarit päänsäryt. Sekundaariset päänsäryt liittyvät muihin sairauksiin tai vammoihin.[3]

Migreeni ilmenee päänsärkykohtauksina ja johtuu useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa. Päänsärky on kova tai kohtalainen sykkivä, toispuolinen särky. Siihen voi liittyä muun muassa pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä.[4]

Jännityspäänsäryn yleisin oire on tasainen, puristava tai kiristävä särky, joka pahenee vähitellen iltaa kohti. Jännityspäänsärky tuntuu usein ohimolla, päälaella tai takaraivolla ja useimmiten molemmilla puolilla päätä. Joskus päälaella esiintyy vihlaisevia, repiviä kipuja. Muitakin oireita voi esiintyä. Päänsärky voi toistua useita kertoja kuukaudessa ja olla joskus miltei jatkuvaa. Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Oireen syntyyn liittyy niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännitystiloja. Myös henkisillä syillä on vaikutusta tilan kehittymiseen ja jatkumiseen.[5]

YleisyysMuokkaa

Lähes jokainen ihminen tuntee päänsärkyä ainakin jossain elämänsä vaiheessa. Naisilla päänsärky on yleiseimpää kuin miehillä.[1]

Jännityspäänsärky on yleisin primaari päänsärkysairaus. Sen esiintyvyys on tutkimuksesta riippuen 30–78 prosenttia.[6]

Migreeniä esiintyy noin 10–15 prosentilla väestöstä, naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä.[3]

Sarjoittainen päänsärky esiintyy noin 0,3 promillella väestöstä, miehillä useammin kuin naisilla.[7]

HoitoMuokkaa

 
Parasetamoli on yleisesti käytetty kipulääke päänsärkyyn.

Lievää tai itsestään paranevaa päänsärkyä voi potilas itse hoitaa parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Jännityspäänsärkyä hoidetaan rentouttavalla voimistelulla ja liikunnalla, työasentojen muutoksella, unirytmin korjaamisella sekä kipualueen hieronnalla ja lämmityksellä, joskus myös tulehduskipulääkkeillä.[1] Migreeniä voidaan hoitaa lääkärin kanssa sopivaksi katsotulla lääkehoidolla.[1]

Päänsärky kaipaa välitöntä hoitoa, jos se alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita, kuten hermoston oireita, tajunnanhäiriöitä, yleistilan heikkenemistä, oksentelua, niskan jäykkyyttä ja korkeaa kuumetta. Myös päähän kohdistunutta vammaa seuraava laajalla alueella tuntuva ja suhteellisen voimakas särky vaatii välitöntä tutkimusta. Lievemmissä tapauksissa päänsärky voidaan käydä tutkituttamassa vuorokauden tai lähipäivien aikana. Tutkimuksiin on yleensäkin aihetta hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa elämää.[1]

LähteetMuokkaa

  • Kalso, Eija & Haanpää, Maija & Hamunen, Katri & Kontinen, Vesa & Vainio, Anneli (toim.): Kipu. Duodecim, 2018. ISBN 978-951-656-491-6.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f Osmo Saarelma: Päänsärky 14.2.2018. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 5.1.2019.
  2. Nestehukka uhkaa maastoharjoituksissa Jouko Tolonen. 14.06.2005.
  3. a b Forssell, Heli & Teerijoki, Tuija & Haanpää, Maija (Kipu, 2018), s. 346.
  4. Sari Atula: Migreeni 30.8.2016. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 5.1.2019.
  5. Sari Atula: Jännityspäänsärky 22.5.2015. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 5.1.2019.
  6. Forssell, Heli & Teerijoki, Tuija & Haanpää, Maija (Kipu, 2018), s. 348.
  7. Forssell, Heli & Teerijoki, Tuija & Haanpää, Maija (Kipu, 2018), s. 349.

Aiheesta muuallaMuokkaa