Nivel

ruumiinosa
Tämä artikkeli kertoo ihmisen nivelistä. Kasvien nivelistä on oma artikkeli.

Nivel on luiden välinen liitos, joka mahdollistaa luiden liikkumisen toisiinsa nähden. Luut ovat nivelessä toisiinsa nähden liukuvassa kosketuksessa ja liittyvät toisiinsa nivelpussin ja nivelsiteiden välityksellä.[1]

Ihmisen niveliä violeteilla ympyröillä merkittynä.

Ihmisen noin 300 nivelestä suurimpia ja tärkeimpiä ovat polvinivel, olkanivel, kyynärnivel, lonkkanivel, rannenivel, nilkkanivel ja kaulanivel.[2]

RakenneMuokkaa

 
Tyypillisen synoviaalinivelen rakenne.

Synoviaalinivelet ovat ihmisen yleisimpiä, monipuolisimpia ja vapaimmin liikkuvia niveliä. Niitä on kaikista 300 nivelestä noin 230.[3]

Synoviaalinivelen osia ovat nivelpinnat, nivelpussi ja nivelontelo. Lisärakenteita ovat nivelsiteet, nivelvälilevyt, synoviaalipussit ja nivelpussin lihakset.[1] Niveltä koossa pitävät ympäröivät lihakset ovat kiinnittyneet luihin jänteiden kautta. Lihasten avulla niveliä voi myös liikuttaa.[3]

NivelpussiMuokkaa

Synoviaaliniveltä ympäröi suojaava nivelpussi eli nivelkapseli. Se muodostuu sidekudoksesta ja kiinnittyy luiden päihin.[3] Nivelpussi erkanee luun periosteumin jatkeena yleensä nivelpinnan reunan takaa ja yhdistää niveltyvät luut toisiinsa. Nivelpussi voi olla luusta riippuen tiukka tai löysä, mistä riippuu sen mahdollistaman liikkeen laajuus.[1] Nivelpussin säiemäiset paksuuntumat eli nivelsiteet ovat kiinni kummankin luun päässä ja estävät nivelen luonnottomat liikkeet.[3]

Nivelpussin ulompi säiekerros koostuu säikeisestä sidekudoskalvosta. Sisempi säiekerros koostuu löyhemmästä sidekudoksesta ja sisältää runsaasti verisuonia.[1]

NivelpintaMuokkaa

Nivelpinta muodostuu yleensä hyaliinirustosta. Poikkeuksia ovat sternoklavikulaarinivel ja leukanivel, joiden nivelpinnat muodostuvat säierustosta, ja niissä on lisäksi välilevy.[1]

NivelrustoMuokkaa

Kummankin luun pään nivelpintaa peittää tasainen ja kimmoisa rustokerros, joka on nivelen rasitusalttiudesta riippuen paksuudeltaan alle yhdestä millimetristä jopa kuuteen millimetriin. Nivelrusto on luistava, kokoon painuva ja elastinen, jolloin se mahdollistaa luiden esteettömän liikkeen, vaimentaa iskuja ja suojaa luuta. Se kestää hyvin kulutusta ja suuriakin painerasituksia. Nivelrusto ohenee, jos sitä ei käytetä. Iän mukana nivelrusto rappeutuu, sillä se ei pysty uusiutumaan.[1][3]

Nivelrustossa ei ole hermoja tai verisuonia. Ravintonsa se saa ravintonsa diffuusion kautta synoviaalisista verisuonista, synoviaalinesteen välityksellä ja luun verisuonista.[1]

NivelnesteMuokkaa

Nivelpussin sisäkerros eli nivelkalvo tuottaa liukasta, öljymäistä nivelnestettä, joka voitelee nivelen niin että pinnat liukuvat toistensa suhteen kitkatta ja kulumatta.[3] Nivelneste on väritöntä tai kellertävää, viskoosia nestettä. Suuressa nivelessä kuten polvessa nivelnestettä on normaalisti noin yksi millilitra. Joskus liikaa kertynyttä nivelnestettä joudutaan poistamaan nivelpunktion avulla.[1]

NiveltyypitMuokkaa

Yksinkertaisessa nivelessä on kaksi toisiinsa niveltyvää nivelpintaa, kupera urospinta ja kovera naaraspinta. Yhdistelmänivelessä on useampi kuin kaksi nivelpintaa. Lisäksi on niveliä, joissa on nivelvälilevy.[1]

Synoviaalinivelten tyyppejä ovat:

  • Kiertonivel, jossa yhden luun tappimainen ulkonema kiertyy toisen luun rengasmaisessa kannassa tai päinvastoin. Kahden ylimmän kaulanikaman välissä on kiertonivel, joka mahdollistaa pään kääntämisen ja siirtämisen puolelta toiselle.[3]
  • Sarananivel, jossa yhden luun kupera pinta sopii toisen luun koveraan pintaan. Tämä mahdollistaa edestakaisen liikkeen lähinnä yhdessä tasossa. Kyynärpää on muuntunut sarananivel.[3]
  • Tasonivel, jossa kahden luun pinnat ovat melkein tasaiset ja liukuvat toistensa suhteen vain nivelsiteiden rajoittamina. Nilkassa ja ranteessa on joitain tasoniveliä.[3]
  • Pallonivel, jossa yhden luun pallomainen pää sopii toisen luun kuppimaiseen syvennykseen. Pallonivelen liikerata on nivelistä suurin. Olkapäässä ja lonkassa on pallonivelet.[3]
  • Satulanivel, jossa kummankin luun nivelpinnassa on kuperia ja koveria alueita, ja luut voivat liukua edestakaisin ja puolelta toiselle. Peukalon tyvessä on satulanivel.[3]
  • Munamainen nivel tai munanivel, jossa munanmuotoisen luun pää lepää toisen luun samanmuotoisessa kuopassa. Tällaista niveltä voi taivuttaa ja liikuttaa puolelta toiselle. Värttinäluun ja ranteen veneluun välissä on munamainen nivel.[3]

Niveltyypit voidaan ryhmitellä nivelen vapausasteen mukaisesti.[1]

  • Jos nivel koukistuu ja ojentuu vain yhtä ja samaa rataa edestakaisin, kuten etusormea koukistavat nivelet, sillä sanotaan olevan yksi liikeakseli eli yksi vapausaste. Tällaisia niveltyyppejä ovat sarananivelet ja tappinivelet.[1]
  • Kun nivel voi liikkua myös sivusuunnassa, kuten etusormen tyviniveltä, sillä on kaksi liikeakselia eli kaksi vapausastetta. Tällaisia niveltyyppejä ovat kerto-sarananivelet, ellipsoidinivelet eli munamaiset nivelet, sekä satulanivelet.[1]
  • Olkanivel on esimerkki nivelestä, jolla on kolme liikeakselia ja vapausastetta. Tällaisia niveltyyppejä ovat pallonivelet.[1]
  • Vapausasteiden mukaisen luokittelun ulkopuolisia niveltyyppejä ovat tasaiset nivelet ja jäykät nivelet.[1]

LiikeMuokkaa

Nivelessä tapahtuva liike riippuu niveltyypistä ja nivelen vapausasteista. Yksinkertaisimmin nivelpinnat voivat liukua toisiinsa nähden. Kulmaliikkeessä niveltyvien luiden keskinäinen kulma muuttuu. Ympäripyörityksessä liikettä tapahtuu kahden akselin suhteen. Rotaatiossa luu kiertyy pitkittäisakselinsa ympäri. Nivelen liikelaajuus ilmoitetaan astelukuna.[1]

RappeutuminenMuokkaa

Nivel kuluu käytössä. Toisaalta nivelruston normaali fyysinen kuormitus on välttämätöntä nivelen normaalille toiminnalle. Nivelrikko aiheutuu nivelen kulumisesta. Sitä esiintyy haitallisimpana polvissa, lonkissa ja sormien nivelissä.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Hervonen, Antti: ”Nivelet”, Tuki- ja liikuntaelimistön anatomia, s. 57–68. Tampereen Kandidaattikoulutus, 2020. ISBN 978-952-68860-1-5.
  • Parker, Steve: Ihmiskeho : ensyklopedia, s. 44–47. readme.fi, 2014 (alkuteos 2009). ISBN 978-952-220-806-4.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p Hervonen 2020, s. 57–68.
  2. Tietoa nivelistä 17.8.2018. Terveyskylä. Viitattu 26.2.2022.
  3. a b c d e f g h i j k l Parker 2014, s. 44–47.

Aiheesta muuallaMuokkaa