Nivelrikko eli artroosi tai osteoartriitti (lat. arhrosis, osteoarthrosis) on maailman yleisin nivelsairaus. Suomessa on noin miljoona nivelrikkopotilasta[1], ja nivelrikosta aiheutuu vuosittain noin 600 000 lääkärikäyntiä[2]. Nivelrikkoa esiintyy myös polvi- ja lonkkanivelessä[3] . Siinä nivelten pinnoilla oleva tulehtunut nivelrusto rappeutuu, jolloin nivelen hermopäätteet tulevat esiin, nivel kipeytyy ja sen liikerata kaventuu nivelrikon edetessä. Nivelrikkoa esiintyy eniten isovarpaan tyvessä, sormien kärkinivelissä sekä selkärangan fasettinivelissä[2]. Nivelrikkoa esiintyy myös polvi- ja lonkkanivelessä[3]

Nivelruston muutokset eivät aiheuta kipua itse rustossa, koska siinä ei ole kipuhermopäätteitä. Nivelrikkoon liittyvä kipu johtuu ensisijaisesti sairauteen liittyvästä nivelkalvon tulehduksesta[2] sekä nivelkalvon, nivelkapselin, luun, lihasten ja nivelsiteiden kudosvaurioihin liittyvästä hermopäätteiden ärsytyksestä.[4] Tämän vuoksi nivelrikko saattaa edetä 10-30 vuotta, ennen kuin oireet alkavat ja diagnoosi tehdään. Kaikki eivät kuitenkaan saa kipuoireita nivelten rappeutuessa.[5] Polvessa kipu tuntuu ensin portaita alas, myöhemmin myös ylös kävellessä[2].

Terveen ihmisen nivelrusto uusiutuu koko ajan[6]. Nivelrikon eli nivelen rappeutuminen alkaa kun elimistön nivelrustoa korjaavat prosessit hidastuvat. Nivelpussin nivelvoidetta tuottavaan nivelkalvoon tulee paikallinen tulehdus, jolloin nivelrusto ohenee, nivelruston alla sijaitsevaan luuhun tulee onteloita ja sen reunaosiin alkaa muodostua liikakasvua eli luupiikkejä. Nivelkapseli paksuuntuu ja niveleen kiinnittyvä lihas surkastuu.[6] Nivelnesteen hyaluronihapon määrää vähenee ja laatu heikkenee[7], mikä heikentää sen rustoa ja niveltä suojaavia ominaisuuksia[5]. Nivelruston väliaineen vettä sitovien proteoglykaanimolekyylien pitoisuus pienenee ja kollageeniverkoston muodostama tukirakenne rikkoutuu[6].

Myös nivelkapselissa on tulehdusmuutoksia. Tulehdustekijöiden määrä lisääntyy nivelnesteessä ja nivelrustossa, jolloin proteoglykaaneja ja kollageenisäikeitä pilkkova toiminta kiihtyy. Nivelrikon tulehdusmuutokset ovat paikallisia ja vähäisempiä kuin nivelreumassa.[6]

Nivelrikolle on tyypillistä, että nivelruston pinta vahingoittuu ja katoaa lopulta kokonaan nivelpinnoilta. Tämä näkyy röntgenkuvassa nivelraon kaventumisena.[6]

Nivelrikko johtaa nivelen rakenteen muuttumiseen ja toiminnan rajoittumiseen, mistä voi aiheutua huomattavaa kipua ja haittaa. Taudin edetessä rappeutuu aluksi nivelrusto ja sen jälkeen myös ruston alainen luu, nivelkalvo ja jopa niveliä ympäröivät lihakset. Sileä, liukas nivelrusto muuttuu rappeutuessaan karheaksi ja hilseileväksi, jopa kuoppaiseksi pinnaksi, joka tulehtuu helposti ja josta saattaa kuulua rasahtelua ja rutinaa. Hermopäätteet paljastuvat yhä pahemmin, jolloin kipua esiintyy yhä enemmän.[5] Sormiin syntyy kovia luukyhmyjä nivelten kohdalle, kädestä tulee kömpelöntja puristusvoima heikkenee. Isovarpaan tyven nivelrikkoon liittyy usein vaivaisenluu, mikä voi esimerkiksi haitata kenkien käyttöä. Selkänikaman nivelrikko voi ahtauttaa selkäytimestä tulevien hermojen luisia aukkoja, mistä seuraa eli jalkoihin säteilevä selkäkipu[2].

Nivelrikko alkaa vaivata useimmin vasta vanhemmalla iällä, ja noin joka toisella 50-vuotiaalla on nivelrikko. Kaikki nivelien rustopintojen lisäkuormitusta aiheuttavat tekijät kuten esimerkiksi kantaminen ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua nivelrikkoon. Ylipaino kuluttaa erityisesti polviniveliä. Polven nivelrikko alkaa yleensä noin 45. ikävuoden jälkeen ja lisääntyy tämän jälkeen jyrkästi. Polven nivelrikkomuutoksia on todettu jopa yli 80 prosentilla 55 vuotta täyttäneistä henkilöistä, ja tauti on eläkeikäisillä naisilla yli kaksi kertaa miehiä tavallisempi. Perintötekiöillä on selvä vaikutus taudin ilmaantuvuuteen.[5]

Taudin kulku ja ennusteMuokkaa

Nivelrikon alkuvaiheessa nivelruston pinnalta häviää proteoglykaaneja ja pinnalliset kollageenisäikeet katkeilevat. Rustonalainen luu paksuuntuu ja tiivistyy. Sen jälkeen rusto ohenee edelleen kollageeni- ja proteoglykaanipitoisuuden pienentyessä. Nivelrusto lohkeilee, ja siihen syntyy luuhun asti ulottuvia halkeamia. Lopulta kalkkeutumaton nivelrusto häviää kokonaan.[6]

Nivelmuutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Nivelrikko saattaa pysyä samalla tasolla ja kivuttomana useita vuosia. Nivelrikon eteneminen voi vaihdella huomattavastikin, eikä sairauden alkuvaiheessa osata ennustaa, kenellä se etenee nopeasti ja kenellä hitaasti. Nivelruston korjautumiskyky vaurion jälkeen on erittäin huono, sillä rikkoutunut rustokudos ei pysty uusiutumaan ennalleen.[6]

Nivelrikko saattaa edetä aaltomaisesti, jolloin välillä on tulehduksettomia vaiheita[8].

Vaikka nivelrikkoa esiintyisikin nivelissä, voi kivutonta ja liikerajoitteista vapaata elämää jatkaa mahdollisesti vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä, kun vain poistaa elämästään nivelille haitallisia asioita ja lisää siihen nivelterveyttä edistäviä asioita.

EnnaltaehkäisyMuokkaa

Raskaita kantamisia ja kyykistelyjä sisältävien työtehtävien vähentäminen pienentää nivelrikon esiintyvyyttä. Nivelrikkoa voi ehkäistä myös harrastamalla kevyttä liikuntaa, joka vahvistaa niveliä tukevia lihaksia ja auttaa tarvittaessa myös painonhallinnassa. Kohtuullista liikuntaa harrastaneiden nivelrustot ovat paksummat kuin vähemmän liikkuneilla. Nivelen liikkumattomuus taas aiheuttaa nivelruston pehmenemistä, mutta ei kuitenkaan varsinaista nivelrikkoa. Nivelruston ominaisuudet palautuvat suunnilleen ennalleen, kun liikuntaa aletaan taas harrastamaan.[6]

Alaraajojen nivelrikkoa voi ehkäistä myös istumalla satulatuolissa, jossa lonkka- ja polvinivelten noin 135 asteen kulma on lähellä nivelten lepokulmaa. Näin istuen jänteiden kireyden vaikutuksesta nivelen rustopintoihin kohdistuva lisäkuormitus on pienin, jolloin rustopinnan aineenvaihdunta on vilkkain ja siten ns. terveellisin. Ratsastuksenomainen istuminen satulatuolissa ehkäisee erityisesti lonkkanivelen vaurioitumista, koska tuoli hieman levittää reisiä ja siten vähentää painetta rustopinnoilla. Tavallinen istuminen aiheuttaa suuren, staattisen paineen lonkkamaljan yläosaan, josta nivelrikko tavallisesti alkaa istumatyötä tekevillä. Kun tuoli tukee reittä ja reisiluun päätä "ylöspäin" ja yläkehon paine painaa lonkkaluita "alaspäin", niin paine kohdistuu juuri tähän ongelmapisteeseen.

Nivelterveyttä edistävät myös useita kertoja päivässä nivelten aineenvaihduntaa lisäävä liikunta ja nivelille tärkeiden, rustoja rakentavien, ravintoaineiden nauttiminen.

DiagnosointiMuokkaa

Nivelrikko aiheuttaa tyypillisesti nivelraon paineluarkuutta, mutta myös luun reuna-alueet ja niveltä ympäröivä lihaksisto voivat aristaa[9].

Nivelrikon tehokkaimmaksi tunnistamismenetelmäksi ovat väitöstutkimuksen mukaan osoittautuneet ultraääneen perustuvat tutkimusmenetelmät.[10] Magneettitutkimus näyttää herkemmin nivelrikon varhaismuutokset kuin röntgen[9].

SyytMuokkaa

Aiemmin ajateltiin, että nivelrikkoon liittyvä nivelen rappeutuminen johtuu yksinkertaisesti siitä, että nivel kuluu, kun sitä käyttää. Nykykäsityksen mukaan nivelrikko on itsenäinen tulehduksellinen sairaus.[5]

RiskitekijätMuokkaa

  • Elimistön korkeat virtsahappo- ja uraattipitoisuudet
  • Alkaptonuria
  • Nivelten loukkaamiset onnettomuuksissa
  • Nivelsidevauriot
  • ikääntyminen
  • Ylipaino
  • kyykyssä, konttausennossa tai polvien päältä suoritettavat lattiatyöt, muut etukumarat työasennot ja kumartelu sekä kyykistely, nostaminen, kantaminen ja kuorman kanssa suoritettavat kiertoliikkeet, staattiset työasennot
  • yksipuolinen ja niveliä kuormittava liikunta.

Nivelrikko iskee sitä varmemmin ja vakavammin, mitä useampia riskitekijöitä ihmisellä on. Nivelrikon suurimmat riskitekijät ovat ikääntyminen, lihavuus ja nivelvammat, nivelruston rakennemolekyylien geenivirheet sekä raskas ruumiillinen työ[11]. Vamman aiheuttama nivelrikko saattaa kehittyä vasta 15–20 vuoden kuluttua vammasta. Myös tupakointi lisää riskiä sairastua nivelrikkoon.

Nivelrikon riski kasvaa, kun niveleen ja nivelrustoon (nestettä sisältävä, joustava ja erilaisia kuiturakenteita sisältävä "tyyny") kohdistuu tavallista enemmän painoa ja varsinkin jos paine on pitkäaikaista ja staattista. Paine voi syntyä tavallista painavammasta kehosta/yläruumiista, kantamisesta, istumisesta 90 asteen kulmassa, seisomisesta tai kaikkien näiden yhdistelmänä.

Huonoryhtinen (eli tavallinen pyöreäselkäinen) istunta ja istunnan aikaiset virheelliset, mahdollisesti hyvinkin staattiset niskan ja yläselän asennot aiheuttavat keski-ikäisille helposti nivelrikkoa yläselän ja niskan nikamissa.

Kantaminen, istuminen ja etukumara työasento ovat huomattavia riskitekijöitä myös alaselän fasettinivelille, erityisesti lantiorangan kahdessa alimmassa nikamamavälissä (nikamavälit L4/L5 ja L5/SI), koska niihin kohdistuu suurin kokonaiskuorma.

LiitännäissairaudetMuokkaa

Nivelrikkopotilailla muita yleisemmin seuraavia nivelrikon riskiä lisääviä sairauksia:

Oireet ja taudin kulkuMuokkaa

 
Nivelrikko sormissa.

Nivelrikon pääoireita ovat kipu, liikerajoitteet ja jäykkyys. Nivelen liikuttaminen voi aiheuttaa krepitaatioita eli nivelen ratinaa. Kipu ilmenee aluksi vain kuormituksen aikana ja heti sen jälkeen kuten esimerkiksi liikunnan tai kotitöiden yhteydessä. Joskus nivel saattaa ärtyä niin paljon, että se muodostaa runsaasti nivelnestettä ja turpoaa.

Kivut muuttuvat nivelrikon edetessä jatkuvaksi säryksi, jolloin nivelen ärtyvyys liikerajoitus ja jäykkyyden tunne lisääntyvät. Nivel on tällöin jäykkä ja kipeä jo aamulla, ja saattaa kestää useita tunteja, ennen kun oireet hellittävät.[5] Lonkan nivelrikossa kipu tuntuu tyypillisesti nivusessa tai reiden etu- yläosissa, mutta se voi myös olla laaja-alaisempaa ja tuntua esimerkiksi pakaran alueella[3].

HoitoMuokkaa

Nivelrikon lääkehoidossa tavoitellaan oireiden lieventymistä, koska nivelrikkoa parantavaa lääkitystä ei ole olemassa[3]. Nivelrikon hoidossa voidaan käyttää kipulääke parasetamolia, tulehdusta ja kipua vaimentavia tulehduskipulääkkeitä (engl. NSAID)[5], pitkävaikutteista diaseriinia (engl. diacerein)[12], glukosamiinisulfaattia[13], kurkumiinia, vihersimpukkavalmistetta, boswelliinihappoja tai suoraan nivelpintaan pistettäviä hyaluronaatti-ruiskeita.

Lyhyellä tähtäimelle tehokkain lääke nivelrikon hoitoon on diklofenaakki-tulehduskipulääke 150 milligramman päiväannoksilla. Diklofenaakkia ja muita tulehduskipulääkkeitä kannattaa kuitenkin käyttää vain tilapäisesti siten, että kuurit pidetään mahdollisimman lyhytkestoisina[14].

Pitkäaikaisesti käytettävistä valmisteista kurkumiinin ja boswelliinihappoja sisältävän Boswellia serrata -uutteen yhdistelmä on osoittautunut tehokkaammaksi kipulääkkeeksi kuin nivelrikon hoidossa käytettävä ei-steroidinen tulehduskipulääke selekoksibi[15]. Maustekurkuman (Curcuma longa) sisältämä kurkumiini helpottaa nivelrikkoon liittyviä kipuja keskimäärin teholla SMD-0.57[16], mikä on samaa luokkaa kuin tehokkaan opiaattipohjaisen tramadolin teho[17]. Kurkumiinin tehossa havaittiin kuitenkin 37-kertaista potilaskohtaista vaihtelua[16]. Myös nokkosen sisältämät yhdisteet saattavat lievittää niveltulehdukseen liittyvää särkyä ja tulehdusta[18]. Chili-kasvista saatava kapsaikiini lievittää nivelrikon särkyä, koska se tekee hermopäätteet tunnottomiksi kipuärsykkeille[19]. Myös sinappijauheesta ja vedestä sekoitettua tahnaa voi käyttää omatekoisen kipulaastarin tehoaineena[20].

Natriumhyaluronaatti (HYA tai kukonhelttauute) auttaa osaa lievää ja keskivaikeaa nivelrikkoa sairastavista. Hyaluronaatti on nivelnesteessä esiintyvä nivelnesteen ja nivelruston rakennusaine, joka saa aikaan nivelnesteen voitelevat ja iskua vaimentavat ominaisuudet. Nivelen sisään pistetty hyaluronaatti poistaa nivelnesteestä haitallisia yhdisteitä, stimuloi elimistön soluja tuottamaan lisää omaa hyaluronaattia, vähentää kipua ja lääkityksen tarvetta sekä parantaa potilaan toimintakykyä. Hyaluronaatti on annettu perinteisesti kolmen tai viiden pistoksen sarjana, mutta markkinoilla on nykyisin pitkävaikutteisia valmisteita, jotka pistetään yhdellä hoitokerralla. Hoidon vaikutus kestää puoli vuotta.[5] Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää synteettistä hylalaneja eli hyaluronihapon natriumsuolan johdannaisia sisältävää Hylaani G-F 20-valmistetta (esimerkiksi Synvisc), jotka sisältävät N-asetyyliglukosamiinin ja natriumglukuronaatin disakkaridiyksiköitä. Hylaani G-F 20:n viskoelastiset ominaisuudet ovat kuitenkin paremmat kuin saman pitoisuuden omaavassa nivelnesteessä tai hyaluronaaniliuoksessa. Injektion jälkeen on suositeltavaa välttää kaikkea rasitusta muutaman päivän ajan.[21]

Kun nivelrikko on edennyt vaiheeseen, jossa potilaalla on myös lepokipuja, niitä voidaan hoitaa lievillä opiaateilla, kuten tramadolilla tai kodeiinilla[22]. Jos nivelessä on turvotusta, siihen voidaan ruiskuttaa glukokortikoidia eli kortisonia. Kortisonipistos voidaan antaa noin kolme kertaa vuodessa.[23] Joskus käytetään myös lidokaiini-nimistä niveleen ruiskutettavaa puudutusainetta[24].

Myös D- ja C-vitamiinista sekä kondroitiinisulfaatin pitkäaikaiskäytöstä on osoitettu olevan jonkun verran myönteistä vaikutusta[5]

Uutena mahdollisuutena on nivelensisäisessä hoidossa kokeiltu viime vuosina reumasairauksien peruslääkehoitoon tarkoitettuja biologisia lääkkeitä. Alustavat tulokset ovat verraten hyviä, ja hoitotulokset voivat kestää kuukausia.Uutena mahdollisuutena on nivelensisäisessä hoidossa viime vuosina kokeiltu reumasairauksien peruslääkehoitoon tarkoitettuja biologisia lääkkeitä. Alustavat tulokset ovat verraten hyviä, ja hoitotulokset voivat kestää kuukausia.[25]

Nivelrustojen, kuten muidenkin kehon osien, terveyden perustana on terveellinen ravinto, jossa on riittävästi luille ja tukikudoksille tärkeitä ravintoaineita. Monet ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua mm. omega-3 rasvahapoista, inkivääristä, piistä, syvänmeren kalojen rustouutteista ja kondroidisulfaatista.

Nivelrikon fysioterapeuttisen hoidon tavoitteena on kivun lieventäminen sekä toiminta- ja työkyvyn parantaminen. Polven ja lonkan nivelrikossa niveltä ympäröivien lihasten vahvistaminen sekä liikkuvuuden parantaminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Nämä saavutetaan tarkan, nousujohteisen ja yksilöidyn harjoitusohjelman avulla johon on usein hyvä liittää myös liikkuvuuksia parantavia ja ylläpitäviä harjoitteita ja käsittelyä. Harjoittelu on aloitettava maltillisesti, koska liian kuormittava liikunta saattaa vain pahentaa oireita.[3].

Nivelten kannalta ihanteellinen liikuntahoito on hidasta ja pitkäkestoista. Sopivia lajeja ovat esimeriksi pyöräily pienellä vaihteella, vesivoimistelu ja uinti, usein myös hiihto ja kävely.[3]

Akuutissa kivussa ja vaikeimpien kipujaksojen aikana pidetään taukoa aktiivisemmasta harjoittelusta, mutta pitkään jatkuva täydellinen liikkumattomuus ei tee hyvää nivelille. Liikunnalla on myös kipua lievittävää vaikutusta, joka perustuu siihen, että se lisää endorfiinien eritystä. On kuitenkin on tärkeää tunnistaa, millainen liikunta aiheuttaa kipujen pahenemista, lihasheikkoutta ja turvotusta.[26].

Kylmä- ja lämpöhoidot soveltuvat osalla potilaista nivelrikkokipujen itsehoitoon. Lämpö kiihdyttää elintoimintoja ja kudosten venyvyys lisääntyy. lämpöhoito soveltuu liikeharjoitteiden esihoidoksi ja kipuhoidoksi ei-tulehduksellisessa vaiheessa.

Kylmähoito hidastaa aineenvaihduntaa ja turvotuksen muodostusta, joten se sopii yleensä parhaiten tulehdusvaiheen hoitoon.

Transkutaanista sähköistä hermostimulaatiota (TENS-hoito) voi kokeilla polvinivelrikon hoidossa. TENS-laitteella ärsytetään sähköisesti kosketushermopäätteitä, jolloin kosketusärsykkeet estävät kipuärsykkeiden etenemisen selkäytimestä aivoihin.

Akupunktiossa iho lävistetään ohuilla neuloilla tietyissä kehon pisteissä. 3–5 hoitokertaa näyttää jo yleensä, kuinka akupunktio tehoaa.[27].

Kävelykeppi on hyvä apuväline polven nivelrikon hoidossa[3]. Nivelen puhdistusleikkauksia tehtiin aeimmin paljon, mutta ne on lähes lopetettu julkisella sektorilla, koska tieteellinen näyttö niiden tehosta jäi hyvin vaatimattomaksi. Puhdistusleikkaukset perustuivat nivelrustojen epätasaisuuksien pois höyläämiseen.[3]

Muita leikkaushoitoja ovat keinonivelen asentaminen. Tämä leikkaus tulee kysymykseen kun polvi on niinsanotusti ”loppuunkulunut”, eivätkä muut terapiakeinot auta. Osteotomia-leikkauksella voidaan korjataan nivelen virheasentoa, jolloin ehjänä säilyneet nivelpinnat saadaan parempaan käyttöön kuormitus akselia muuttamalla. Uusi leikkausmuoto on myös rustosiirrännäisleikkaus, jossa siirretään rustoa niiltä alueilta jossa sitä tarvitaan, vähemmän kuten nivelen reunoilta.[3]

Hoidon keskimääräinen tehokkuus kivunlievityksessä tarkastelluissa tutkimuksissa (lonkka ja polvi)
Lähteet: Kansainvälisen nivelreumatutkimusyhdistyksen (OARS) hoitosuositukset 2009[28], hieronnan osalta täsmennys alkuperäistutkimuksesta Effect of weight reduction in obese patients diagnosed with knee osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis[29]
Hoitomuoto Keskimääräinen tehokkuus
Laadukkaimpien tutkimusten osalta
Opioidit 0,78
Kondroitiinisulfaatti 0,75 0.005
Kylmä tai kuumahoito 0,69
Hyaluronihappoinjektio 0,60 0,22
Kortisoni 0,58
Glukosamiinisulfaatti 0,58 0,29
Aerobinen liikunta 0,52
Sauna 0,46
Akupuntio 0,35 0,22
Tulehduskipulääkkeet 0,29 0,39
Kuuden kilon laihtuminen 0,20
Hieronta 0,10
Glukosamiinihydrokloridi ei tehoa

HistoriaaMuokkaa

Nivelrikkoa esiintyi jo esihistoriallisena aikana. Esimerkiksi Alppijäätiköstä löytyneeltä yli 5000 vanhasta Ötz-muumiosta löytyi nivelrikon merkkejä sekä viitteitä siitä, että sairautta oli hoidettu akupunktiolla.[30]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Näin hoidat nivelrikkoa oikein kotona. 18.7.2017. https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/nain-hoidat-nivelrikkoa-oikein-kotona.
  2. a b c d e Nivelrikko. Reumaliitto.
  3. a b c d e f g h i Polven ja lonkan nivelrikko. Intoterveys.
  4. Mistä nivelrikon kipu johtuu?Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  5. a b c d e f g h i Mistä apu polven nivelrikon hoitoon? Nils Kyrklund. PDF.
  6. a b c d e f g h Mitä nivelessä tapahtuu, kun siihen tulee nivelrikko?] Suomen nivelyhdistys 2018.
  7. Kukonhelttauute injektioin. Markku Tunninen 19.3.2005. http://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/kukonhelttauute-injektioin/
  8. Fysikaalinen hoito. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  9. a b Lääkärissä: miten diagnoosi tehdään? Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  10. Nivelrikko tunnistetaan yhä paremmin Yle.fi. Viitattu 21.8.2009.
  11. Riskitekijät: Lihavuus, työn fyysinen kuormitus ja nivelvammat vaikuttavat. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  12. Diacerein: Benefits, Risks and Place in the Management of Osteoarthritis. An Opinion-Based Report from the ESCEO. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4756045/
  13. Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Arthryl 750 mg kalvopäällysteiset tabletit glukosamiinisulfaatti. http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/4/8898054.pdf
  14. Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta - muut keinot sen sijaan toimivat 21.03.2016. https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2016032121305154
  15. Clinical evaluation of a formulation containing Curcuma longa and Boswellia serrata extracts in the management of knee osteoarthritis. PDF. Kizhakkedath R. 2013. Molecular Medicine Reports, 8: sivut 1542-1548.
  16. a b Analgesic Efficacy and Safety of Curcuminoids in Clinical Practice: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. PDF.
  17. Chaparro LE, Furlan AD, Deshpande A et al. Opioids compared to placebo or other treatments for chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2013;8():CD004959. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23983011
  18. https://www.apu.fi/artikkelit/halpa-laake-ehkaisee-nivelvaivat
  19. https://www.apu.fi/artikkelit/halpa-laake-ehkaisee-nivelvaivat
  20. https://www.apu.fi/artikkelit/halpa-laake-ehkaisee-nivelvaivat
  21. Synviscin pakkausseloste. https://www.synvisc.fi/-/media/042FFA57614D4F06AA4B2AFCAFB006EC.ashx
  22. Näin hoidat nivelrikkoa oikein kotona. 18.7.2017. https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/nain-hoidat-nivelrikkoa-oikein-kotona.
  23. Näin hoidat nivelrikkoa oikein kotona. 18.7.2017. https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/nain-hoidat-nivelrikkoa-oikein-kotona.
  24. https://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humspc/2/10783042.pdf
  25. Nivelensisäinen ruiskehoito. 9.10.2017. https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/reumalaakkeet/nivelensisainen-ruiskehoito
  26. Liikettä lääkkeeksi – oikein annosteltuna. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  27. Fysikaalinen hoito. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  28. https://www.oarsi.org/sites/default/files/library/2013/pdf/part_iii_changes_in_evidence2010.pdf
  29. https://www.crd.york.ac.uk/crdweb/ShowRecord.asp?AccessionNumber=12007001351&AccessionNumber=12007001351
  30. Alppien jäämies kipusi karkuun kuolemaa. https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/alppien_jaamies_kipusi_karkuun_kuolemaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Nivelkirja. Nivelrikon ehkäisy, tekonivelleikkaukset ja kuntoutuminen (WSOY, 2010)

Aiheesta muuallaMuokkaa