Nivelrikko

Nivelrikko eli artroosi tai osteoartriitti (lat. arhrosis, osteoarthrosis) on etenevä tulehdussairaus, joka rappeuttaa niveliä ja nikamia[1]. Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Suomessa on noin miljoona nivelrikkopotilasta[2], ja se on yleisempää naisilla kuin miehillä[3]. Nivelrikosta aiheutuu vuosittain noin 600 000 lääkärikäyntiä[4]. Nivelrikkoa esiintyy myös polvi- ja lonkkanivelessä[5]. Siinä nivelten pinnoilla oleva tulehtunut nivelrusto rappeutuu, jolloin nivelen hermopäätteet tulevat esiin, nivel kipeytyy ja sen liikerata kaventuu nivelrikon edetessä. Nivelrikkoa esiintyy eniten isovarpaan tyvessä, sormien kärkinivelissä sekä selkärangan fasettinivelissä[4]. Nivelrikkoa esiintyy myös polvi- ja lonkkanivelessä[5]

Nivelruston rappeutuminen ei aiheuta kipua, koska rustossa ei ole kipuhermopäätteitä. Nivelrikkoon liittyvä kipu johtuukin ensisijaisesti sairauteen liittyvästä nivelkalvon tulehduksesta[4] sekä nivelkalvon, nivelkapselin, luun, lihasten ja nivelsiteiden kudosvaurioihin liittyvästä hermopäätteiden ärsytyksestä[6] Tämän vuoksi nivelrikko saattaa edetä 10–30 vuotta, ennen kuin oireet alkavat ja diagnoosi tehdään. Kaikki eivät kuitenkaan saa kipuoireita nivelten rappeutuessa[7] eikä nivelrikkokivun voimakkuus korreloi aina röntgenkuvassa näkyvien muutosten vaikeusasteen kanssa[8]. Polvessa kipu tuntuu ensin portaita alas, myöhemmin myös ylös kävellessä[4].

Terveen ihmisen nivelrusto uusiutuu koko ajan[9]. Nivelrikon eli nivelen rappeutuminen alkaa kun elimistön nivelrustoa korjaavat prosessit hidastuvat. Nivelpussin nivelvoidetta tuottavaan nivelkalvoon tulee paikallinen tulehdus, jolloin nivelrusto ohenee, nivelruston alla sijaitsevaan luuhun tulee onteloita ja sen reunaosiin alkaa muodostua liikakasvua eli luupiikkejä. Nivelkapseli paksuuntuu ja niveleen kiinnittyvä lihas surkastuu.[9] Nivelnesteen hyaluronihapon määrää vähenee ja laatu heikkenee[10], mikä heikentää sen rustoa ja niveltä suojaavia ominaisuuksia[7]. Nivelruston väliaineen vettä sitovien proteoglykaanimolekyylien pitoisuus pienenee ja kollageeniverkoston muodostama tukirakenne rikkoutuu[9].

Myös nivelkapselissa on tulehdusmuutoksia. Tulehdustekijöiden määrä lisääntyy nivelnesteessä ja nivelrustossa, jolloin proteoglykaaneja ja kollageenisäikeitä pilkkova toiminta kiihtyy. Nivelrikon tulehdusmuutokset ovat paikallisia ja vähäisempiä kuin nivelreumassa.[9]

Nivelrikolle on tyypillistä, että nivelruston pinta vahingoittuu ja katoaa lopulta kokonaan nivelpinnoilta. Tämä näkyy röntgenkuvassa nivelraon kaventumisena.[9]

Ruston ja luun pinnalta irtoaa nivelnesteeseen kappaleita, jotka ärsyttävät niveltä aiheuttaen tulehdusreaktion ja nivelen turpoamisen[11]. Nivelrikko johtaa nivelen rakenteen muuttumiseen ja toiminnan rajoittumiseen, mistä voi aiheutua huomattavaa kipua ja haittaa. Taudin edetessä rappeutuu aluksi nivelrusto ja sen jälkeen myös ruston alainen luu, nivelkalvo ja jopa niveliä ympäröivät lihakset. Sileä, liukas nivelrusto muuttuu rappeutuessaan karheaksi ja hilseileväksi, jopa kuoppaiseksi pinnaksi, joka tulehtuu helposti ja josta saattaa kuulua rasahtelua ja rutinaa. Hermopäätteet paljastuvat yhä pahemmin, jolloin kipua esiintyy yhä enemmän.[7] Sormiin syntyy kovia luukyhmyjä nivelten kohdalle, kädestä tulee kömpelöt ja niiden puristusvoima heikkenee. Isovarpaan tyven nivelrikkoon liittyy usein vaivaisenluu, mikä voi esimerkiksi haitata kenkien käyttöä. Selkänikaman nivelrikko voi ahtauttaa selkäytimestä tulevien hermojen luisia aukkoja, mistä seuraa jalkoihin säteilevää selkäkipua[4].

Nivelrikko alkaa vaivata useimmin vasta vanhemmalla iällä, ja noin joka toisella 50-vuotiaalla on nivelrikko. Kaikki nivelien rustopintojen lisäkuormitusta aiheuttavat tekijät kuten esimerkiksi kantaminen ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua nivelrikkoon. Ylipaino kuluttaa erityisesti polviniveliä. Polven nivelrikko alkaa yleensä noin 45. ikävuoden jälkeen ja lisääntyy tämän jälkeen jyrkästi. Polven nivelrikkomuutoksia on todettu jopa yli 80 prosentilla 55 vuotta täyttäneistä henkilöistä, ja tauti on eläkeikäisillä naisilla yli kaksi kertaa miehiä tavallisempi. Perintötekiöillä on selvä vaikutus taudin ilmaantuvuuteen.[7]

Taudin kulku ja ennusteMuokkaa

Nivelrikon alkuvaiheessa nivelruston pinnalta häviää proteoglykaaneja ja pinnalliset kollageenisäikeet katkeilevat. Rustonalainen luu paksuuntuu ja tiivistyy. Sen jälkeen rusto ohenee edelleen kollageeni- ja proteoglykaanipitoisuuden pienentyessä. Nivelrusto lohkeilee, ja siihen syntyy luuhun asti ulottuvia halkeamia. Lopulta kalkkeutumaton nivelrusto häviää kokonaan.[9]

Nivelmuutokset etenevät yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Nivelrikko saattaa pysyä samalla tasolla ja kivuttomana useita vuosia. Nivelrikon eteneminen voi vaihdella huomattavastikin, eikä sairauden alkuvaiheessa osata ennustaa, kenellä se etenee nopeasti ja kenellä hitaasti. Nivelruston korjautumiskyky vaurion jälkeen on erittäin huono, sillä rikkoutunut rustokudos ei pysty uusiutumaan ennalleen.[9]

Kipua esiintyy taudin alkuvaiheessa usein vain erityisen rasituksen yhteydessä, mutta myöhemmin alkaa olla myös jatkuvaa rasituskipua sekä leposärkyä. Jäykkyyttä esiintyy vain esimerkiksi aamuisin tai pitkän paikallaanolon jälkeen, mutta liikerajoitus pahenee usein taudin edetessä.[11] Alkuvaiheessa liikerajoitus on usein lievää ja kipua esiintyy lähinnä rasituksessa ja liikkeellelähdöissä Nivelrikko saattaa edetä aaltomaisesti, jolloin välillä on tulehduksettomia vaiheita[12].

Vaikka nivelrikkoa esiintyisikin nivelissä, voi kivutonta ja liikerajoitteista vapaata elämää jatkaa mahdollisesti vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä, kun vain poistaa elämästään nivelille haitallisia asioita ja lisää siihen nivelterveyttä edistäviä asioita.

EnnaltaehkäisyMuokkaa

Raskaita kantamisia ja kyykistelyjä sisältävien työtehtävien vähentäminen pienentää nivelrikon esiintyvyyttä. Nivelrikkoa voi ehkäistä myös harrastamalla kevyttä liikuntaa, joka vahvistaa niveliä tukevia lihaksia ja auttaa tarvittaessa myös painonhallinnassa. Kohtuullista liikuntaa harrastaneiden nivelrustot ovat paksummat kuin vähemmän liikkuneilla. Nivelen liikkumattomuus taas aiheuttaa nivelruston pehmenemistä, mutta ei kuitenkaan varsinaista nivelrikkoa. Nivelruston ominaisuudet palautuvat suunnilleen ennalleen, kun liikuntaa aletaan taas harrastamaan.[9]

Alaraajojen nivelrikkoa voi ehkäistä myös istumalla satulatuolissa, jossa lonkka- ja polvinivelten noin 135 asteen kulma on lähellä nivelten lepokulmaa. Näin istuen jänteiden kireyden vaikutuksesta nivelen rustopintoihin kohdistuva lisäkuormitus on pienin, jolloin rustopinnan aineenvaihdunta on vilkkain ja siten ns. terveellisin. Ratsastuksenomainen istuminen satulatuolissa ehkäisee erityisesti lonkkanivelen vaurioitumista, koska tuoli hieman levittää reisiä ja siten vähentää painetta rustopinnoilla. Tavallinen istuminen aiheuttaa suuren, staattisen paineen lonkkamaljan yläosaan, josta nivelrikko tavallisesti alkaa istumatyötä tekevillä. Kun tuoli tukee reittä ja reisiluun päätä "ylöspäin" ja yläkehon paine painaa lonkkaluita "alaspäin", niin paine kohdistuu juuri tähän ongelmapisteeseen.

Nivelterveyttä edistävät myös useita kertoja päivässä nivelten aineenvaihduntaa lisäävä liikunta ja nivelille tärkeiden, rustoja rakentavien, ravintoaineiden nauttiminen.

DiagnosointiMuokkaa

Nivelrikko aiheuttaa tyypillisesti nivelraon paineluarkuutta, mutta myös luun reuna-alueet ja niveltä ympäröivä lihaksisto voivat aristaa[13].

Magneettikuvauksessa löydetään noin 70 prosenttia rustovaurioista[14]. Rustot eivät näy röntgenkuvassa[15], joten röntgenkuva näyttää vain ruston katoamisesta johtuvan nivelvälin kaventumisen sekä luupiikit ja muut ulokkeet ja kalkkeumat[16]. Ultraäänikuvaus on osoittautunut väitöstutkimuksen mukaan nivelrikon tehokkaimmaksi tunnistamismenetelmäksi[17]. Sitä ei ole kuitenkaan ole yleensä käytetty nivelrikon diagnosointiin, koska on ajateltu virheellisesti, että se olisi röntgenkuvausta huonompi menetelmä.[18] Röntgenkuvassa näkyvät muutokset eivät ole kuitenkaan hyvä mittari kuvaamaan potilaan tilannetta kivun suhteen[19].

SyytMuokkaa

Aiemmin ajateltiin, että nivelrikkoon liittyvä nivelen rappeutuminen johtuu yksinkertaisesti siitä, että nivel kuluu, kun sitä käyttää. Nykykäsityksen mukaan nivelrikko on itsenäinen tulehduksellinen sairaus.[7]

RiskitekijätMuokkaa

  • Elimistön korkeat virtsahappo- ja uraattipitoisuudet
  • Alkaptonuria[20]
  • Nivelten loukkaamiset onnettomuuksissa
  • Nivelsidevauriot
  • ikääntyminen
  • Ylipaino
  • kyykyssä, konttausennossa tai polvien päältä suoritettavat lattiatyöt, muut etukumarat työasennot ja kumartelu sekä kyykistely, nostaminen, kantaminen ja kuorman kanssa suoritettavat kiertoliikkeet, staattiset työasennot
  • yksipuolinen ja niveliä kuormittava liikunta.

Nivelrikko iskee sitä varmemmin ja vakavammin, mitä useampia riskitekijöitä ihmisellä on. Nivelrikon suurimmat riskitekijät ovat ikääntyminen, ylipaino, nivelvammat, nivelruston rakennemolekyylien geenivirheet sekä raskas ruumiillinen työ[21]. Vamman aiheuttama nivelrikko saattaa kehittyä vasta 15–20 vuoden kuluttua vammasta. Myös tupakointi lisää riskiä sairastua nivelrikkoon.

Tapaturma-alttiit urheilulajit kuten jalkapallo lisäävät nivelrikon riskiä[3] Vamman aiheuttama nivelrikko saattaa kehittyä vasta 15–20 vuoden kuluttua[22].

Elintapojen vaikutus nivelrikon puhkeamiseen on pieni. Ylipaino altistaa polvien nivelrikolle silloin, jos polvilla on taipumus kääntyä "pihtipolviksi" [23].

Myös perimä on riskitekijä. Nivelrikko ei periydy kuitenkaan suoraan, vaan sen tausta on osin sattumanvarainen ja osin geneettinen.[23].

Nivelrikon riski kasvaa, kun niveleen ja nivelrustoon (nestettä sisältävä, joustava ja erilaisia kuiturakenteita sisältävä "tyyny") kohdistuu tavallista enemmän painoa ja varsinkin jos paine on pitkäaikaista ja staattista. Paine voi syntyä tavallista painavammasta kehosta/yläruumiista, kantamisesta, istumisesta 90 asteen kulmassa, seisomisesta tai kaikkien näiden yhdistelmänä.

Huonoryhtinen (eli tavallinen pyöreäselkäinen) istunta ja istunnan aikaiset virheelliset, mahdollisesti hyvinkin staattiset niskan ja yläselän asennot aiheuttavat keski-ikäisille helposti nivelrikkoa yläselän ja niskan nikamissa.

Kantaminen, istuminen ja etukumara työasento ovat huomattavia riskitekijöitä myös alaselän fasettinivelille, erityisesti lantiorangan kahdessa alimmassa nikamamavälissä (nikamavälit L4/L5 ja L5/SI), koska niihin kohdistuu suurin kokonaiskuorma.

Eräässä vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että diabetespotilailla oli lähes neljä kertaa normaalia suurempi riski sairastua nivelrikkoon[24].

LiitännäissairaudetMuokkaa

Nivelrikkopotilailla muita yleisemmin seuraavia nivelrikon riskiä lisääviä sairauksia:

Oireet ja taudin kulkuMuokkaa

 
Nivelrikko sormissa.

Nivelrikon pääoireita ovat kipu, liikerajoitteet ja jäykkyys. Nivelen liikuttaminen voi aiheuttaa krepitaatioita eli nivelen ratinaa. Kipu ilmenee aluksi vain kuormituksen aikana ja heti sen jälkeen kuten esimerkiksi liikunnan tai kotitöiden yhteydessä. Joskus nivel saattaa ärtyä niin paljon, että se muodostaa runsaasti nivelnestettä ja turpoaa.

Kivut muuttuvat nivelrikon edetessä jatkuvaksi säryksi, jolloin nivelen ärtyvyys liikerajoitus ja jäykkyyden tunne lisääntyvät. Nivel on tällöin jäykkä ja kipeä jo aamulla, ja saattaa kestää useita tunteja, ennen kun oireet hellittävät.[7] Lonkan nivelrikossa kipu tuntuu tyypillisesti nivusessa tai reiden etu- yläosissa, mutta se voi myös olla laaja-alaisempaa ja tuntua esimerkiksi pakaran alueella[5].

Ensimmäisen vaikeusasteen alkavan nivelrikon oireena saattaa olla esimerkiksi liikkeellelähtökipua, rasituskipua, nopeasti ohimenevää aamujäykkyyttä tai kankeuden tunnetta. Toisen asteen pahenevaan nivelrikkoon saattaa liittyä rasituksen jälkeistä kipuherkistymistä, nivelen subluksaatiota ja lukko-oireilua ja pahenevaa rasituskiputaipumusta. Kolmannen asteen keskivaikeaan nivelrikkoon saattaa liittyä varaamisvaikeutta ja rasituksen sietokyvyn merkittävää alentumista, kävelyvaikeuksia portaissa ja vaikeuksia esimerkiksi sukkien pukemisessa ja WC-toimissa, liikeratojen kaventumista, nivelen turpoamista, huonontunutta reagointia kipulääkitykselle ja heikentynyttä vastetta kuntoutukselle. Neljännen asteen vaikeasa nivelrikossa esiintyy nivelpinnan rustojen tuhoutumista ja liikerajoituksia sekä asento- ja kuormitusakselivirheitä ja käveleminen saattaa onnistua vain ontuen tai apuvälineiden avulla.[25]

HoitoMuokkaa

Nivelrikon lääkehoidossa tavoitellaan oireiden lieventymistä, koska nivelrikkoa parantavaa lääkitystä ei ole olemassa[5]. Ensimmäisen vaikeusasteen eli alkavan nivelrikon hoitona on fysioterapeuttisia harjoitteita sekä ylikuormituksen ja liian toisteisen kuormituksen välttäminen[26].

Toisen asteen nivelrikon hoitona on fysioterapeutin antama kuormitusrajoitus sekä inflammaatiovaiheessa annettu nivelen sisäinen kortisonihoito ja tarvittaessa myös työnkuvan muuttaminen.

Kolmannen asteen nivelrikon hoitona voi olla esimerkiksi kyynärsauvat, rollaattori tai leikkaus.[27][28]

Nivelrikon hoidossa voidaan käyttää kipulääke parasetamolia, tulehdusta ja kipua vaimentavia tulehduskipulääkkeitä[7], pitkävaikutteista diaseriinia (engl. diacerein)[29], glukosamiinisulfaattia[30], kurkumiinia, vihersimpukkavalmistetta, boswelliinihappoja tai suoraan nivelpintaan pistettäviä hyaluronaatti-ruiskeita. Kipulääkkeet tehoavat parhaiten, jos ne otetaan ennakoivasti ennen kipua aiheuttavaa toimintaa.

Lyhyellä tähtäimelle tehokkain lääke nivelrikon hoitoon on diklofenaakki-tulehduskipulääke 150 milligramman päiväannoksilla. Diklofenaakkia ja muita tulehduskipulääkkeitä kannattaa kuitenkin käyttää vain tilapäisesti siten, että kuurit pidetään mahdollisimman lyhytkestoisina[31].

Pitkäaikaisesti käytettävistä valmisteista kurkumiinin ja boswelliinihappoja sisältävän Boswellia serrata -uutteen yhdistelmä on osoittautunut tehokkaammaksi kipulääkkeeksi kuin nivelrikon hoidossa käytettävä ei-steroidinen tulehduskipulääke selekoksibi[32]. Maustekurkuman (Curcuma longa) sisältämä kurkumiini helpottaa nivelrikkoon liittyviä kipuja keskimäärin teholla SMD-0.57[33], mikä on samaa luokkaa kuin tehokkaan opiaattipohjaisen tramadolin teho[34]. Kurkumiinin tehossa havaittiin kuitenkin 37-kertaista potilaskohtaista vaihtelua[33]. Myös nokkosen sisältämät yhdisteet saattavat lievittää niveltulehdukseen liittyvää särkyä ja tulehdusta. Chili-kasvista saatava kapsaikiini lievittää nivelrikon särkyä, koska se tekee hermopäätteet tunnottomiksi kipuärsykkeille. Myös sinappijauheesta ja vedestä sekoitettua tahnaa voi käyttää omatekoisen kipulaastarin tehoaineena.[35]

Natriumhyaluronaatti (HYA tai kukonhelttauute) auttaa osaa lievää ja keskivaikeaa nivelrikkoa sairastavista. Hyaluronaatti on nivelnesteessä esiintyvä nivelnesteen ja nivelruston rakennusaine, joka saa aikaan nivelnesteen voitelevat ja iskua vaimentavat ominaisuudet. Nivelen sisään pistetty hyaluronaatti poistaa nivelnesteestä haitallisia yhdisteitä, stimuloi elimistön soluja tuottamaan lisää omaa hyaluronaattia, vähentää kipua ja lääkityksen tarvetta sekä parantaa potilaan toimintakykyä. Hyaluronaatti on annettu perinteisesti kolmen tai viiden pistoksen sarjana, mutta markkinoilla on nykyisin pitkävaikutteisia valmisteita, jotka pistetään yhdellä hoitokerralla. Hoidon vaikutus kestää puoli vuotta.[7] Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää synteettistä hylalaneja eli hyaluronihapon natriumsuolan johdannaisia sisältävää Hylaani G-F 20-valmistetta (esimerkiksi Synvisc), jotka sisältävät N-asetyyliglukosamiinin ja natriumglukuronaatin disakkaridiyksiköitä. Hylaani G-F 20:n viskoelastiset ominaisuudet ovat kuitenkin paremmat kuin saman pitoisuuden omaavassa nivelnesteessä tai hyaluronaaniliuoksessa. Injektion jälkeen on suositeltavaa välttää kaikkea rasitusta muutaman päivän ajan.[36]

Kun nivelrikko on edennyt vaiheeseen, jossa potilaalla on myös lepokipuja, niitä voidaan hoitaa lievillä opiaateilla, kuten tramadolilla tai kodeiinilla[2]. Jos nivelessä on turvotusta, siihen voidaan ruiskuttaa glukokortikoidia eli kortisonia. Kortisonipistos voidaan antaa noin kolme kertaa vuodessa.[2] Joskus käytetään myös lidokaiini-nimistä niveleen ruiskutettavaa puudutusainetta[37].

Myös D- ja C-vitamiinista sekä kondroitiinisulfaatin pitkäaikaiskäytöstä on osoitettu olevan jonkun verran myönteistä vaikutusta[7]

Uutena mahdollisuutena on nivelensisäisessä hoidossa kokeiltu viime vuosina reumasairauksien peruslääkehoitoon tarkoitettuja biologisia lääkkeitä. Alustavat tulokset ovat verraten hyviä, ja hoitotulokset voivat kestää kuukausia.Uutena mahdollisuutena on nivelensisäisessä hoidossa viime vuosina kokeiltu reumasairauksien peruslääkehoitoon tarkoitettuja biologisia lääkkeitä. Alustavat tulokset ovat verraten hyviä, ja hoitotulokset voivat kestää kuukausia.[38]

Nivelrustojen, kuten muidenkin kehon osien, terveyden perustana on terveellinen ravinto, jossa on riittävästi luille ja tukikudoksille tärkeitä ravintoaineita. Monet ihmiset ovat kokeneet saaneensa apua mm. omega-3 rasvahapoista, inkivääristä, piistä, syvänmeren kalojen rustouutteista ja kondroidisulfaatista.lähde?

Nivelrikon fysioterapeuttisen hoidon tavoitteena on kivun lieventäminen sekä toiminta- ja työkyvyn parantaminen. Polven ja lonkan nivelrikossa niveltä ympäröivien lihasten vahvistaminen sekä liikkuvuuden parantaminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Nämä saavutetaan tarkan, nousujohteisen ja yksilöidyn harjoitusohjelman avulla johon on usein hyvä liittää myös liikkuvuuksia parantavia ja ylläpitäviä harjoitteita ja käsittelyä. Harjoittelu on aloitettava maltillisesti, koska liian kuormittava liikunta saattaa vain pahentaa oireita.[5].

Nivelten kannalta ihanteellinen liikuntahoito on hidasta ja pitkäkestoista. Sopivia lajeja ovat esimeriksi pyöräily pienellä vaihteella, vesivoimistelu ja uinti, usein myös hiihto ja kävely.[5] Kävely pehmeällä alustalla[39], pyöräily, hiihto ja vesiliikunta ovat turvallisia liikuntamuotoja, koska niveliin ei kohdistu niissä niveliä kuormittavia iskuja ja tärähdyksiä, jotka saattavat aiheuttaa kipua ja turvotusta. Vesi vähentää lisäksi niveliin kohdistuvaa kuormaa. Myös lihasharjoittelu pienillä painoilla on hyväksi, koska nivelen tuki parane lihasvoiman kasvaessa. Nopeatempoiset pelit eivät ole suositeltavia, koska ne sisältävät nivelelle haitallisia äkillisiä suunnanvaihtoja.[40]

Akuutissa kivussa ja vaikeimpien kipujaksojen aikana pidetään taukoa aktiivisemmasta harjoittelusta. Se ei tarkoita kuitenkaan täydellistä liikkumattomuutta, joka on haitallista nivelille pitkään jatkuessaan. Liikunnalla on myös kipua lievittävää vaikutusta, joka perustuu siihen, että se lisää endorfiinien eritystä. On kuitenkin on tärkeää tunnistaa, millainen liikunta aiheuttaa kipujen pahenemista, lihasheikkoutta ja turvotusta.[41].

Kylmä- ja lämpöhoidot soveltuvat osalla potilaista nivelrikkokipujen itsehoitoon. Lämpö kiihdyttää elintoimintoja ja kudosten venyvyys lisääntyy. Lämpöhoito soveltuu liikeharjoitteiden esihoidoksi ja kipuhoidoksi ei-tulehduksellisessa vaiheessa.

Kylmähoito hidastaa aineenvaihduntaa ja turvotuksen muodostusta, joten se sopii yleensä parhaiten tulehdusvaiheen hoitoon.

Transkutaanista sähköistä hermostimulaatiota (TENS-hoito) voi kokeilla polvinivelrikon hoidossa. TENS-laitteella ärsytetään sähköisesti kosketushermopäätteitä, jolloin kosketusärsykkeet estävät kipuärsykkeiden etenemisen selkäytimestä aivoihin.

Akupunktiossa iho lävistetään ohuilla neuloilla tietyissä kehon pisteissä. 3–5 hoitokertaa näyttää jo yleensä, kuinka akupunktio tehoaa.[42].

Kävelykeppi on hyvä apuväline polven nivelrikon hoidossa[5]. Nivelen puhdistusleikkauksia tehtiin aeimmin paljon, mutta ne on lähes lopetettu julkisella sektorilla, koska tieteellinen näyttö niiden tehosta jäi hyvin vaatimattomaksi. Puhdistusleikkaukset perustuivat nivelrustojen epätasaisuuksien pois höyläämiseen.[5]

Muita leikkaushoitoja ovat keinonivelen asentaminen. Tämä leikkaus tulee kysymykseen kun polvi on niinsanotusti ”loppuunkulunut”, eivätkä muut terapiakeinot auta. Osteotomia-leikkauksella korjataan nivelen virheasentoa, jolloin ehjänä säilyneet nivelpinnat saadaan parempaan käyttöön kuormitus akselia muuttamalla. Uusi leikkausmuoto on myös rustosiirrännäisleikkaus, jossa siirretään rustoa niiltä alueilta jossa sitä tarvitaan, vähemmän kuten nivelen reunoilta.[5]

Hoidon keskimääräinen tehokkuus kivunlievityksessä tarkastelluissa tutkimuksissa (lonkka ja polvi)
Lähteet: Kansainvälisen nivelreumatutkimusyhdistyksen (OARS) hoitosuositukset 2009[43], hieronnan osalta täsmennys alkuperäistutkimuksesta Effect of weight reduction in obese patients diagnosed with knee osteoarthritis: a systematic review and meta-analysis[44]
Hoitomuoto Keskimääräinen tehokkuus
Laadukkaimpien tutkimusten osalta
Opioidit 0,78
Kondroitiinisulfaatti 0,75 0.005
Kylmä tai kuumahoito 0,69
Hyaluronihappoinjektio 0,60 0,22
Kortisoni 0,58
Glukosamiinisulfaatti 0,58 0,29
Aerobinen liikunta 0,52
Sauna 0,46
Akupuntio 0,35 0,22
Tulehduskipulääkkeet 0,29 0,39
Kuuden kilon laihtuminen 0,20
Hieronta 0,10
Glukosamiinihydrokloridi ei tehoa

HistoriaaMuokkaa

Nivelrikkoa esiintyi jo esihistoriallisena aikana. Esimerkiksi Alppijäätiköstä löytyneeltä yli 5 000 vuotta vanhasta Ötz-muumiosta löytyi nivelrikon merkkejä sekä viitteitä siitä, että sairautta oli hoidettu akupunktiolla.[45]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Luupiikki – mistä on kysymys? Apteekki. Viitattu 4.11.2020.
  2. a b c Näin hoidat nivelrikkoa oikein kotona. 18.7.2017. https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/nain-hoidat-nivelrikkoa-oikein-kotona.
  3. a b https://www.studio55.fi/terveys/article/nama-ovat-nivelrikon-riskitekijat-tunnistatko-itsesi/124638#gs.yace6h
  4. a b c d e Nivelrikko. Reumaliitto.
  5. a b c d e f g h i Polven ja lonkan nivelrikko. Intoterveys.
  6. Mistä nivelrikon kipu johtuu?Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  7. a b c d e f g h i Mistä apu polven nivelrikon hoitoon? Nils Kyrklund. PDF.
  8. Kustannus Oy Duodecim: Nivelrikko (artroosi) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 29.10.2020.
  9. a b c d e f g h Mitä nivelessä tapahtuu, kun siihen tulee nivelrikko?] Suomen nivelyhdistys 2018.
  10. Kukonhelttauute injektioin. Markku Tunninen 19.3.2005. http://fysiatria.net/etusivu/artikkelit/kukonhelttauute-injektioin/
  11. a b Nivelrikko www.mehilainen.fi. Viitattu 30.10.2020.
  12. Fysikaalinen hoito. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  13. Lääkärissä: miten diagnoosi tehdään? Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  14. Rustovaurio juoksijan polvikivun taustalla www.mehilainen.fi. Viitattu 29.10.2020.
  15. Näin lääkäri tutkii nivelrikkoa | Niveltalo.fi | Terveyskylä.fi www.terveyskyla.fi. Viitattu 29.10.2020.
  16. Näin lääkäri tutkii nivelrikkoa | Niveltalo.fi | Terveyskylä.fi www.terveyskyla.fi. Viitattu 29.10.2020.
  17. Nivelrikko tunnistetaan yhä paremmin Yle.fi. Viitattu 21.8.2009.
  18. Nivelrikko tunnistetaan kohta jo varhaisvaiheessa www.iltalehti.fi. Viitattu 29.10.2020.
  19. Kustannus Oy Duodecim: Nivelrikko (artroosi) Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 30.10.2020.
  20. Lääkäri Pasi Nevalainen hakee niin harvinaista sairautta, että potilaita on Suomessa ehkä vain viisi – vakavat oireet voivat jopa parantua Yle, 2020
  21. Riskitekijät: Lihavuus, työn fyysinen kuormitus ja nivelvammat vaikuttavat. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  22. http://www.nivelopas.fi/nivelrikko_opas%20_suomi.pdf
  23. a b Tulehdus voi johtaa nivelrikkoon – tunnista oireet ajoissa! 09.03.2014. https://www.studio55.fi/terveys/article/tulehdus-voi-johtaa-nivelrikkoon-tunnista-oireet-ajoissa/2383026#gs.yaap4d
  24. Aikuistyypin diabetes mahdollisesti nivelrikon riskitekijä Yle Uutiset. Viitattu 18.3.2020.
  25. Nivelrikon vaikeusaste. Vaasan sairaanhoitopiiri 5/2014. https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/lonkan-ja-polven-nivelrikko/suomi/liite-1.-nivelrikon-vaikeusaste.pdf
  26. Nivelrikon vaikeusaste. Vaasan sairaanhoitopiiri 5/2014. https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/lonkan-ja-polven-nivelrikko/suomi/liite-1.-nivelrikon-vaikeusaste.pdf
  27. Nivelrikon vaikeusaste. Vaasan sairaanhoitopiiri 5/2014. https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/lonkan-ja-polven-nivelrikko/suomi/liite-1.-nivelrikon-vaikeusaste.pdf
  28. Nivelrikon vaikeusaste. Vaasan sairaanhoitopiiri 5/2014. https://www.vaasankeskussairaala.fi/globalassets/hallinnon-tiedostot/primarvardsenheten/lonkan-ja-polven-nivelrikko/suomi/liite-1.-nivelrikon-vaikeusaste.pdf
  29. Diacerein: Benefits, Risks and Place in the Management of Osteoarthritis. An Opinion-Based Report from the ESCEO. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4756045/
  30. Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Arthryl 750 mg kalvopäällysteiset tabletit glukosamiinisulfaatti. http://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humpil/4/8898054.pdf
  31. Parasetamoli ei auta nivelrikkopotilasta - muut keinot sen sijaan toimivat 21.03.2016. https://www.iltalehti.fi/terveys/a/2016032121305154
  32. Clinical evaluation of a formulation containing Curcuma longa and Boswellia serrata extracts in the management of knee osteoarthritis. PDF. Kizhakkedath R. 2013. Molecular Medicine Reports, 8: sivut 1542-1548.
  33. a b Analgesic Efficacy and Safety of Curcuminoids in Clinical Practice: A Systematic Review and Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. PDF.
  34. Chaparro LE, Furlan AD, Deshpande A et al. Opioids compared to placebo or other treatments for chronic low-back pain. Cochrane Database Syst Rev 2013;8():CD004959. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23983011
  35. Jussila, Taru: Halpa lääke ehkäisee nivelvaivat apu.fi. 17.1.2019.
  36. Synviscin pakkausseloste. https://www.synvisc.fi/-/media/042FFA57614D4F06AA4B2AFCAFB006EC.ashx
  37. https://spc.fimea.fi/indox/nam/html/nam/humspc/2/10783042.pdf
  38. Nivelensisäinen ruiskehoito. 9.10.2017. https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/reumalaakkeet/nivelensisainen-ruiskehoito
  39. Nivelrikko www.mehilainen.fi. Viitattu 30.10.2020.
  40. kaarina: Liike on lääke nivelrikon hoidossa Diabeteslehti. 5.3.2015. Viitattu 18.3.2020.
  41. Liikettä lääkkeeksi – oikein annosteltuna. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  42. Fysikaalinen hoito. Suomen nivelyhdistys 2018. https://www.nivelopas.fi/nivelessatapahtuu.html
  43. https://www.oarsi.org/sites/default/files/library/2013/pdf/part_iii_changes_in_evidence2010.pdf
  44. https://www.crd.york.ac.uk/crdweb/ShowRecord.asp?AccessionNumber=12007001351&AccessionNumber=12007001351
  45. Alppien jäämies kipusi karkuun kuolemaa. https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/alppien_jaamies_kipusi_karkuun_kuolemaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Nivelkirja. Nivelrikon ehkäisy, tekonivelleikkaukset ja kuntoutuminen (WSOY, 2010)

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nivelrikko.