Lihavuus

tila, jossa kehossa on terveydelle haitallisen suuri määrä rasvakudosta
Tämä artikkeli käsittelee lihavuutta eli rasvakudoksen suurta määrää. Lisäksi on olemassa artikkeli, joka käsittelee ylipainoa eli sitä, että ihminen on keskimääräistä painavampi.

Lihavuus eli obesiteetti[1] tarkoittaa tilaa, jossa kehossa on normaalia suurempi tai liiallinen määrä rasvakudosta. Ylimääräinen rasva kertyy pääosin ihon alle mutta myös vatsaonteloon ja sisäelimiin.[2][3]

Oikeanpuoleisen miehen vyötärö on 84, keskimmäisen 114 ja vasemmmanpuoleisen 152 cm. Ihanteellinen vyötärönympärys on miehillä alle 100 ja naisilla alle 90 cm.
Rubensin maalaus kolme sulotarta (1635) esittää päärynälihavia naisia.
Vyötärölihavan miehen keskivartalo
Sairaalloisen lihavan miehen keho
Sairaalloisen lihavaa naista esittävä Kivikautinen veistos Willendorfin venus

Päärynälihavuudessa rasvaa kertyy etenkin lanteille, vyötärölle ja pakaroihin. Päärynälihavilla ihmisillä on valkoisten rasvasolujen lomassa sijaitsevia beigenvärisiä rasvasoluja, jotka tuottavat monenlaisia terveyshyötyjä. Liikunta ja kylmälle altistaminen tuottavat lisää beigejä rasvasoluja.[4]

Omena- eli vyötärölihavuudessa rasvaa kertyy etenkin kehon etupuolelle vyötärön tienoille. Vyötärölihavilla on usein paljon vatsaontelon sisäistä viskeraali- eli sisäelinrasvaa, jolla on terveydelle haitallisia vaikutuksia.[5]

Lihavuuden mittaaminen ja arviointiMuokkaa

 
Merkittävästi lihavien (painoindeksi yli 30) osuus väestöstä OECD-maissa vuosituhannen vaihteen tienoilla

Lihavuutta voidaan mitata mittaamalla ihmisen rasvaprosentti eli rasvakudoksen painon osuus kehon kokonaispainosta. Tämä tehdään tätä varten kehitetyllä laitteella kuten ihopoimumittarilla tai bioimpedanssimittarilla, jonka toiminta perustuu siihen, että rasvakudos johtaa vain heikosti sähköä[6]. Voidaan myös käyttää vedenalaispunnitusta, jossa ihminen punnitaan sekä kuivana että veden alla[7]. Rasvaprosentti voidaan myös arvioida vyötärönympäryksen ja pituuden suhteen avulla[8] tai arvioitavan henkilön vyötärö-lantio-suhteen avulla. Vyötärölihavuuden arvioinnissa käytetään sääntöä, jonka mukaan vyötärön ympärys ei saisi ylittää naisilla 90 ja miehillä 100 senttimetriä.[9]

Rasvakudoksen suhteellista määrää voidaan myös arvioida laskemalla ihmisen painoindeksi, joka saadaan kaavasta painokilot jaettuna pituuden neliöllä (kg/m²)[10]. Normaalipainon ylärajaksi on sovittu on 25 kg/m², ylipaino on alueella 25–30 kg/m². Lihavaksi arvoidaan tällöin ihminen, jonka painoindeksi on yli 30 kg/m². Alueen 35–40 painoindeksi viittaa vaikeana lihavuuteen ja yli 40:n painoindeksi sairaalloiseen lihavuuteen. Edellä mainittuja lukuja ei voida käyttää alle 18-vuotiaiden lihavuuden määrittelyyn.[10] Painoindeksi on kuitenkin erittäin huono mittari erityisesti kurvikkaille ja lihaksikkaille ihmisille[11]. Painoindeksillä ei voida arvioida tarkkaan rasvakudoksen määrää, koska painoindeksi ei kerro, muodostuuko ylipaino tavallista suuremmasta rasvakudoksesta, jolla on pieni ominaispaino vai tavallista isommasta lihasmassasta, jolla on suuri ominaispaino. Painoindeksi ei havainnollista myöskään tilannetta, jossa lihavan ihmisen normaali paino aiheutuu siitä, että hänellä on tavallista pienemmät lihakset.

Keskivartalolihavuus voidaan arvioida vyötärönympäryksen mittauksella. Jos miehen vyötärönympärys ylittää 100 cm tai naisen 90 cm, kyseessä on vyötärölihavuus. Vyötärön ympärysmitan kasvamiseen viitataan myös termillä omenalihavuus.[2][3]

Lihomisen fysiologinen mekanismiMuokkaa

Elämäntavat ovat ratkaisevia painonhallinnassa, etenkin liikunta ja ruokavalio.[12] Ylipainokilo vastaa noin 7 000 kilokalorin liikasaantia.[13][14]

Ihmiset nauttivat keskimäärin 200–300 kilokaloria liikaa päivässä[15]. Sama kalorien ja liikunnan määrä lihottaa kuitenkin eri ihmisiä hyvin eri tavalla. Tämä saattaa johtua siitä, että kullakin ihmisellä vaikuttaisi olevan hyvin yksilöllinen niin sanottu luonnollinen paino, jota keho pyrkii ylläpitämään eli jokaisella on tietty paino, johon on poikkeuksellisen helppo lihoa tai laihtua.[16]

Hiilihydraatti-insuliini-teorian mukaan korkean glykemiaindeksin hiilihydraatit kiihdyttävät energian varastoitumista rasvasoluihin, koska ne vapauttavat glukoosia vereen liian nopeasti[17].

Syyt ja riskitekijätMuokkaa

Väestössä viime vuosikymmenten aikana tapahtunut lihavuuden yleistyminen voidaan selittää elämäntavoissa tapahtuneilla muutoksilla. Yksilötasolla alttius lihomiseen vaihtelee kuitenkin ihmisten välillä, koska se on osittain perimän säätelemää.[2]

Alkoholista on tullut merkittävä syy suomalaisten miesten lihavuuteen. Kahdesta kolmeen alkoholiannosta päivässä juovat miehet painavat keskimäärin 4,5 kiloa raittiita miehiä enemmän ja heidän vyötärönympäryksensä on 4,5 senttimetriä suurempi.[18]

Ranskassa on havaittu, että alle 900 euroa ansaitsevien joukossa esiintyy lähes neljä kertaa useammin lihavuutta kuin yli 5 000 euron kuukausituloilla elävillä. Syyksi epäillään sitä, ettei pienituloisilla ole varaa syödä riittävästi hedelmiä ja vihanneksia.[19] Myös proteiiniköyhä ruokavalio johtaa helposti lihomiseen. Tämä johtuu siitä, että kylläisyydentunne saavutetaan vasta, kun ruokaa on syöty niin paljon, että proteiinia on saatu riittävästi.[20]

Päivittäisen ravinnon jakaminen moneen eri ateriaan ja välipalaan lisää lihomisriskiä. Lihomisen ehkäisemiseksi olisi edullisinta syödä vain 1–2 kertaa päivässä[21].

Kliinistä masennuksesta sairastavilla on 58 prosenttia muita suurempi riski lihoa[22].

Myös geenit säätelevät rasvakudoksen kertymistä. Suurin merkitys lihomiselle näyttäisi olevan FTO-geenillä, mutta se ei vaikuta laihtumiseen. BMJ-lehden meta-analyysissä FTO-geenin vaikutus painoon oli 0,9 kiloa, muussa tutkimuksessa 3 kiloa, mutta esimerkiksi Englannissa tyypillinen ylipaino on suuruusluokkaa 15–50 kiloa.[15]

Liikunta vähentää kuitenkin perinnöllisten tekijöiden vaikutusta painoindeksiin[23]. FTO-geenilla ei olekaan yhteyttä painoon niillä, jotka harrastavat liikuntaa keskimääräistä enemmän[24].

Lihavuus SuomessaMuokkaa

Noin 20 prosenttia 20–54-vuotiaista suomalaisista on lihavia eli heidän painoindeksinsä on vähintään 30[25]. Suurin osa suomalaisista lihoo koko elämänsä ajan siten, että lihominen on nopeinta 25-39-vuotiaana[26]. Suomalaisten naisten keskimääräinen vyötärönympärys oli 93,5 senttiä 30–39-vuotiailla ja 92 senttiä 50–59-vuotiailla vuonna 2018. Miehillä vastaavat luvut olivat 93,5 ja 102 cm. Naisten keskimääräinen vyötärönympärys kasvoi tämän jälkeen tasaisesti vanhemmissa ikäluokissa, mutta miehillä se alkoi pienentyä yli 70-vuotiaiden ikäluokissa.[27] Varusmiesten keskipaino nousi yli 7 kiloa vuosina 1993-2020, vaikka keskipituus ei juurikaan kasvanut[28].

Muiden ihmisten asenteetMuokkaa

Lihavuutta ihannoitiin vielä ennen ensimmäistä maailmansotaa, koska se kertoi vauraudesta. Länsimaissa lihavuuteen suhtaudutaan nykyisin kuitenkin negatiivisesti.[29] Lihavilla naisilla on kaksinkertainen riski joutua työttömäksi ja heidän palkkansa on keskimäärin viisi prosenttia pienempi kuin normaalipainoisilla[30].

Lihavuuden terveysvaikutuksetMuokkaa

Päärynälihavilla ihmisillä on valkoisten rasvasolujen lomassa sijaitsevia beigenvärisiä rasvasoluja, jotka vastaavat ihonalaisen rasvakerroksen tulehdusta vaimentavista ja aivoterveyttä parantavista ominaisuuksista. Beigejä rasvasoluja esiintyy erityisen paljon nuorempien ihmisten ihonalaisessa rasvassa. Beigessä rasvassa on paljon mitokondrioita, jotka tuottavat lämpöä verenkierron kuljettamasta rasvasta ja glukoosista.[4]

Päärynälihavuus on yleisempää naisilla.[4] Tämä johtuu miehiä korkeammista estrogeenitasoista, jotka sekä lisäävät ihonalaisen rasvakudoksen määrää että vähentävät vatsaan kertyvää rasvaa. Vaihdevuosien jälkeinen estrogeenitasojen lasku lisää sen vuoksi omenalihavuutta.[31]

Omena- eli vyötärölihavuudessa rasvaa kertyy etenkin kehon etupuolelle vyötärön tienoille. Vyötärölihavilla on paljon vatsaontelon sisäistä viskeraali- eli sisäelinrasvaa[5], joka sijaitsee syvemmällä vatsaontelossa suolten ja sisäelinten välissä sekä maksassa[32]. Vyötärölihavien sisäelinrasva vapauttaa aineenvaihduntatuotteita suoraan verenkiertoon häiriten maksan ja muiden sisäelinten toimintaa. Sisäelinrasva käskyttää lisäksi aivojen immuunisoluja lisäämään tulehdusreaktiota, millä on kognitiivisia kykyjä heikentävää vaikutusta.[5] Vyötärölihavuus on yleisempaa miehillä[4]. Vyötärölihavuus kaksinkertaistaa vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan miesten riskin sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin sekä seitsenkertaistaa riskin naisten kohdalla. Kaikkein suurin riski on tapauksissa, joissa viskeraalista rasvaa kertyy kertyi henkilölle, jolla sitä ei ole ollut entuudestaan. Vyötärölihavuus lisää terveysriskejä myös normaalipainoisilla.[9]

Lihavuus altistaa monille sairauksille. Erityisesti rasvan kertyminen vatsaonteloon ja sisäelimiin aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä, kuten veren triglyseridin paastoarvoja nostavan maksan rasva-aineenvaihdunnan häiriön, joka saattaa aiheuttaa pitkään jatkuessaan sydän- ja verisuonitauteja[33].

Jos vyötärönympärys on yli enemmän kuin puolet ihmisen pituudesta, tilastollinen kuolleisuusriski kasvaa[8]. Jos miehen vyötärönympärys on 80 prosenttia hänen pituudestaan, hänen tilastollisesti odotettavissa oleva elinaika on 20 vuotta lyhyempi kuin ihanteellisen suhteen omaavalla miehellä. Naisilla vastaava elinajanodotteen lyheneminen on noin 11 vuotta.[34]

Liikalihavuus on erään arvioin mukaan Euroopan toiseksi suurin syy kuolla ennen 70 ikävuotta. Jos painoindeksi on 30–40, lihavuus voi vähentää elinajanodotetta jopa kolmella vuodella. Liikalihavuus on miehille vaarallisempaa kuin naisille ja liikalihavilla miehillä on suurempi insuliiniresistenssi, rasva-arvot ja diabetesriski kuin liikalihavilla naisilla.[35] Terveyden kannalta sopiva rasvan määrä onkin miehillä vain puolet siitä, mitä naisilla[36].

Lihavuuden aiheuttamista sairauksista merkittävimpiin kuuluvat aikuistyypin diabetes, verenpainetauti ja polvien nivelrikko, muita sairauksia ovat esimerkiksi uniapnea, sepelvaltimotauti, kihti, sappikivet ja hedelmättömyys naisilla. Vaikea lihavuus heikentää päivittäistä toimintakykyä ja siihen liittyy usein myös mielenterveysongelmia.[2] Lihavuus tai lihavuuteen liittyvät seikat lisäävät esimerkiksi 55 prosentilla riskiä sairastua masennukseen[37].

LähteetMuokkaa

  1. obesiteetti – lihavuus – liikalihavuus Tieteen termipankki. Viitattu 10.11.2013.
  2. a b c d Lihavuus Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 10.11.2013.
  3. a b Lihavuus (aikuiset) Käypä hoito. Viitattu 10.11.2013.
  4. a b c d Toni Baker: Beige fat 'indispensable' in protecting the brain from dementia Jagwire. 10.8.2021. Viitattu 8.11.2021. (englanniksi)
  5. a b c Mitä on viskeraalinen rasva eli sisäelinrasva? InBody. 25.8.2020. Viitattu 8.11.2021.
  6. Tieteen Kuvalehti: Rasvasolut eivät johda sähkövirtaa.
  7. Mia Laakso: Kehon koostumuksen mittaaminen eri menetelmillä. 23.10.2014.
  8. a b Tutkimus: Vyötärön ympäryksen pitäisi olla korkeintaan puolet pituudesta Helsingin Sanomat. 8.9.2014. Viitattu 26.11.2020.
  9. a b Syvälle vatsaonteloon kertyvä rasva on varsinkin naisten terveysriski Teveysportti. Viitattu 15.11.2021.
  10. a b Lihavuus 28.1.2013. Duodecim. Viitattu 19.8.2013.
  11. 5 suomalaisnaista paljasti painonsa ja pituutensa – uskoisitko kuvista, että taulukoiden mukaan he ovat muka ylipainoisia?
  12. Katri Kallionpää: Perintötekijöitä ei kannata syyttää – elämäntavat vaikuttavat laihtumiseen enemmän kuin geenit, kertoo tutkimus Helsingin Sanomat. 21.9.2016.
  13. Haapaluoma, Jaana: 23 mitätöntä arjen muutosta- poltat jopa 7000 kilokaloria viikossa Ilta-Sanomat. 20.2.2014. Viitattu 29.1.2019.
  14. Kalorien kulutus liikunnassa Tohtori Tolonen. 8.6.2010. Viitattu 29.1.2019.
  15. a b Tedstone Alison E.: Obesity treatment—are personalised approaches missing the point? (2016; 354 :i4980) BMJ. 20.9.2016.
  16. Luonnostaan hoikat mättivät herkkuja neljä viikkoa: Miksi toiset eivät liho? 20.08.2014.
  17. Rachael Rettner 14 November 2018: Low-Carb Diets May Burn More Calories livescience.com. 14.11.2018. Viitattu 6.9.2021. (englanniksi)
  18. Alkoholista vyötärölle monen kilon makkara Yle Uutiset. Viitattu 10.3.2021.
  19. Grazia.fr: Les Français, de plus en plus gros - Grazia www.grazia.fr. 13.11.2009. Viitattu 18.9.2020. (ranskaksi)
  20. Jani Kaaro: Kannattaisi syödä kuin eläin. Tiede-lehti 13.1.2021. Sivut 44-49. https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/kannattaisi-syoda-kuin-elain
  21. Lukas Schwingshackl, Kai Nitschke, Jasmin Zähringer, Karin Bischoff, Szimonetta Lohner, Gabriel Torbahn: Impact of Meal Frequency on Anthropometric Outcomes: A Systematic Review and Network Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials. Advances in Nutrition, 1.9.2020, nro 5, s. 1108–1122. doi:10.1093/advances/nmaa056. ISSN 2161-8313. Artikkelin verkkoversio. en
  22. Depression as a disease of modernity: explanations for increasing prevalence. 12.1.2012.
  23. Luonnostaan hoikat mättivät herkkuja neljä viikkoa: Miksi toiset eivät liho? 20.08.2014.
  24. "Physical activity and the association of common FTO gene variants with body mass index and obesity" (2008). Arch Intern Med 16 (16): 1791–97. doi:10.1001/archinte.168.16.1791. PMID 18779467. 
  25. Laaja selvitys: Vähäinenkin ylipaino vaarallista Yle Uutiset. Viitattu 19.4.2021.
  26. Terveys | Suomalaisten vyötäröt alkavat kasvaa tietyssä elämänvaiheessa, ja asiantuntijalla on ilmiöön selitys – Haitallisen viskeraalirasvan torjumiseen on yksi ylivoimainen keino Helsingin Sanomat. 9.6.2021. Viitattu 10.6.2021.
  27. Vyötärönympärys kasvaa keski-iässä. Helsingin Sanomat 3.7.2018, A 7.
  28. KSML: Varusmiehet lihovat edelleen – keskipaino noussut yli seitsemän kiloa vuodesta 1993 www.iltalehti.fi. Viitattu 30.9.2021.
  29. Ylipaino: Iso ei kelpaa Kotiliesi.fi. 29.12.2013. Viitattu 23.9.2021.
  30. Kuvat: Väinö Heinonen Lukuaika: 4 min: Väärännäköinen ja -kokoinen jää työelämässä paitsioon - Onko pitkä pätkää parempi? Motiivilehti. Viitattu 23.9.2021.
  31. Ovarian hormones and obesity. https://academic.oup.com/humupd/article/23/3/300/3058798
  32. Syvälle vatsaonteloon kertyvä rasva on varsinkin naisten terveysriski Teveysportti. Viitattu 15.11.2021.
  33. Triglyseridit ovat energian varalähteitä.
  34. Tutkimus: Vyötärön ympäryksen pitäisi olla korkeintaan puolet pituudesta Helsingin Sanomat. 8.9.2014. Viitattu 26.11.2020.
  35. Tutkimus: Liikalihava kuolee aikaisemmin – erityisesti, jos on mies. 06.08.2016.
  36. Painoindeksilaskuri – miten painoindeksi lasketaan ja mitä se kertoo.
  37. Depression as a disease of modernity: explanations for increasing prevalence. 12.1.2012.

Aiheesta muuallaMuokkaa