Glykemiakuorma
Glykemiakuorma tai glykeeminen kuorma eli glykemia-annos (englanniksi glycemic load, GL) on glykemiaindeksistä johdettu luku, jolla voidaan arvioida kunkin ruuan hiilihydraattien vaikutusta verensokeriin ja veren insuliinivasteeseen. Vaikka aterialla nautittaisiin ruoka-aineita, joilla on korkea glykemiaindeksi, ei niiden vaikutus verensokeriin ole kovin suuri jos näitä ruoka-aineita on vain vähän suhteessa aterian kokoon. Tällöin aterian glykemiakuorma on pieni. Aterian suuri hiilihydraattimäärä ja glykemiaindeksi taas kasvattavat myös glykemiakuormaa.
Glykemiakuorma (GL) on glykemiaindeksi (GI) kertaa verensokeria kohottavan eli glykeemisen hiilihydraatin massa ruoka-annoksessa grammoina (g) jaettuna sadalla, eli: GL = GI x g / 100.[1] Massan sijaan saatetaan käyttää myös annoksen tilavuutta. Annoksen massa tai tilavuus voi olla mikä tahansa. Siksi se tulee aina ilmaista erikseen glykemiakuormia listaavissa taulukoissa.[2] Glykemiakuorma on yksikötön. Glykemiaindeksi taas on alimmillaan 0 ja enintään 100. Puhtaalle glukoosille se on 100.[1]
Ruoka-aineiden glykemiakuormia muokkaa
| Glykemiakuorma* sadassa grammassa ruoka-ainetta[2] | |
| glukoosi | 100 |
| maissihiutaleet | 57–83 |
| vehnäpatonki | 40–50 |
| jälkiuunileipä, ruis | 36 |
| maitosuklaa | 14–28 |
| valkoinen riisi, keitetty | 9–31 |
| tumma suklaa | 12–24 |
| bataatti, kuorittu, kuutioitu ja 15 min keitetty | 18 |
| fruktoosi | 10–20 |
| ranskalaiset perunat | 10–15 |
| ruskea riisi, keitetty | 11 |
| vaalea spagetti, 5–15 minuuttia keitetty | 8–12 |
| raaka porkkana | 4–18 |
| banaani | 9–10 |
| valmis kaurapuuro | 6–7 |
| Omena | 3–5 |
| * Glykemiaindeksin (GI) glukoosille ollessa 100. | |
| Glykemiakuorma* desilitrassa eli sadassa grammassa juomaa | |
| omenatäysmehu[2] | 4–6 |
| pilsner-olut[3] | 3.1 |
| maito, rasvaton tai täysmaito[2] | 2–4 |
| * Glykemiaindeksin (GI) glukoosille ollessa 100. | |
Terveysvaikutukset muokkaa
Vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan sen kymmenyksen naiset, joiden päivittäisravinnon glykemiakuorma oli suurin, sairastuivat noin 2 kertaa useammin sepelvaltimotautiin kuin glykemiakuorman suhteen alimman kymmenyksen naiset. Tutkimuksen aineistona oli yli 80 000 yhdysvaltalaista sairaanhoitajaa, joiden terveyttä seurattiin kaksikymmentä vuotta.[4]
Euroopan parlamentti totesi vuonna 2018 monien tutkimusten osoittavan, että ruokavaliot, jotka eivät aiheuta aterian jälkeen ilmeneviä korkeita verensokeripiikkejä, vähentävät tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja lihavuuden riskiä. Parlamentti totesi myös että vähäisen glykemiaindeksin omaavia ruokia suosimalla voidaan vähentää verensokeripiikkien ilmenemistä.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b A Rytz et al: Predicting glycemic index and glycemic load from macronutrients to accelerate development of foods and beverages with lower glucose responses. Nutrients, 2019, 11. vsk, nro 5. PubMed:31130625. doi:10.3390/nu11051172. ISSN 2072-6643. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d FS Atkinson, K Foster-Powell, JC Brand-Miller: International Tables of Glycemic Index and Glycemic Load Values: 2008. Diabetes Care, 2008, 31. vsk, nro 12, s. 2281–2283. PubMed:18835944. doi:10.2337/dc08-1239. ISSN 0149-5992. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ D Sluik et al: Contributors to dietary glycaemic index and glycaemic load in the Netherlands: the role of beer. The British Journal of Nutrition, 2016, 115. vsk, nro 7, s. 1218–1225. PubMed:26857156. doi:10.1017/S0007114516000052. ISSN 1475-2662. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ TL Halton et al: Low-carbohydrate-diet score and the risk of coronary heart disease in women. The New England Journal of Medicine, 2006, 355. vsk, nro 19, s. 1991–2002. PubMed:17093250. doi:10.1056/NEJMoa055317. ISSN 1533-4406. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS matalan glykeemisen indeksin (LGI) käyttöönotosta elintarvikkeissa Euroopassa www.europarl.europa.eu. Viitattu 10.1.2021.
Aiheesta muualla muokkaa
- Vuoden 2008 kansainväliset taulukot 2487 ruuan glykemiaindekseistä ja glykemiakuormista: taulukko A1 ja taulukko A2