Avaa päävalikko
Wikipedia

Luoto

kunta Pohjanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Luoto (ruots. Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 347 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 853,28 km², josta 676,73 km² on merialueita ja 34,10 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 37,54 asukasta/km².

Luoto
Larsmo
Luoto.vaakuna.svg Luoto.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Luodon kirkko kesällä 2005.
Luodon kirkko kesällä 2005.
Sijainti 63°45′10″N, 022°44′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 440
Hallinnollinen keskus Holm
Perustettu 1867
Pinta-ala ilman merialueita 176,55 km²
272:nneksi suurin 2019 
Kokonaispinta-ala 853,28 km²
133:nneksi suurin 2019 [1]
– maa 142,45 km²
– sisävesi 34,10 km²
– meri 676,73 km²
Väkiluku 5 347
164:nneksi suurin 31.12.2018 [2]
– väestötiheys 37,54 as./km² (31.12.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 29,4 %
– 15–64-v. 56,2 %
– yli 64-v. 14,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
– suomenkielisiä 5,9 %
– ruotsinkielisiä 92,1 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 19,50 %
276:nneksi suurin 2019 [5]
Kunnanjohtaja Gun Kapténs
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • KD
 • RKP
 • SDP
13
10
4
www.larsmo.fi

Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä ja kuusi prosenttia suomenkielisiä.[4] Luodosta tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.[7]

Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu lestadiolaiseen liikkeeseen. Lisäksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on ansainnut elantonsa Pietarsaaren seudulla yleistyneestä teollisuustyöstä. Tämä taas on johtanut siihen, että poliittinen vasemmisto on ollut Munsalan kunnan tavoin vahva verrattuna useimpiin naapurikuntiin.

Luoto oli ensimmäinen ruotsinkielinen kunta Pohjanmaalla, jossa oli vasemmistoenemmistöinen kunnanhallitus (vuonna 1964). SDP:n ohella myös SKDL:llä oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon johtavat puolueet ovat muualla Suomessa pienpuolueina tunnetut Kristillisdemokraatit sekä Ruotsalainen kansanpuolue -- kolmanneksi suurin puolue on SDP.

Sisällysluettelo

MaantiedeMuokkaa

Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari.

Luodossa on kaksi Natura-kohdetta: Luodon saaristo ja Ähtävänjoki. Saaristoalueella näkyy maankohoamisen vaikutukset maisemaan. Ähtävänjoella on vahva saukkokanta ja siellä esiintyy myös valtakunnallisesti uhanalainen nilviäinen.[8]

Kylät ja kulmakunnatMuokkaa

Luodossa on kaksi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[9]

  • Eugmo
  • Larsmo

Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Näs, Risö ja Risöhäll.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Luodossa oli 5 264 asukasta, joista 4 604 asui taajamissa, 621 haja-asutusalueilla ja 39 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Luodon taajama-aste on 88,1 %.[10] Luodon taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Risö 2 684
2 Bosund 1 011
3 Eugmo 497
4 Fagernäs 208
5 Västerbyn 204

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Luodon keskuspaikka Holm oli aiemmin oma taajamansa, mutta nykyään se kuuluu Risön taajamaan.

Kunnalliset asiatMuokkaa

HallintoMuokkaa

Luodon kunnanjohtaja on Gun Kapténs. Hän palasi tehtäväänsä 2014 oltuaan välillä puolustusministerin erityisavustajana.[12] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kolmetoista on kristillisten ja kymmenen RKP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Luodon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 110
1985
  
 3 324
1990
  
 3 664
1995
  
 3 915
2000
  
 4 111
2005
  
 4 393
2010
  
 4 816
2015
  
 5 147
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteessa Luodon asukasluvun ennustettiin kasvavan nopeimmin Pohjanmaan maakunnan kunnista. Vuonna 2011 Luodon asukasluku oli 4 921, vuonna 2020 sen ennustetaan olevan 5 682, vuonna 2030 6 401 ja vuonna 2040 6 980. Muutos vuosien 2011–2030 välillä olisi +30,1 % ja vuosien 2011–2040 välillä +41,8 %.[14]

KoulutusMuokkaa

Luodossa on neljä esikoulua: Bosund förskola, Näs förskola, Holm förskola sekä Risö förskola. Luokille 1-6 on Luodossa neljä ruotsinkielistä koulua: Bosund skola, Näs skola, Holm skola ja Risö skola. Syksyllä 2001 käyttöön vihitty Cronhjelmskolan järjestää koulutusta ruotsin kielellä luokille 7-9. Suomenkieliset oppilaat peruskoulun Pietarsaaressa.

TalousMuokkaa

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kaapeleita ja johdinsarjoja valmistava Oy Rikta Ab, pintakäsittelyyn erikoistunut metalli- ja koneteollisuuden alihankkija Löfs Ab Oy ja Nordic Rakennus Oy.[15]

HistoriaMuokkaa

Luodon kunta on perustettu vuonna 1867. 1990-luvun loppupuolella paikkakunnan elinkeinoelämässä koettiin suuri rakennemuutos, kun perinteisten elinkeinojen kalastuksen ja maanviljelyn merkitys vähentyi samalla kun pienteollisuuden ja palvelujen merkitys lisääntyi.[16]

Marraskuussa 2018 Luodossa todettiin yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 henkilöä.[17] Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.[18]

Media ja viestintäMuokkaa

Luodon paikalliskanava Larsmo när-TV näyttää säännöllisesti lähetyksiä keskiviikkoisin kello 19.00 poislukien kesätauko. Kaupunginvaltuuston kokousten live-lähetykset alkavat 18:00. Muutaman kerran vuodessa kanava lähettää live-lähetyksiä Luodon kirkosta. Kanava näkyy Luodon lisäksi myös Pietarsaaressa, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä sekä Teerijärvellä.[19]

Uskonnolliset yhteisötMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Luodossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[20]

Luodon seurakunnan jäsenmäärä oli vuonna 2016 4717, mikä tarkoitti 91% kunnan väestöstä.[21] Luodossa toimii seurakunnan sisällä hyvin voimakas rauhansanalais-lestadiolainen liike. Paikkakunnalla on kolme liikkeen rukoushuonetta, joihin kokoontuu sunnuntaisin seuroihin yhteensä noin tuhat henkeä.[22] Liikkeen ruotsinkielinen kattojärjestö Laestadianernas Fridsföreningars Förbund järjestää vuosittaiset, noin 6000 henkeä kokoavat kesäseuransa Luodossa.[23]

Muita kirkkokuntia edustaa Finlands svenska baptistsamfundin seurakunta Larsmo baptistförsamling, jolla oli vuonna 2011 75 jäsentä.[24]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Luodon alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[25]

NähtävyyksiäMuokkaa

Tunnettuja luotolaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Fjalar Finnäs: Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Åbo 1989.
  • Gretel Braskén: Larsmo Socialdemokratiska förening 1936-1986. Larsmo 1986.

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2019 1.1.2019. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.3.2019.
  2. ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 31.12.2018. Tilastokeskus. Viitattu 3.2.2019.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2019 30.11.2018. Verohallinto. Viitattu 6.1.2019.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Luoto Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. ↑ Svenska Yle: Närpiöstä ei tule kaksikielistä kuntaa 19.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.12.2014.
  8. ↑ Natura 2000 -alueet - Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  9. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 106. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Gun Kapténs tillbaka som kommundirektör i Larsmo Yle. 4.4.2014. Viitattu 25.1.2018.
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
  14. ↑ http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf
  15. ↑ Alueen Luoto yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 9.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
  16. ↑ Historia 28.6.2017. Luodon kunta. Viitattu 8.2.2018.
  17. ↑ Sari Vähäsarja: Tuhkarokolle altistuneita on Pohjanmaalla jo 300, ja heitä tavoitellaan yle.fi, uutiset. 30.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
  18. ↑ Luodon tuhkarokkotapauksessa ehkä jopa 200 altistunutta – Kartta näyttää, miksi juuri Pohjanmaalla todetusta tartunnasta on syytä huolestua Helsingin Sanomat. 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018.
  19. ↑ sandningar larsmonartv.fi. Viitattu 7.4.2019.
  20. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  21. ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2016 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 8.2.2018.
  22. ↑ Ritva Karhula: Kirkollisuus puree Keski-Pohjanmaalla 21.3.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
  23. ↑ Kesäseurat tuovat Luotoon tuhansia vieraita 10.7.2010. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
  24. ↑ Larsmo Finlands svenska baptistsamfund. Viitattu 8.2.2018.
  25. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luoto&oldid=18333816”