Wikipedia

Luoto

kunta Pohjanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Luoto (ruots. Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 733 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 853,27 km², josta 676,73 km² on merialueita ja 34,09 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 40,25 asukasta/km².

Luoto
Larsmo
Luoto.vaakuna.svg Luoto sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Luodon kunnankirjasto.
Luodon kunnankirjasto.
Sijainti 63°45′10″N, 022°44′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero 440
Hallinnollinen keskus Holm
Perustettu 1867
Pinta-ala ilman merialueita 176,54 km²
270:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 853,27 km²
134:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 142,45 km²
– sisävesi 34,09 km²
– meri 676,73 km²
Väkiluku 5 733
157:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 40,25 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 29,4 %
– 15–64-v. 56,0 %
– yli 64-v. 14,7 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 5,5 %
– ruotsinkielisiä 91,6 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 20,00 %
260:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Gun Kapténs
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • KD
 • RKP
 • SDP
14
9
4
www.larsmo.fi

Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä ja kuusi prosenttia suomenkielisiä.[4] Luodosta tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.[7]

Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu lestadiolaiseen liikkeeseen. Lisäksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on ansainnut elantonsa Pietarsaaren seudulla yleistyneestä teollisuustyöstä. Tämä taas on johtanut siihen, että poliittinen vasemmisto on ollut Munsalan kunnan tavoin vahva verrattuna useimpiin naapurikuntiin.

Luoto oli ensimmäinen ruotsinkielinen kunta Pohjanmaalla, jossa oli vasemmistoenemmistöinen kunnanvaltuusto (vuonna 1964). SDP:n ohella myös SKDL:llä oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon johtavat puolueet ovat muualla Suomessa pienpuolueina tunnetut kristillisdemokraatit sekä RKP – kolmanneksi suurin puolue on SDP.

HistoriaMuokkaa

Luodon kunta on perustettu vuonna 1867. 1990-luvun loppupuolella paikkakunnan elinkeinoelämässä koettiin suuri rakennemuutos, kun perinteisten elinkeinojen kalastuksen ja maanviljelyn merkitys vähentyi samalla kun pienteollisuuden ja palvelujen merkitys lisääntyi.[8]

Luodosta tuli Pietarsaaren kappeli 1787 ja itsenäinen seurakunta 1864. Luodon seudun muinainen nimitys oli Öjan. Luoto mainitaan kunnan suomenkielisenä nimenä varhaisimmassa paikannimikokoelmassa 1800-luvun lopulla. Luoto vahvistettiin kunnan viralliseksi suomenkieliseksi nimeksi vuonna 1982.[9]

Marraskuussa 2018 Luodossa todettiin yksi tuhkarokkotapaus. Taudille altistui arviolta 300 henkilöä.[10] Tartunnan saanutta lasta ei ollut rokotettu tuhkarokkoa vastaan.[11]

MaantiedeMuokkaa

Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari. Luotoon kuuluu noin 365 saarta ja luotoa. Suurimmat saaret ovat Luoto ja Eugmo. Luodon maapinta-ala on 142,36 km² ja kunnalla on rantalinjaa noin 500 km.[12]

Luodossa on kaksi Natura-kohdetta: Luodon saaristo ja Ähtävänjoki. Saaristoalueella näkyy maankohoamisen vaikutukset maisemaan. Ähtävänjoella on vahva saukkokanta ja siellä esiintyy myös valtakunnallisesti uhanalainen jokihelmisimpukka.[13][14]

KylätMuokkaa

Luodossa on kaksi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[15]

  • Eugmo
  • Larsmo

Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Näs, Risö ja Risöhäll.

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Luodossa oli 5 264 asukasta, joista 4 604 asui taajamissa, 621 haja-asutusalueilla ja 39:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Luodon taajama-aste on 88,1 %.[16] Luodon taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Risö 2 684
2 Bosund 1 011
3 Eugmo 497
4 Fagernäs 208
5 Västerbyn 204

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Luodon keskuspaikka Holm oli aiemmin oma taajamansa, mutta nykyään se kuuluu Risön taajamaan.

TalousMuokkaa

Luodossa suurimpia toimialoja ovat teollisuus ja palvelut ja Luodossa on historiallisesti ollut vahva venenrakentamisen perinne. Monet luotolaiset työllistyvät myös Pietarsaareen. Luoto tunnetaan suosittuna mökkikuntana ja Luodossa on liki 1 800 vapaa-ajan asuntoa. Tunnettuja luotolaisia vene-alan yrityksiä ovat Baltic Yachts ja Bella Boats. Luodon suurimpia yrityksiä ja työnantajia ovat venealalla toimiva Ocean Dealers, BCE – Building, Consulting, Engineering ja johdinsarja- ja kaapeliratkaisuja tuottava Rikta.[18] Luodon suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös pintakäsittelyyn erikoistunut metalli- ja koneteollisuuden alihankkija Löfs Ab Oy ja autoliike Philip & Co.[19]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Luodon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 3 110
1985
  
 3 324
1990
  
 3 664
1995
  
 3 915
2000
  
 4 111
2005
  
 4 393
2010
  
 4 816
2015
  
 5 147
2020
  
 5 424
Lähde: Tilastokeskus.[20]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteessa Luodon asukasluvun ennustettiin kasvavan nopeimmin Pohjanmaan maakunnan kunnista. Vuonna 2011 Luodon asukasluku oli 4 921, vuonna 2020 sen ennustetaan olevan 5 682, vuonna 2030 6 401 ja vuonna 2040 6 980. Muutos vuosien 2011–2030 välillä olisi +30,1 % ja vuosien 2011–2040 välillä +41,8 %.[21]

UskontoMuokkaa

 
Luodon kirkko kesällä 2019.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Luodossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[22]

Luodon seurakunnan jäsenmäärä oli vuonna 2016 4717, mikä tarkoitti 91 % kunnan väestöstä.[23] Luodossa toimii seurakunnan sisällä hyvin voimakas rauhansanalais-lestadiolainen liike. Paikkakunnalla on kolme liikkeen rukoushuonetta, joihin kokoontuu sunnuntaisin seuroihin yhteensä noin tuhat henkeä.[24] Liikkeen ruotsinkielinen kattojärjestö Laestadianernas Fridsföreningars Förbund järjestää vuosittaiset, noin 6000 henkeä kokoavat kesäseuransa Luodossa.[25]

Muita kirkkokuntia edustaa Finlands svenska baptistsamfundin seurakunta Larsmo baptistförsamling, jolla oli vuonna 2011 75 jäsentä.[26]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Luodon alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[27]

KoulutusMuokkaa

Luodossa on neljä esikoulua: Bosund förskola, Näs förskola, Holm förskola sekä Risö förskola. Luokille 1-6 on Luodossa neljä ruotsinkielistä koulua: Bosund skola, Näs skola, Holm skola ja Risö skola. Syksyllä 2001 käyttöön vihitty Cronhjelmskolan järjestää koulutusta ruotsin kielellä luokille 7-9. Suomenkieliset oppilaat käyvät peruskoulun Pietarsaaressa.

KulttuuriMuokkaa

NähtävyydetMuokkaa

Hallinto ja politiikkaMuokkaa

Luodon kunnanjohtaja on Gun Kapténs. Hän palasi tehtäväänsä 2014 oltuaan välillä puolustusministerin erityisavustajana.[28] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista neljätoista on kristillisten ja yhdeksän RKP:n hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Luodon paikalliskanava Larsmo när-TV näyttää säännöllisesti lähetyksiä keskiviikkoisin kello 19.00 pois lukien kesätauko. Kaupunginvaltuuston kokousten live-lähetykset alkavat 18:00. Muutaman kerran vuodessa kanava lähettää live-lähetyksiä Luodon kirkosta. Kanava näkyy Luodon lisäksi myös Pietarsaaressa, Pedersöressä, Uudessakaarlepyyssä sekä Teerijärvellä.[29]

PolitiikkaMuokkaa

Vuosi KD RKP SDP PS KOK KESK Johto
Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä % Ääniä %
2008 828 33,6 1 116 45,2 523 21,2 11,6
2012 1 013 39,8 1 034 40,6 455 17,8 25 0,9 0,8
2017 1 297 46,3 1 061 37,9 427 15,2 18 0,6 8,4
2021 1 457 52,1 893 31,9 398 14,2 22 0,8 20 0,7 6 0,2 20,2

Tunnettuja henkilöitäMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Fjalar Finnäs: Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Åbo 1989.
  • Gretel Braskén: Larsmo Socialdemokratiska förening 1936-1986. Larsmo 1986.
  • Suomalainen paikannimikirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2019. ISBN 978-952-5446-96-8.

ViitteetMuokkaa

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Luoto Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. ↑ Svenska Yle: Närpiöstä ei tule kaksikielistä kuntaa 19.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.12.2014.
  8. ↑ Historia 28.6.2017. Luodon kunta. Arkistoitu 9.2.2018. Viitattu 8.2.2018.
  9. ↑ Suomalainen paikannimikirja 2019, sivut 249
  10. ↑ Sari Vähäsarja: Tuhkarokolle altistuneita on Pohjanmaalla jo 300, ja heitä tavoitellaan yle.fi, uutiset. 30.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
  11. ↑ Luodon tuhkarokkotapauksessa ehkä jopa 200 altistunutta – Kartta näyttää, miksi juuri Pohjanmaalla todetusta tartunnasta on syytä huolestua Helsingin Sanomat. 30.11.2018. Viitattu 30.11.2018.
  12. ↑ Tietoa Luodon kunnasta Larsmo. Viitattu 14.3.2022.
  13. ↑ Natura 2000 -alueet - Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
  14. ↑ Seppälä, Antti: Uhanalaisia jokihelmisimpukoita kuntoutetaan Konnevedellä Yle Uutiset. 23.11.2016. Viitattu 9.1.2020.
  15. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 106. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  16. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  17. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  18. ↑ Kuvaus kunnasta Luoto Finder. 11.10.2022. Viitattu 11.10.2022.
  19. ↑ Yritykset Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 10.11.2022.
  20. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 11.1.2018.
  21. ↑ http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  23. ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2016 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 8.2.2018.
  24. ↑ Ritva Karhula: Kirkollisuus puree Keski-Pohjanmaalla 21.3.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
  25. ↑ Kesäseurat tuovat Luotoon tuhansia vieraita 10.7.2010. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
  26. ↑ Larsmo Finlands svenska baptistsamfund. Viitattu 8.2.2018.
  27. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/vaasan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Gun Kapténs tillbaka som kommundirektör i Larsmo Yle. 4.4.2014. Viitattu 25.1.2018.
  29. ↑ sandningar larsmonartv.fi. Viitattu 7.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Luoto&oldid=21041528”