Luoto
Luoto (ruots. Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 261 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 853,28 km², josta 676,73 km² on merialueita ja 34,10 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 36,93 asukasta/km².
| Luoto Larsmo | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Luodon kirkko kesällä 2005. |
|
| www.larsmo.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Pietarsaaren seutukunta |
| Hallinnollinen keskus | Holm |
| Perustettu | 1867 |
| Pinta-ala ilman merialueita |
176,55 km² 272:nneksi suurin 2018 |
| Kokonaispinta-ala |
853,28 km² 133:nneksi suurin 2018 [1] |
| – maa | 142,45 km² |
| – sisävesi | 34,10 km² |
| – meri | 676,73 km² |
| Väkiluku |
5 261 169:nneksi suurin 30.4.2018 [2] |
| – väestötiheys | 36,93 as./km² (30.4.2018) |
| Ikäjakauma | 2016 [3] |
| – 0–14-v. | 29,4 % |
| – 15–64-v. | 56,2 % |
| – yli 64-v. | 14,4 % |
| Äidinkieli | 2016 [4] |
| – suomenkielisiä | 5,9 % |
| – ruotsinkielisiä | 92,1 % |
| – muut | 2,0 % |
| Kunnallisvero |
19,5 % 271:nneksi suurin 2017 [5] |
| Kunnanjohtaja | Gun Kapténs |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2017–2021[6] • KD • RKP • SDP |
13 10 4 |
Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä ja kuusi prosenttia suomenkielisiä.[4] Luodosta tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.[7]
Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu lestadiolaiseen liikkeeseen. Kolmanneksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on saanut leipänsä Pietarsaaren seudulla yleistyneestä teollisuustyöstä. Tämä taas on johtanut siihen, että poliittinen vasemmisto on ollut Munsalan tavoin vahva verrattuna useimpiin naapurikuntiin. Luoto oli ensimmäinen ruotsinkielinen kunta Pohjanmaalla, jossa oli vasemmistoenemmistö (vuonna 1964). SDP:n ohella myös SKDL:llä oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon johtavat puolueet ovat muualla Suomessa pienpuolueina tunnetut Kristillisdemokraatit sekä Ruotsalainen kansanpuolue, kolmas suuri on SDP.
Sisällysluettelo
MaantiedeMuokkaa
Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari.
Luodossa on kaksi Natura-kohdetta: Luodon saaristo ja Ähtävänjoki. Saaristoalueella näkyy maankohoamisen vaikutukset maisemaan. Ähtävänjoella on vahva saukkokanta ja siellä esiintyy myös valtakunnallisesti uhanalainen nilviäinen.[8]
Kylät ja kulmakunnatMuokkaa
Luodossa on kaksi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[9]
- Eugmo
- Larsmo
Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Risö ja Risöhäll.
HistoriaMuokkaa
Luodon kunta on perustettu vuonna 1867. 1990-luvun loppupuolella paikkakunnan elinkeinoelämässä koettiin suuri rakennemuutos, kun perinteisten elinkeinojen kalastuksen ja maanviljelyn merkitys vähentyi samalla kun pienteollisuuden ja palvelujen merkitys lisääntyi.[10]
HallintoMuokkaa
Luodon kunnanjohtaja on Gun Kapténs. Hän palasi tehtäväänsä 2014 oltuaan välillä puolustusministerin erityisavustajana.[11] Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kolmetoista on kristillisten ja kymmenen RKP:n hallussa kaudella 2017–2021.[6]
TalousMuokkaa
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kaapeleita ja johdinsarjoja valmistava Oy Rikta Ab, pintakäsittelyyn erikoistunut metalli- ja koneteollisuuden alihankkija Löfs Ab Oy ja Nordic Rakennus Oy.[12]
VäestöMuokkaa
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteessa Luodon asukasluvun ennustettiin kasvavan nopeimmin Pohjanmaan maakunnan kunnista. Vuonna 2011 Luodon asukasluku oli 4 921, vuonna 2020 sen ennustetaan olevan 5 682, vuonna 2030 6 401 ja vuonna 2040 6 980. Muutos vuosien 2011–2030 välillä olisi +30,1 % ja vuosien 2011–2040 välillä +41,8 %.[14]
Uskonnolliset yhteisötMuokkaa
Paikkakunnalla toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Luodon seurakunta (Larsmo församling). Sen jäsenmäärä oli vuonna 2016 4717, mikä tarkoitti 91% kunnan väestöstä.[15] Luodossa toimii seurakunnan sisällä hyvin voimakas rauhansanalais-lestadiolainen liike. Paikkakunnalla on kolme liikkeen rukoushuonetta, joihin kokoontuu sunnuntaisin seuroihin yhteensä noin tuhat henkeä.[16] Liikkeen ruotsinkielinen kattojärjestö Laestadianernas Fridsföreningars Förbund järjestää vuosittaiset, noin 6000 henkeä kokoavat kesäseuransa Luodossa.[17]
Muita kirkkokuntia edustaa Finlands svenska baptistsamfundin seurakunta Larsmo baptistförsamling, jolla oli vuonna 2011 75 jäsentä.[18]
NähtävyyksiäMuokkaa
- Luodon kirkko, rakennettu 1785–1789 Jacob Rijfin suunnitelman mukaan
- Seitsemän sillan saaristotie
- SS John Graftonin muistomerkki (Orrskär) ja aselaiva S/S Equityn muistolaatta (Tolvmangrundet)
- Toimiva kotiseutumuseo
- Köpmanholmin maannousunäyttely ja kahvila-ravintola (jonne osa matkasta veneellä)
- Öuran kalastajakylä ulkosaaressa, jossa myös luontopolku
- Luodonjärvi-Öjanjärvi, Suomen suurin makeaveden tekoallas
Tunnettuja luotolaisiaMuokkaa
- Fjalar Finnäs, väestötieteen professori (Åbo Akademi)
- Boris Renlund, ent. kansanedustaja (RKP)
- Susann Sundkvist, ent. kansainvälisen tason yleisurheilija
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- Fjalar Finnäs: Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Åbo 1989.
- Gretel Braskén: Larsmo Socialdemokratiska förening 1936-1986. Larsmo 1986.
ViitteetMuokkaa
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
- ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Luoto Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Svenska Yle: Närpiöstä ei tule kaksikielistä kuntaa 19.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.12.2014.
- ↑ Natura 2000 -alueet - Pohjanmaa (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 106. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Historia 28.6.2017. Luodon kunta. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Gun Kapténs tillbaka som kommundirektör i Larsmo Yle. 4.4.2014. Viitattu 25.1.2018.
- ↑ Alueen Luoto yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 9.2.2018. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf
- ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2016 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Ritva Karhula: Kirkollisuus puree Keski-Pohjanmaalla 21.3.2013. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Kesäseurat tuovat Luotoon tuhansia vieraita 10.7.2010. Yle Uutiset. Viitattu 8.2.2018.
- ↑ Larsmo Finlands svenska baptistsamfund. Viitattu 8.2.2018.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luoto Wikimedia Commonsissa
