Luoto

kunta Pohjanmaan maakunnassa
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Luoto (ruots. Larsmo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjanlahden rannikolla Kokkolan ja Pietarsaaren välillä Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 5 216 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 853,28 km², josta 676,73 km² on merialueita ja 34,10 km² sisävesiä.[1] Väestötiheys on 36,62 asukasta/km².

Luoto
Larsmo
Luoto.vaakuna.svg Luoto.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.larsmo.fi
Sijainti 63°45′10″N, 022°44′50″E
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Pietarsaaren seutukunta
Perustettu 1867
Pinta-ala ilman merialueita 176,55 km²
272:nneksi suurin 2017 
Kokonaispinta-ala 853,28 km²
133:nneksi suurin 2017 [1]
– maa 142,45 km²
– sisävesi 34,10 km²
– meri 676,73 km²
Väkiluku 5 216
171:nneksi suurin 31.5.2017 [2]
väestötiheys 36,62 as./km² (31.5.2017)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 29,4 %
– 15–64-v. 56,2 %
– yli 64-v. 14,4 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 5,9 %
ruotsinkielisiä 92,1 %
– muut 2,0 %
Kunnallisvero 19,5 %
271:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Gun Kapténs
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • KD
 • RKP
 • SDP

13
10
4

Luoto on saaristo-osakunta, jonka naapurikunnat ovat Kokkola, Kruunupyy, Pedersören kunta ja Pietarsaari.

Luoto on Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 92 prosenttia on ruotsinkielisiä ja kuusi prosenttia suomenkielisiä.[4] Luodosta tuli kaksikielinen kunta 1. tammikuuta 2015.[7]

Vuonna 1867 perustettu Luoto poikkeaa monella tavalla Pohjanmaan muista ruotsinkielisistä kunnista. Ensinnäkin väestönkasvu on ollut huomattava myös kaupungistumisen aikana. Tämä väestönkasvu ei kuitenkaan johdu muuttoliikkeestä (joskin sekin on lisännyt väkilukua), vaan lestadiolaisuudesta johtuvasta korkeasta syntyvyydestä. Kunnan asukkaista noin puolet kuuluu lestadiolaiseen liikkeeseen. Kolmanneksi suhteellisen suuri osuus väestöstä on saanut leipänsä Pietarsaaren seudulla yleistyneestä teollisuustyöstä. Tämä taas on johtanut siihen, että poliittinen vasemmisto on ollut Munsalan tavoin vahva verrattuna useimpiin naapurikuntiin. Luoto oli ensimmäinen ruotsinkielinen kunta Pohjanmaalla, jossa oli vasemmistoenemmistö (vuonna 1964). SDP:n ohella myös SKDL:llä oli edustus kunnanvaltuustossa 1960-luvulla. Nykyisin Luodon johtavat puolueet ovat muualla Suomessa pienpuolueina tunnetut Kristillisdemokraatit sekä Ruotsalainen kansanpuolue, kolmas suuri on Sosiaalidemokraatit.

Sisällysluettelo

Kylät ja kulmakunnatMuokkaa

Luodossa on kaksi henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[8]

  • Eugmo
  • Larsmo

Näiden kylien osia eli kulmakuntia ovat Bosund, Holm, Kackur, Fagernäs, Västerby, Risö ja Risöhäll.

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Luodon väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 110
1985
  
3 324
1990
  
3 664
1995
  
3 915
2000
  
4 111
2005
  
4 393
2010
  
4 816
2015
  
5 127
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteessa Luodon asukasluvun ennustettiin kasvavan nopeimmin Pohjanmaan maakunnan kunnista. Vuonna 2011 Luodon asukasluku oli 4 921, vuonna 2020 sen ennustetaan olevan 5 682, vuonna 2030 6 401 ja vuonna 2040 6 980. Muutos vuosien 2011–2030 välillä olisi +30,1 % ja vuosien 2011–2040 välillä +41,8 %.[10]

NähtävyyksiäMuokkaa

 
Luodon kirkko kesällä 2005.

Tunnettuja luotolaisiaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Fjalar Finnäs: Fruktsamheten i Larsmo. En studie av laestadianismens demografiska konsekvenser. Åbo 1989.
  • Gretel Braskén: Larsmo Socialdemokratiska förening 1936-1986. Larsmo 1986.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2017 1.1.2017. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.7.2017.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, toukokuu 2017 31.5.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 4.7.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Luoto Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
  7. Svenska Yle: Närpiöstä ei tule kaksikielistä kuntaa 19.12.2014. Iltalehti. Viitattu 19.12.2014.
  8. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 106. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
  9. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  10. http://www.pohjanmaa.fi/medialibrary/data/Vaestoennuste__2012_2040_kunnittain-%7Bvlol0-ucb7x-llp3t%7D.pdf

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.