Avaa päävalikko

Teerijärvi

Suomen entinen kunta, nykyisin osa Kruunupyytä
Tämä artikkeli kertoo entisestä kunnasta. On olemassa myös Teerijärvi Parkanossa.

Teerijärvi (ruots. Terjärv, alun perin Tervajärvi[3]) on Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta. Teerijärvi liitettiin Kruunupyyhyn vuoden 1969 alussa.

Teerijärvi
Terjärv
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kruunupyy
Teerijärvi.vaakuna.svg Kruunupyy sijainti.PNG

vaakuna

sijainti

Lääni Vaasan lääni
Maakunta Pohjanmaan maakunta
Kuntanumero 839
Hallinnollinen keskus Teerijärvi
Perustettu
– emäpitäjä Kruunupyy
Liitetty 1969
– liitoskunnat Kruunupyy
Alaveteli
Teerijärvi
– syntynyt kunta Kruunupyy
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1968)
– maa 207,8 km²
Väkiluku 2 456  [2]
(31.12.1968)
väestötiheys 12,61 as./km²
Teerijärven kirjasto
Teerijärven jäähalli

Teerijärven naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Evijärvi, Kaustinen, Kruunupyy, Veteli ja Ähtävä.

Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 96,6 prosenttia Teerijärven asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia.[4]

Teerijärven nimestäMuokkaa

Kyseessä on alkuperäinen järvennimi, joka on tarkoittanut kirkonkylän järveä, jonka nykyinen nimi on Kirkkojärvi (ruotsiksi Hemsjön). Nykyään virallinen ja suomenkielisissä naapurikunnissa käytössä oleva nimi on Teerijärvi, mutta vanhat kirjoitusmuodot paljastavat alkuperäisen nimen olevan Tervajärvi. Nykyinen Teerijärvi on luultavasti takaisinlaina ruotsinkielisestä nimestä Terjärv. Nimi liittyy ilmeisesti tervanpolttoon, jota on ennen harjoitettu Pietarsaaren ja Kokkolan vanhojen suurpitäjien salomailla. Myös järven tumman veden voidaan ajatella olleen nimeämisperusteena.[5]

HistoriaMuokkaa

Teerijärvi toimi vuodesta 1662 Kruunupyyn alaisena saarnahuonekuntana. Teerijärvi sai oman kirkon vuonna 1667 ja siitä tehtiin kappeliseurakunta vuodesta 1669, joskin ensimmäinen kappalainen astui virkaan vuonna 1671. Teerijärvi erotettiin kirkkoherrakunnaksi vuonna 1868. Teerijärvi muodostaa edelleen oman seurakuntansa, joka on osa Kruunupyyn seurakuntayhtymää.

KyliäMuokkaa

Djupsjöbacka, Granöbyn, Hästbacka, Högnabba, Kolam, Kortjärvi (Kortjärv), Teerijärvi (Terjärv), Vähätkylät (Småbönders)[6][7]

Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Teerijärven taajamat olivat kirkonkylä (607 asukasta) ja Hästbacka (203 asukasta).[8]

VäestöMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Teerijärven väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.

Teerijärven väestönkehitys 1880–1960
Vuosi Asukkaita
1880
  
2 843
1890
  
3 028
1900
  
3 317
1910
  
2 964
1920
  
2 932
1930
  
3 067
1940
  
2 972
1950
  
3 007
1960
  
2 744
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Tunnettuja teerijärveläisiäMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Teerijärven pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla etenkin pyhäaamuisin syöty ostseitsi, leipäjuusto- ja vasikanlihakuutioita maitoliemessä.[10]

LähteetMuokkaa

  1. Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
  2. Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
  3. Terjärv multi.fi. Viitattu 17. helmikuuta 2011.
  4. Avain omaan maahan - tietoja Suomen kaupungeista, kauppaloista ja maalaiskunnista, s. 152. Sanoma Osakeyhtiö, 1964, Helsinki.
  5. Sirkka Paikkala ym.: Suomalainen paikannimikirja, s. 451. Jyväskylä: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-951-593-976-0. suomi
  6. Svenska ortnamn i Finland
  7. YSA
  8. Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Suomen virallinen tilasto VI C:103. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
  9. Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  10. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.