Uusikaarlepyy

Uusikaarlepyy; Nykarleby
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°31′20″N, 022°31′50″E
Maakunta	Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Pietarsaaren seutukunta
Kuntanumero	893
Hallinnollinen keskus	Uudenkaarlepyyn keskustaajama
Perustettu	1620
Kuntaliitokset	Uudenkaarlepyyn mlk (1975); Munsala (1975); Jepua (1975)
Pinta-ala ilman merialueita	737,21 km²; 134:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	1 675,21 km²; 63:nneksi suurin 2022
– maa	732,71 km²
– sisävesi	4,50 km²
– meri	938,00 km²
Väkiluku	7 504; 127:nneksi suurin 31.12.2023
– väestötiheys	10,24 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	18,4 %
– 15–64-v.	56,0 %
– yli 64-v.	25,7 %
Äidinkieli	2022
– suomenkielisiä	6,5 %
– ruotsinkielisiä	84,8 %
– muut	8,7 %
Kunnallisvero	8,60 %; 181:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Martin Norrgård
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025; • RKP; • SDP; • PS; • KD	; 22; 3; 1; 1
	www.nykarleby.fi
	Infobox OKNimi-testi OK

Uusikaarlepyy (ruots. Nykarleby, aik. suom. Lapuanjoensuu^[8]^[9]) on suomalainen kaupunki. Uusikaarlepyy sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Lapuanjoen suussa. Uudenkaarlepyyn naapurikunnat ovat Kauhava, Pedersören kunta, Pietarsaari ja Vöyri. Kaupunki on kaksikielinen: noin 90 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja noin 8 prosenttia suomea. Syyskuussa 1808 paikkakunnalla käytiin Suomen sotaan liittynyt Juuttaan taistelu. Tästä taistelusta kertoo Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat.

Historia muokkaa

Lapuanjoen suun seutu näyttää tehtyjen muinaislöytöjen perusteella tulleen asutetuksi myöhemmin kuin Kyrönjoen ja Ähtävänjoen seudut. Kuitenkin jo esihistoriallisella ajalla täällä on varmasti rakennettu sulkuja jokeen kalojen pyydystämiseksi ja harjoitettu hylkeenpyyntiä Perämereltä. Kiinteä asutus Lapuanjoen varteen syntyi keskiajalla ja vuonna 1550 oli nykyisen kaupungin paikalla sijainneessa Lepon kylässä 33 taloa.^[10]

Kun Ruotsin kuningas Kaarle IX palasi kotiin Puolan sodasta Pohjanmaan kautta, hän suunnitteli muun muassa vanhojen emäpitäjien jakamista, ja yhtenä tuloksena oli Uudenkaarlepyyn muodostaminen Pietarsaaren ja Vöyrin eräistä osista vuonna 1607. Uusi kuningas Kustaa II Aadolf kehotti kauppaan ja purjehdukseen tottuneita seudun talonpoikia asettumaan Lepon kylään, johon hän vuonna 1617 määräsi perustettavaksi kaupungin. Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620.^[10]

Ensimmäisen, vuoden 1636 henkikirjan mukaan Uudessakaarlepyyssä oli 44 taloutta. Vuonna 1651 Uudestakaarlepyystä tuli Kaarleporin kreivikunnan keskus, mutta seuraavana vuonna aivan naapuriin perustettiin Pietarsaaren kaupunki. Kreivi Klaus Tottin kuoltua Kaarleporin kreivikunta palautui kruunulle vuonna 1674. Vaikeita aikoja kaupungille merkitsivät vuosien 1696–1697 nälänhätä ja seuraavan vuosisadan alun isoviha, jonka aikana miltei koko kaupungin väestö pakeni Ruotsiin ja venäläiset ryöstivät kaupungin. Vanhentunut kauppalainsäädäntö haittasi seudun kaupankäyntiä, kunnes Uusikaarlepyy sai vuonna 1795 tapulikaupunkioikeudet eli täydellisen vapauden kuljettaa tavaransa mihin tahansa kotimaassa tai ulkomailla.^[10]

Uudenkaarlepyyn seudun tärkein vientituote oli terva, jota vietiin kaupungista 1600-luvun lopussa noin 5 000 tynnyriä eli kolmannes Kokkolasta viedystä määrästä. Seuraavan vuosisadan lopulla Uusikaarlepyy oli kehittynyt yhdeksi valtakunnan suurimmista vientisatamista, ja vuonna 1782 tervan vientimäärä oli kohonnut liki 20 000 tynnyriin. Vuonna 1856 tervaa vietiin Uudestakaarlepyystä vielä yli 13 000 tynnyriä, mutta pian tämän jälkeen vienti tyrehtyi. Samaan aikaan Lapuanjoki oli maatunut purjehduskelvottomaksi. Vuonna 1903 rakennettiin Oulun radan Kovjoen asemalta kapearaiteinen rautatie Uuteenkaarlepyyhyn, mutta tämäkään ei parantanut tilannetta. Rata purettiin vuonna 1916 ja kiskot myytiin Venäjälle.^[10]

Kuntaliitokset Pietarsaaren seudulla. Vuonna 1975 Uuteenkaarlepyyhyn liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta, Munsala ja Jepua.

Kuvitettuna Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Suurin osa Uudenkaarlepyyn kaupungista tuhoutui vuonna 1858 sattuneessa tulipalossa. Tämän jälkeen suunniteltiin kaupungin siirtämistä Oravaisten Karvatiin hyvän sataman viereen, mutta hanke jäi toteuttamatta. Arkkitehti Carl Albert Edelfelt laati uuden asemakaavan, jota täydennettiin vuonna 1910.^[10]

Pohjanmaan ensimmäinen koulu, Uudenkaarlepyyn triviaalikoulu, perustettiin vuonna 1641, mutta se siirrettiin Vaasaan vuonna 1684. Suomen toinen ruotsinkielinen kansakoulunopettajaseminaari perustettiin Uuteenkaarlepyyhyn vuonna 1873 ja se lakkautettiin vuonna 1973. Vuonna 1919 aloitti toimintansa kaupungin oppikoulu ja vuonna 1920 Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen kristillinen kansankorkeakoulu. Oman kirjaston Uusikaarlepyy sai vuonna 1814, ja siitä tuli yleinen kansankirjasto vuonna 1865. Kaupungin oma lehti Österbottniska Posten aloitti ilmestymisensä Anders Svedbergin toimittamana vuonna 1884.^[10]

Uusikaarlepyy pysyi vuosisatojen ajan pikkukaupunkina ja vielä 350-vuotisjuhlavuonnaan 1970 se oli Suomen pienin kaupunki. Vuonna 1974 kaupungissa oli 1 569 asukasta ja sen maapinta-ala oli 21,3 neliökilometriä. Vuonna 1975 kaupunkiin liitettiin Uudenkaarlepyyn maalaiskunta sekä Munsalan ja Jepuan kunnat, jolloin sen pinta-ala kasvoi yli 30-kertaiseksi ja asukaslukukin lähes viisinkertaiseksi.^[10]

Uudenkaarlepyyn kaupunki ja maalaiskunta muodostivat koko historiansa ajan yhteisen seurakunnan. Uudenkaarlepyyn ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1607. Se purettiin vuonna 1708, jolloin valmistui asessori Elias Brennerin suunnittelema nykyinen kirkko. Kirkon vieressä on vuonna 1702 valmistunut kellotapuli.^[10]

Maantiede muokkaa

Uudenkaarlepyyn kaupunki perustettiin aikanaan Lapuanjoen suuhun syvän meriväylän ääreen. Sittemmin maankohoaminen ja joen mukanaan tuoma liete ovat siirtäneet jokisuuta merelle päin, ja kaupungin keskusta on jäänyt rannikosta 4–5 kilometrin päähän yhä enemmän sisämaakaupungin luonteisena. Alkuaikojen sataman paikalla sijaitsee vuonna 1926 rakennettu vesivoimalaitos. Uudenkaarlepyyn keskusta sijaitsee hiekkapohjaisella Lapuanjoen suistomaalla. Uusi satama on rakennettu rannikolle Andra sjöniin. Uudenkaarlepyyn tärkein vesistö on länsiosan halki virtaava Lapuanjoki. Joki on koskinen ja suurimman osan vuodesta melko vähävetinen.^[10]

Luonto muokkaa

Muiden Pohjanmaan rannikkoseutujen tavoin myös Uudenkaarlepyyn alue on tasaista ja loivapiirteistä. Korkeus merenpinnasta on vähäinen, eikä maaston korkeus ylitä juuri missään 30 metrin tasoa. Alavilla paikoilla maalajeina ovat turve ja hiesusavi, kun taas ympäristöstään kohoavat männikkökankaat ovat muodostuneet hiekkapohjalle. Rannikolla jokien tuoma liete ja maankohoaminen ovat historian aikana muuttaneet rantaviivaa; monet saaret ovat kuroutuneet yhteen tai kasvaneet kiinni mantereeseen.^[10]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Uudessakaarlepyyssä oli 7 521 asukasta, joista 4 517 asui taajamissa, 2 964 haja-asutusalueilla ja 40:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Uudenkaarlepyyn taajama-aste on 60,4 %.^[11] Uudenkaarlepyyn taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:^[12]

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Uudenkaarlepyyn keskustaajama	3 429
2	Jepuan asemanseutu	450
3	Soklot	327
4	Munsala	311

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Talous muokkaa

Uudenkaarlepyyn suurin toimiala on yritysmäärällisesti maatalous. Suurteollisuuden parissa Uudenkaarlepyyn suurimpia yrityksiä ovat kansainvälisesti toimiva hiomatekniikan yritys Mirka sekä vesilukkoja valmistava Prevex.^[13] Uudenkaarlepyyn suurimpia yritystuloverojen maksajia vuonna 2021 olivat KWH-yhtymä sekä puhdistustekniikan parissa toimiva Kaiser Eur-Mark.^[14]

Väestö muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Uudenkaarlepyyn väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			7 537
1985			7 768
1990			7 727
1995			7 658
2000			7 492
2005			7 375
2010			7 458
2015			7 564
2020			7 473
Lähde: Tilastokeskus.^[15]

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Uudessakaarlepyyssä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:^[16]

Uudenkaarlepyyn seurakunta (ruots. Nykarleby församling)
- Jepuan kappeliseurakunta (ruots. Jeppo kapellförsamling)
- Munsalan kappeliseurakunta (ruots. Munsala kapellförsamling)

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Uudessakaarlepyyssä toimii Nykarleby Salemförsamling.^[17]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Uudenkaarlepyyn alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.^[18]

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Uudenkaarlepyyn kaupungin nykyisellä alueella.^[16]

Jepuan seurakunta (ruots. Jeppo församling, liitetty Uudenkaarlepyyn seurakuntaan 2013)
Munsala församling (liitetty Uudenkaarlepyyn seurakuntaan 2013)

Kulttuuri muokkaa

Ruoka muokkaa

Uudenkaarlepyyn pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla mutti.^[19]

Nähtävyydet muokkaa

Uudenkaarlepyyn kirkko.

Kuddnäs on kirjailija Zachris (Sakari) Topeliuksen lapsuudenkoti, joka on toiminut museona vuodesta 1934 lähtien. Perusnäyttely esittelee talon elämää Topeliuksen aikana.
Kovjoen asema on liikennekäytöstä poistettu pysäkki Pohjanmaan radan varressa. Nykyisin siellä toimii museorautatie ja kesäkahvila.
Vesitornista on näköala yli kaupungin. Vesitorni on avoinna kesäisin, jolloin siellä toimii myös Cafe Panorama.
Andra Sjönissä sijaitsee pienvenesatama ja kahvila Tullimakasiini.
Cafe Brostugan sijaitsee kirkkoa vastapäätä Lapuanjoen toisella puolella. Kahvila on kesäisin avoinna ja sen seinillä on esillä Suomen sodan aiheisia maalauksia.
Juthbackan kartano on Uudessakaarlepyyssä sijaitseva kartano.

Tapahtumat muokkaa

Juthbackan markkinat on vuosittain elokuun lopussa pidettävä rompetoritapahtuma.

Urheilu muokkaa

Uudessakaarlepyyssä toimivia urheiluseuroja:

MuIK (Munsala IK), jääkiekko
NNSB (Nykarlebynöjdens Sportbilister), moottoriurheilu
IF Nykarlebynejden, yleisurheilu
IF Minken, maastohiihto, suunnistus

Liikenne muokkaa

Maantiet muokkaa

Uudenkaarlepyyn kautta kulkevat Seinäjoki–Oulu-rata ja valtatie 8, joista kaupungin keskusta jää jonkin verran sivuun. Lapualta tuleva valtatie 19 yhtyy valtatie 8:aan Uudenkaarlepyyn alueella.

Rautatiet muokkaa

Seinäjoki–Oulu-radalla sijaitsevat Uudenkaarlepyyn alueella Jepuan ja Kovjoen rautatieasemat. Kumpikin asema on lakkautettu, edellinen vuonna 1991 ja jälkimmäinen vuonna 1983. Kovjoen asemalta rakennettiin Uudenkaarlepyyn keskustaan vuonna 1948 normaaliraiteinen rata, jonka henkilöliikenne lopetettiin kuitenkin jo vuonna 1956. Tavaraliikenne Uudenkaarlepyyn radalla lopetettiin vuonna 1982 ja rata purettiin vuoden 1983 aikana. Sotien jälkeistä vaatimatonta tyyliä edustavat Uudenkaarlepyyn rautatieasema ja tavarasuoja ovat edelleen jäljellä, ja ne on kunnostettu 2000-luvun vaihteessa.^[20]