Liete on nesteen ja hienojakoisen aineksen muodostama seos.[1] Liete näkyy nesteen sameutena, koska hiukkaset vajoavat pohjaan tai nousevat pintaan hyvin hitaasti.

Lietettä

Geologiassa liete tarkoittaa veden ja savi- tai silttiaineksen[2] tai molempien juoksevaa tai puolijuoksevaa seosta. Kiinteistä mineraalihiukkasista koostuvan hienoaineksen rakeiden koko on alle 0,06 mm. Koska vettä tiheämmät kappaleet vajoavat pohjaan sitä hitaammin mitä pienempiä ne ovat, saattaa hienoin saviaines pysyä kuukausia veteen liettyneenä. Hiukkasten vajoamisnopeuteen vaikuttaa myös veden virtausten voimakkuus: vuolaat virtaukset pystyvät pitämään raskaammatkin hiukkaset liikkeessä.

Luonnonvesien pohjalle laskeutuva liete muodostaa kerrostumia, sedimenttejä, kuten savea, liejua tai hiesua. Miljoonien vuosien kuluessa kerrostuma kovettuu kiveksi (lutiitti), joka voi olla kivilajiltaan aineksen raekoosta riippuen esimerkiksi savikiveä, silttikiveä tai lietekiveä. Lietekivi on siltistä ja saviaineksesta muodostunut kivilaji.

Maataloudessa yleinen liete on lietelanta, joka on kotieläinten ulosteen ja virtsan muodostamaa seosta. Yhdyskuntien jätevesien käsittelyssä muodostuu puhdistamolietettä.

Lähteet

muokkaa
  1. Liete Tilastokeskus. Viitattu 22.7.2024.
  2. Mud Britannica. Viitattu 22.7.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa