Carl Albert Edelfelt

Suomessa vaikuttanut ruotsalainen arkkitehti

Carl Albert Edelfelt (27. syyskuuta 1818 Karlshamn, Ruotsi5. maaliskuuta 1869 Helsinki)[1] oli Suomessa vaikuttanut ruotsalainen arkkitehti.

Carl Albert Edelfelt
Albert Edelfeltin maalaus Carl Albert Edelfeltistä.
Albert Edelfeltin maalaus Carl Albert Edelfeltistä.
Henkilötiedot
Syntynyt27. syyskuuta 1818
Karlshamn
Kuollut5. maaliskuuta 1869 (50 vuotta)
Helsinki
Ammatti arkkitehti
Lapset Albert Edelfelt, Ellen Edelfelt, Alexandra Elisabeth Adelaide Edelfelt, Berta Edelfelt
Muut tiedot
Merkittävät teoksetSuomen ensimmäiset rautatieasemat, Arppeanum
Helsingin vanha rautatieasema vuonna 1860.
Arppeanumin pääportaikkoa, valurautaa ja terästä, alabasterivalaisimet
Urjalan kirkko.
Juvan kivikirkon pohjoissakara.

Henkilöhistoria

muokkaa

Edelfelt oli sukujuuriltaan Itä-Göötanmaalta lähtöisin olevasta aatelissuvusta. Hänen vanhempansa olivat kauppias Carl Axel Edelfelt ja Johanna Katarina Benzelstierna. Hän muutti isänsä kuoleman jälkeen enonsa luo Suomeen 14-vuotiaana ja jäi Suomeen. Hän opiskeli arkkitehdiksi ja sai nimityksen Hämeen lääninarkkitehdiksi vuonna 1855. Vuonna 1867 hänet nimitettiin yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi. Edelfelt oli aatelissäädyssä valtiopäiväedustaja 1863–1864 ja 1867.[1]

Edelfelt meni vuonna 1852 naimisiin porvoolaisen varakkaan laivanvarustajan tyttären Alexandra Brandtin kanssa. Esikoisesta Albert Edelfeltistä tuli Suomen tunnetuimpiin kuuluva taidemaalari. Perheeseen syntyi myös tyttäret Ellen, Annie ja kirjailija Berta Edelfelt. Carl Albert Edelfelt kuoli vuonna 1869 verensyöksyyn.[2]

Suunnittelutöitä

muokkaa

Asemat

muokkaa

Edelfeltin tunnetuin työ oli asemarakennusten suunnitteleminen Suomen ensimmäiselle rautatieosuudelle, Helsinki–Hämeenlinna-rautatielle. Alkuperäiset asemapaikkakunnat olivat Helsinki, Tikkurila, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Turenki ja Hämeenlinna. Edelfelt suunnitteli asemat 1850-luvun lopussa, ja ne valmistuivat vuonna 1861. Pääteasemat Helsinki ja Hämeenlinna sekä tärkeä vaihtoasema Tikkurila saivat tiiliset asemarakennukset, muut tehtiin puusta. Vaikutteita Edelfeltin sanotaan saaneen saksalaisista ja sveitsiläisistä asemarakennuksista. Nykyaikaan asti ovat säilyneet Tikkurilan, Järvenpään, Hyvinkään ja Turengin alkuperäiset asemarakennukset. Helsingin asema purettiin vuonna 1918 Eliel Saarisen aseman valmistuttua, Hämeenlinnan asema tuhoutui sisällissodassa vuonna 1918, ja Riihimäen asema purettiin 1930-luvulla uuden aseman tieltä.

Kirkot

muokkaa

Toimiessaan Hämeen läänin lääninarkkitehtina Edelfelt suunnitteli perusteellisen korjauksen vuonna 1806 valmistuneeseen Urjalan puukirkoon, joka vuonna 1869 toteutetun korjauksen jälkeen oli sekä ulko- että sisäasultaan goottilaista tyyliä.[3] Kirkon sisäpuolen koristelua on sittemmin riisuttu, mutta ulkopuolelta kirkko on nykyäänkin lähes täydellisesti Edelfeltin suunnitelmien mukainen.[3] Edelfelt suunnitteli myös Juvan kivikirkon sisustuksen ja ulkopuolen yksityiskohdat työ- ja detaljisuunnitelmineen ja oli kirkon rakennustyön valvoja.[4] Kirkko valmistui vuonna 1863.[4]

Muut työt

muokkaa

Edelfeltin muista töistä tunnetuin on Helsingin yliopiston Arppeanum-rakennus. Vuonna 1869 Senaatintorin koilliskulmaan valmistunut, yliopiston rehtorin A. E. Arppen mukaan nimetty Arppeanum rakennettiin alkuaan yliopiston kemian laitosta ja museokokoelmia varten. Arppeanum edustaa venetsialaistyylistä uusrenessanssia, ja se on kuuluisa etenkin valurautaisesta, neljän kerroksen korkuisesta pääportaikostaan. Katisten kartanon päärakennus ja englantilainen puisto Hämeenlinnassa.[5]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Kotivuori, Yrjö: Carl Albert Edelfelt. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Viitattu 11.12.2020.
  2. Maria Vainio-Kurtakko: Ett gott parti : Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2022. ISBN 978-951-583-557-4. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Uotila, Mikko: Urjalan 200-vuotiaan kirkon vaiheita (Arkkitehti Uotilan esitys kirkon historiasta kirkon 200-vuotisjuhlassa) 15.10.2006. Urjalan seurakunta. Arkistoitu 22.11.2015. Viitattu 22.11.2015.
  4. a b Vertainen, Kirsi: Juvan kivikirkko, s. 53, 58. Juvan seurakunta, 2013. ISBN 978-952-93-2637-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Katisten kartano. {{{Julkaisija}}}. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.4.2024).

Aiheesta muualla

muokkaa