Avaa päävalikko

Hämeenlinnan rautatieasema

Asemarakennus Hämeenlinnassa

Hämeenlinnan rautatieasema (lyh. Hl, ruots. Tavastehus järnvägsstation) on Suomen rataverkolla Hämeenlinnassa sijaitseva pääradan rautatieasema. Se on yksi Suomen vanhimpia rautatieliikennepaikkoja, sillä maan ensimmäinen rautatieosuus avattiin vuonna 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille.

Hämeenlinna
Tavastehus
Hameenlinna Stn.JPG
Perustiedot
Lyhenne Hl
Rataosa Riihimäki–Tampere
Sijainti 61°00′08″N, 024°28′42″E
Osoite Hämeentie 16, 13200 Hämeenlinna
Kunta Hämeenlinna (vuoteen 1916 Hämeenlinnan maalaiskunta)
Etäisyydet Riihimäki 36 km
Turenki 13,8 km
Tampere 79,8 km
Parola 10,2 km
Avattu 1862
Liikenne
Käyttäjiä 999 000 (v. 2008)[1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki-Tampere, Helsinki-Pori, Helsinki-Jyväskylä-Pieksämäki, Helsinki-Kolari, Helsinki-Rovaniemi/Kemijärvi
Lähijunat R
Tavaraliikenne kappaletavara, terästuotteet
Vaihtoyhteydet Hämeenlinnan paikallisliikenteen linja-autot
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus 257 m; 450 m[2]
Pinnoite Asfaltti
Infonäytöt 5 kpl[2], 2 kpl raiteille 2 ja 3;
1 kpl raiteelle 1
Asemarakennus
Materiaali tiili
Lipunmyynti kyllä
Hissejä 2
Ratapiha
Raiteisto 3 laituriraidetta
4 tavararaidetta

Sisällysluettelo

YleistäMuokkaa

Hämeenlinna sijaitsee Helsingin ja Tampereen puolivälissä, ja siksi rautatiellä on varsin paljon läpikulkuliikennettä, vaikkei Hämeenlinna olekaan risteysasema. Asemalla pysähtyvät R-junat sekä osa Helsingin ja Tampereen välillä liikennöivistä kaukojunista. Syyskuuhun 2006 asti Hämeenlinnassa pysähtyivät kaikki rataosan henkilöjunat. Hämeenlinnan asemalla on vuonna 1999 rakennettu alikulkutunneli, joka korvasi edellisen 1960-luvun puolivälissä valmistuneen tunnelin. Helsinkiin liikennöidään raiteelta 1 (yöjunat Helsinkiin käyttävät raidetta 2) ja Tampereen suuntaan raiteelta 3.[3]

Hämeenlinnan asemarakennus siirtyi VR-Yhtymän omistukseen vuonna 1995. Tavaramakasiini siirtyi eräiden muiden rakennusten ohella Ratahallintokeskukselta Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007. Asema-alueen itäreunalle valmistui uusi tavararatapiha vuonna 1996. Museovirasto on luokitellut Hämeenlinnan rautatieaseman alueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[4]

Keinusaaren kaupunginosassa sijaitsevan aseman kautta kulkevat Hämeenlinnan kaupunkiliikenteen linja-autot ja siellä on myös taksiasema.[5]

Asemalta runsaat kaksi kilometriä pohjoiseen, hotelli Aulangon tuntumassa, sijaitsi kesäisin käytössä ollut seisake vesibussireitti Hopealinjan laiturin kohdalla vuosina 1953–1981.[6]

Historia ja arkkitehtuuriMuokkaa

 
Hämeenlinnan vanha rautatieasema.

Hämeenlinna oli Helsingistä pohjoiseen suuntautuneen rautatien päätepiste vuoteen 1876 saakka, jolloin valmistui rautatie Tampereelle. Tätä ennen liikenne Tampereelle ja muualle pohjoisen suuntaan hoidettiin vesitse Vanajavettä myöten, jolloin laivojen lähtöpaikkana oli kilometrin päässä rautatieasemalta pohjoiseen sijainnut satama. Hämeenlinnan ensimmäisen asemarakennuksen suunnitteli arkkitehti Carl Albert Edelfelt. Se oli Helsingin ja Tikkurilan rautatieasemien ohella yksi kolmesta tiilirakenteisesta Helsinki-Hämeenlinna-radan asemarakennuksesta.

Rautatieasema sijaitsi vuoteen 1915 saakka Hämeenlinnan maalaiskunnan alueella. Kun aseman seutu liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin, siellä oli vain jonkin verran tehdas- ja asutusalueita. Myöhemminkään rautatieaseman ympäristöön ei ole syntynyt merkittävää liikekeskusta, vaan Hämeenlinnan hallinto- ja liikekeskus ovat pysyneet Vanajaveden länsipuolella. Vanha rautatieasema tuhoutui sisällissodan aikana Hämeenlinnan valtauksen yhteydessä 26. huhtikuuta 1918, kun saksalaisten ampuma kranaatti osui ratapihalla seisoneeseen punaisten ammusjunaan, joka räjähtäessään sytytti asemarakennuksen tuleen.

Nykyisen punatiilisen asemarakennuksen on piirtänyt Thure Hellström, ja se on valmistunut vuonna 1921. Rakennus on lähes samanlainen kuin Hellströmin hieman aikaisemmin Koiviston kauppalaan suunnittelema ja sittemmin hävinnyt asemarakennus. Hämeenlinnan aseman matkatavarasiipeä on jatkettu 1960-luvulla. Asema-alueella sijaitsee myös muun muassa tiilinen veturitalli sekä puisia ja tiilisiä varastorakennuksia rautatien alkuajoilta. Asemaa ympäröivä lehmuspuisto on pitkälti alkuperäisessä asussaan. Rautatieaseman eteläpuolelle valmistui Viipurintien ylikulkusilta vuonna 1954. Asemarakennuksen pohjoispää turmeltui pahoin 22. tammikuuta 1984 syttyneessa tulipalossa.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 23. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012).
  2. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 17 (37) & LIITE 12 / 1 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.6.2012).
  3. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Hameenlinna_syksy17.pdf
  4. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 70–71. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-951-593-214-3.
  5. Iltanen 2010, s. 71.
  6. Iltanen 2010, s. 48.


Aiheesta muuallaMuokkaa