Avaa päävalikko

Hangon rautatieasema (lyh. Hnk, ruots. Hangö järnvägsstation) on rautatieliikennepaikka Hangossa, noin 50 kilometriä Karjaalta lounaaseen rataosan eteläpäässä. Asema on myös Suomen rataverkon eteläisin liikennepaikka.[3]

Hanko
Hangö
Hangon rautatieasema.JPG
Perustiedot
Lyhenne Hnk
Aiemmat nimet Hankoniemi (1.6.1925 saakka)
Rataosa Karjaa–Hanko
Ratakilometri 207,119
Sijainti 59°49′38″N, 022°58′06″E
Osoite Asematori, 10900 Hanko
Etäisyydet Karjaa 49,3 km
Hanko-Pohjoinen 1,2 km
Hyvinkää 148,3 km
Avattu 8.10.1873
Liikenne
Käyttäjiä (v.) 98 000 (2008)[1]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Taajamajunat Karjaa–Hanko
Junabussit Karjaa–Hanko
Tavaraliikenne sataman liikennettä
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus 150 m[2]
Pinnoite asfaltti
Asemarakennus
Suunnittelija Jarl Ungern
Materiaali tiili
Rakennettu 1873 (vanha)
1952 (uusi)
Lipunmyynti lippuautomaatti ulkotiloissa
Ratapiha
Raiteisto 1 laituriraide, tavararaiteita
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Hangon ensimmäinen rautatieasema.
Hangon ensimmäinen rautatieasema.
Taajamajuna Hangon rautatieasemalla.

HistoriaMuokkaa

Asema avattiin 8.10.1873 Hyvinkäältä Hankoon rakennetun yksityis­radan pääteasemaksi, mutta se siirtyi valtion omistukseen kaksi vuotta myöhemmin. Rata vaikutti merkittävästi paikkakunnan kehittymiseen; Hangon kaupunki perustettiin vuonna 1874 aseman ja sataman ympärille. Alkuaikoina Hangon radalla kulki yksi juna vuorokaudessa kumpaankin suuntaan. Tarvittaessa voitiin kuitenkin ajaa ylimääräinenkin junavuoro; yksi ensimmäisistä ajettiin Hangossa vuonna 1874 pidettyihin purjehduskilpailuihin. Näistä kilpailuista kehittyi jokavuotinen Hangon Regatta.[3]

1900-luvun alkuvuosina aseman kautta kulki suurin osa laivalla Englantiin ja Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista, enimmillään vuosina 1906 ja 1907 noin 30 000 matkustajaa kumpanakin. Näistä noin puolet oli venäläisiä, muun muassa Venäjän juutalaisia. Siirtolaisvirrat vähenivät 1920-luvulla Yhdysvaltain alettua rajoittaa maahanmuuttoa niin voimakkaasti, että Hangosta lähtijöitä oli enää muutama sata vuodessa.[3]

Asema koki strategisen sijaintinsa vuoksi vahinkoja ensimmäisessä maailmansodassa, jonka seurauksena muun muassa konepaja siirrettiin myöhemmin Karjaalle. Enimmät tuhot tulivat kuitenkin toisen maailmansodan aikana: vanha puinen asemarakennus sekä makasiini tuhoutuivat jatkosodan aikana vuokra-alueen takaisinvaltauksen yhteydessä. Sodan jälkeen asema sekä ratapiha siirrettiin pohjoisemmaksi, ja Jarl Ungernin suunnittelema funktionalistinen asemarakennus valmistui vuonna 1952. Hangon asemaa voidaan pitää Suomen nuorimpana funktionalistisen tyylisuunnan asemarakennuksena.[3]

Asema nykyäänMuokkaa

Hangon asemalta on arkisin seitsemän, viikonloppuisin kuusi taajamajunavuoroa Karjaalle, minkä lisäksi välillä kulkee linja-autoja. Lipunmyynti asemalla lakkautettiin vuonna 2008, mutta siellä on kuitenkin lippuautomaatti.[3] Matala asemalaituri korvattiin uudella, 150 metriä pitkällä korkealla laiturilla vuonna 2013.

LähteetMuokkaa

  1. Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma, s. 25. Helsinki: Liikennevirasto, 2010. Väliraportti. ISBN 978-952-255-511-3 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.6.2012).
  2. a b Rautateiden verkkoselostus 2015 (Liite 2 / 16) 12/2013. Liikennevirasto. Viitattu 21.2.2014.
  3. a b c d e Iltanen, Jussi: ”6. Hangon rata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 96. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.