Pasilan rautatieasema

rautatieasema Helsingissä
Pasila
Böle
Vuonna 2019 avattu Pasilan uusi rautatieasema.
Vuonna 2019 avattu Pasilan uusi rautatieasema.
Perustiedot
Lyhenne Psl
Rataosa Helsinki–Riihimäki,
Helsinki–Turku,
Keravan kaupunkirata,
Leppävaaran kaupunkirata
Sijainti 60°11′58″N, 024°55′58″E
Osoite Ratapihantie 6, 00520 Helsinki
Vyöhyke A
Etäisyydet Helsinki 3,1 km
Käpylä 2,5 km
Ilmala 1,2 km
Avattu 1890
Liikenne
Käyttäjiä 65 200 (lähiliikenne, ark., 2015)[1]
Kaukoliikenne Helsingistä lähtevät ja sinne saapuvat kaukoliikenteen junat
Lähijunat H Y U L E A I P K T D R Z
Vaihtoyhteydet Raitiovaunut: 2 7 9 9N
Bussit: 23, 59, 69, 500, 506, 510, 518, 848
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 55 cm (RHK:n standardi)
Lyhin ja pisin pituus 322 m; 425 m [2]
Laiturinäytöt 28 kpl [2]
Asemarakennus
Tyyppi maanpäällinen asema
Rakennettu 2019
Lipunmyynti R-kioski, lisäksi VR:n ja HSL:n lippuautomaatteja
Hissejä 7
Ratapiha
Raiteisto 11 laituriraidetta (henkilöliikenne),
2 Ilmalan varikolle kulkevaa raidetta
Aiheesta muualla

Pasilan rautatieasema (lyh. Psl, ruots. Böle järnvägsstation, vuoteen 1990 ruotsinkielinen nimi oli Fredriksbergs järnvägsstation, ratakm 3+230) on Helsingin päärautatieaseman ohella merkittävä rautateiden henkilöliikennekeskittymä Helsingin kaupungin alueella ja koko pääkaupunkiseudulla. Matkustajamäärällä mitattuna se on Suomen toiseksi suurin rautatieasema Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Asema sijaitsee Keski-Pasilassa noin kolmen kilometrin päässä Helsingin päärautatieasemalta pohjoiseen. Näiden kahden aseman välisellä matkalla matkustaa vuodessa noin 25,7 miljoonaa matkustajaa ja matkustajien määrällä mitattuna se on Suomen vilkkain rataosa.

Pasilan asemalla erkanevat toisistaan pohjoiseen (Tampereen kautta Ouluun) johtava päärata sekä länteen (Turkuun) johtava rantarata. Päärataa kulkevat Riihimäen suunnan lähiliikenne sekä muut paitsi Turkuun kulkevat kaukoliikennejunat, rantarataa taas sekä Vantaankosken että Kirkkonummen lähiliikenne ja Turkuun menevä kaukoliikenne.

Helsingistä poispäin mentäessä seuraavat asemat ovat Ilmala rantaradalla ja Käpylä pääradalla.

Asemarakennus

muokkaa

Pasilan nykyinen asemarakennus otettiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Se on rakennettu pilarien varaan raiteiden yläpuolelle, ja se liittyy kiinteästi vieressä sijaitsevaan kauppakeskus Triplaan. Aseman ja kauppakeskuksen eteläpuolella sijaitsee Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta.

Historia

muokkaa

Taustaa

muokkaa

Liikenne Helsingin ja Hämeenlinnan välillä alkoi vuonna 1862, mutta Pasilassa ei tuolloin vielä ollut liikennepaikkaa. Pasilaan alkoi rakentua ensimmäisiä sivuraiteita 1870-luvun lopulla, kun liikenne keskustassa ja Sörnäisten satamassa kasvoi. Pasilasta tuli pysäkki vuonna 1876, ja asemaksi se nimettiin vuonna 1890. Säännöllinen matkustajaliikenne alkoi vuonna 1891.[3] Varsinaisesti ratapihan katsotaan saaneen alkunsa vuonna 1889.[4] Toinen raide päärautatieaseman ja Pasilan välille valmistui vuonna 1892. Pasilan veturitalleja alettiin rakentaa vuonna 1897.[3]

Ensimmäinen asemarakennus

muokkaa
Pasilan vanha asemarakennus 1970-luvulla. Taustalla Pasilan virastokeskus.

Nykyinen asemarakennus on Pasilan neljäs asemarakennus, mikäli väliaikaisia rakennuksia ei oteta huomioon.[5] Ensimmäinen asemarakennus rakennettiin 1890-luvulla todennäköisesti Bruno Granholmin suunnittelemana[5] ratapiha-alueen länsilaidalle nykyisen Toralinnan pohjoispuolella.[6][7] Sen alkuperäisen nimi oli läheisen maatilan mukaan Fredriksberg.[8] Aseman läheisyyteen muodostui 1900-luvun alussa pientaloalue, vanha Puu-Pasila.[5]

Laajentuminen

muokkaa

Ratapiha-alueen laajentamissuunnitelman pohjana toimi saksalaisen insinööritoimiston C.O. Gleim & Eyden luoma ehdotus.[4] Sekä Pasilan että keskustan ratapihojen rakennus- ja laajennustyöt tehtiin vuosina 1900–1928.[4] 1920-luvulla rautateiden matkustajaliikenne siirrettiin alkuperäisen ratapihan itäpuolelle rakennetuille uusille raiteille, ja alkuperäinen ratapiha jäi ainoastaan tavaraliikenteen käyttöön. Vuonna 1923 uudeksi henkilöliikenteen asemarakennukseksi rautatien itäpuolelle siirrettiin Vammeljoen puinen asemarakennus Karjalan kannakselta.[5][9] Samalla kuitenkin katkesi suora kulkuyhteys asemarakennuksen ja Puu-Pasilan välillä. Aseman läheisyydessä nykyisen Itä-Pasilan alueella oli vain teollisuushalleja ja varastoja.[5] Pasilan aseman tärkein merkitys olikin vaihtoasemana, jossa voitiin siirtyä rantarataa pitkin Helsinkiin saapuvista junista päärataa pitkin Helsingistä pohjoiseen kulkeviin juniin tai päinvastoin.

Aseman suomenkielisen nimen Pasila Rautatiehallitus vahvisti käyttöön vuonna 1925. Nimi johtui Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta Karl Pasilasta, jonka nimeä oli muutoinkin jo alettu käyttää myös alueen nimenä.[10] Aseman ruotsinkielisenä nimenä pysyi tällöin edelleen Fredriksberg, vaikka Pasilan kaupunginosan ruotsinkielinen nimi oli Böle.

Eliel Saarisen Pro Helsingfors -suunnitelmassa vuodelta 1918 ehdotettiin Helsingin päärautatieaseman siirtämistä Pasilaan.[11]

Uudet asemarakennukset vuosina 1990 ja 2019

muokkaa
Vuosina 1990–2017 käytössä ollut, kesällä 2017 purettu asemarakennus.

Itä-Pasilan rakentamisen yhteydessä vanha asemarakennus jäi ohi kulkevan Ratapihantien katualueelle, ja useiden vuosien ajan katu oli asemarakennuksen kohdalta kapeampi kuin muualla. Asemarakennus ei enää riittänyt palvelemaan kasvavia matkustajamääriä.[9] Vuonna 1984 rakennus siirrettiin läheiselle Veturitorille Suomen Rauhanliiton toimitiloiksi, Rauhanasemaksi.[5] Uusi, vuonna 1990 rakennettu asemarakennus rakennettiin pilarien varaan raiteiden yläpuolelle[8], ja siinä oli myös liiketiloja ja ravintoloita. Liikekeskuksena se kuitenkin menestyi huonosti.[12] Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Jauhiainen–Nuuttila.[13] Pääsuunnittelija oli arkkitehti Marja Nuuttila-Helenius, jonka merkittävimpänä työnä asemaa on pidetty.[14]

Aseman ruotsinkielinen nimi vaihtui Fredriksbergistä Böleksi 27. toukokuuta 1990.[15] Uusi asemarakennus vihittiin käyttöön syksyllä 1990.[16] Sen valmistumisesta lähtien Pasilassa ovat pysähtyneet lähijunien lisäksi myös kaikki kaukojunat.[17] Lipunmyynti Pasilan asemalla lopetettiin vuoden 2016 alussa.[18]

Vuosina 1991–1996 Pasilan henkilöratapihan raiteistoa laajennettiin yhdellä raiteella Tikkurilan kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä sekä vuosina 1998–2001 kahdella raiteella Leppävaaran kaupunkiradan rakentamisen yhteydessä.[16]

Vuonna 1990 valmistunut asemarakennus suljettiin lopullisesti 19. kesäkuuta 2017[19], minkä jälkeen se purettiin uuden aseman ja kauppakeskus Triplan tieltä. Jo sitä ennen, 3. huhtikuuta 2017 oli asemalaiturien yläpuolelle hieman pohjoisemmaksi valmistunut väliaikainen asemarakennus. Nykyinen asema ja siihen liittyvä kauppakeskus Tripla avattiin 17. lokakuuta 2019.

Pasilan tavararatapiha

muokkaa
Vaunuja ratapihalla vuonna 1995.
Keski-Pasilaa vuonna 2014, neljä vuotta ratapihan purkamisen jälkeen. Alapihan paikalle on sittemmin rakennettu muun muassa Pasilan uusi pääkatu Veturitie.

Pasilan rautatieaseman länsipuolella, laituritasoa alempana, nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi entisen tavara­ra­tapihan alue, jonka virallinen nimi oli Pasilan alapiha.[20] Se sijaitsi laaksossa, jonka paikalla aikoinaan oli 1870-luvulla kuivatettu Töölönjärvi.[21] Ratapihaa käytettiin tavaraliikenteen lajittelussa sekä Helsingin satamaradan ja Sörnäisten satamaradan solmukohtana. Ratapihalta oli yhteydet pääradalle, rantaradalle ja Ilmalan varikolle. Sörnäisten satamarata alkoi suoraan ratapihasta itään, ja siitä haarautui raide myös Pasilan konepajalle. Tavararatapihaa edelsi Töölön tavara-asema, jonka toimintoja alettiin hiljalleen siirtää Pasilaan 1960-luvulla, ja joka lakkautettiin vuonna 1989.[22]

Pasilan alapiha poistui käytöstä marraskuussa 2008, kun Vuosaaren satama valmistui ja rahti­laiva­liikenne Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta siirtyi sinne. Kantakaupungin satamaradat purettiin, ja uutta satamaa varten rakennettiin Vuosaaren satamarata. Vielä vuoteen 2014 asti Pasilassa oli niin kutsuttua rekkajunatoimintaa, jossa kuorma-autoja kuljetettiin junilla Ouluun.[23] Sen jälkeen tavararapihan paikalle rakennettiin liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia, kuten kauppakeskus Tripla.[24] Alueelle on rakentunut myös uusia katuja, joista Veturitie on keskeisin pääkatu. Purettujen ratojen tilalle avattiin Pasilan autojuna-asema vuonna 2012.

Junien normaalit lähtöraiteet

muokkaa
Laiturialue

Kaikki Helsinkiin saapuvat ja Helsingistä lähtevät matkustajajunat pysähtyvät Pasilassa. Kaikki kaukojunat alkoivat pysähtyä asemalla 24. syyskuuta 1990.[25] Venäjälle kulkevat junat eivät pysähtyneet Pasilassa 1990-luvun alkuvuosina, ja Pietariin kulkeva Allegro ei pysähtynyt Pasilassa vuosina 2016–2020.

Pasilan rautatieaseman raidenumerointi muuttui 12. elokuuta 2019 siten, että raiteesta 5b tuli raide 6, raiteesta 6 raide 7, raiteesta 7 raide 8, raiteesta 8 raide 9 ja raiteesta 9 raide 10.[26] Lokakuussa 2019 käyttöön otettiin myös uusi raide numerolla 11.[27] Raide 7 on yleensä käytössä vain poikkeustapauksissa.[28]

Helsinkiin

muokkaa
  • Raiteet 1, 5, 6, 9 ja 10

Pohjoiseen

muokkaa
  • Raide 6: Yöjunat Lappiin
  • Raiteet 3 ja 4: Lähijunat R, D ja Z sekä kaukojunat Tampereen ja Kouvolan suuntiin
  • Raide 2: Lähijunat K ja T

Kirkkonummen suuntaan

muokkaa
  • Raide 11: Lähijunat A ja L
  • Raide 8: Lähijunat E, U, Y ja H sekä kaukojunat Turkuun

Kehäradalle

muokkaa
  • Raide 2: Lähijuna I
  • Raide 11: Lähijuna P

Kulkuyhteydet

muokkaa
Joukkoliikenneterminaali Pasilansillalla

Helsingin liikennepaikka

muokkaa

5. kesäkuuta 2005 alkaen on ollut olemassa Helsingin liikennepaikka (lyh. Hel), johon kuuluvat seuraavat liikennepaikan osat:

  • Helsinki asema
  • Pasila alapiha
  • Pasila asema
  • Pasila tavara
  • Käpylä
  • Oulunkylä
  • Ilmala asema
  • Ilmala ratapiha
  • Helsinki Kivihaka
  • Helsinki Sörnäinen (lakkautettu 27. huhtikuuta 2009)
  • Helsinki Länsisatama (lakkautettu 27. huhtikuuta 2009)

Tasoristeykset

muokkaa

Asemalla, Helsingin suuntaan, on yksi tasoristeys nimeltään ”Pasila nousupaikka” ja toisessa päässä Helsinki–Riihimäki-radalla laitureiden ulkopuolella on “PSL 472 nousupaikka".

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  • Alameri, Mikko; Katajisto, Juhani & Keränen, Tapio: Rautateiden Pasila. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy, 2017. ISBN 978-952-5805-84-0.
  • Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5.

Viitteet

muokkaa
  1. Kehäradan matkustajamäärät marraskuussa 2015 (PowerPoint-tiedosto) Helsingin seudun liikenne. Viitattu 6.1.2016.
  2. a b Verkkoselostus 2010, s. 63, 120. Helsinki: Ratahallintokeskus, 2008. F 3/2008. ISBN 978-952-445-254-0 (pdf). ISSN 1797-7037 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 20.8.2009). [vanhentunut linkki]
  3. a b Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 4
  4. a b c Salastie, Riitta: Pasilan veturitallit | Rakennushistoriallinen selvitys (pdf) (s. 4 Pasilan ratapiha- ja konepaja-alue) Kulttuuriympäristön palveluikkuna. 31.5.1995. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 24.8.2021.
  5. a b c d e f Repo, Harri: Pasilan torstaina avattava uusi asema on jo neljäs samalla paikalla. Talouselämä, 14.10.2019. Artikkelin verkkoversio.
  6. Mustonen & Rytilä 2002, s. 157
  7. Pasilan kolme asemaa – mitä tapahtui vanhimmalle? paulijokinen.fi. Viitattu 17.10.2019.
  8. a b Pasila, historia Uutta Helsinkiä. 14.2.2018. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 17.10.2019. Viitattu 17.10.2019.
  9. a b Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 21
  10. ”Pasila–Böle–Fredriksberg”, Helsingin kadunnimet, s. 126. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.
  11. Vesikansa, Matti ja Sari: ”Keskustan suunnittelun taustaa”, Kantakaupunkimme - Ajatuksia Helsingin keskusta-alueen kehittämisestä, s. 96–97. Helsinki-Seura, 1978. ISBN 951-9418-01-6.
  12. Kuusijoensuu, Teemu: Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmukohtaharha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi. Taloussanomat, 16.10.2019. Artikkelin verkkoversio.
  13. Helpinen, Varpu: Pasilan aseman ja Espoon kaupungintalon arkkitehti: Purkaminen surullista, mutta ymmärrettävää Yle. 4.2.2016.
  14. Schulman, Pirkko-Liisa: Marja Nuuttila-Helenius - arkkitehti, arkkitehtitoimiston osakas ja alan uranuurtaja Naisten ääni. Viitattu 28.5.2023.
  15. Erkkilä, Jorma: MIKSI? | Pasila muuttui Fredriksbergistä Böleksi Helsingin Sanomat. 22.12.1996. Viitattu 24.8.2021.
  16. a b Mustonen & Rytilä 2002, s. 166
  17. Miksi? | Saako kaukojunalla matkustaa keskustasta Pasilaan? (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 4.10.1990. Viitattu 23.3.2022.
  18. Pölkki, Minna & Teittinen, Paavo: VR:n lipunmyynti loppuu 13 asemalta – ainakin 157 aiotaan irtisanoa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 30.11.2015. Viitattu 10.1.2024.
  19. Pasilan vanha asema suljetaan maanantaina - tilalle kauppakeskus, asuntoja, hotelleja... Iltalehti. 17.6.2017. Viitattu 17.9.2023.
  20. Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
  21. Pitkänen, Ritva Liisa; Saarikivi, Janne & Suviranta, Sami: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 15. huhtikuuta 2013.
  22. Rautatientori ja Asema-aukio: Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (PDF) (s. 159) 2020. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 23.3.2023.
  23. Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 135
  24. Keski-Pasilan suunnitelma Helsingin kaupunki. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 26.5.2009.
  25. Alameri, Katajisto & Keränen 2017, s. 18
  26. Siippainen, Aapo: Kuvat: Pasilan aseman raidenumerot vaihdettiin viime yönä Helsingin Uutiset. 12.8.2019.
  27. Uusi Pasilan asema aukeaa 17. lokakuuta! hsl.fi.
  28. https://www.junat.net/fi/pasila

Aiheesta muualla

muokkaa