Avaa päävalikko
Tämä artikkeli kertoo Helsingin alueesta. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Itäkeskus (ruots. Östra centrum) on Helsingin 45. kaupunginosaan eli Vartiokylään kuuluva osa-alue Itä-Helsingissä. Se on samalla huomattava aluekeskus metroasemineen ja kauppakeskuksineen. Itäkeskus rajoittuu etelässä Marjaniemeen, idässä Puotilaan, pohjoisessa Puotinharjuun ja lännessä Roihuvuoreen. Viralliseksi osa-alueeksi se erotettiin Puotinharjusta vuonna 1996.

Itäkeskus
Östra centrum
Itäkeskus seen from Prisma.jpg
Kaupungin kartta, jossa Itäkeskus korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Itäkeskus korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 457
Pinta-ala 1,1 [1] km² 
Väkiluku 4 730 ()[2]
Väestötiheys 4300 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Vartiokylän peruspiirissä
Postinumerot 00930
Lähialueet Myllypuro, Puotinharju, Puotila, Marjaniemi, Roihuvuori,
Kauppakeskus Itis ja Turunlinnantie.
Kauppakartanonkadun asunnot ennen Kauppakeskus Itiksen valmistumista.

Itäkeskuksen asukasluku on 4 741 (1.1.2014), pinta-ala 1,1 km² ja työpaikkojen määrä 4 654 (31.12.2012).[1] Valtionverotuksen alaiset keskitulot olivat vuonna 2006 19 313 euroa, eli pienemmät kuin esimerkiksi Mellunmäessä ja Kontulassa, mutta suuremmat kuin Jakomäessä tai Kurkimäessä.[3]

Sisällysluettelo

HistoriaMuokkaa

Itäkeskusta on rakennettu 1970-luvulta alkaen. Siellä toiminut vanha K-Citymarket avasi ovensa 31. maaliskuuta 1977. Sen 67 246 kuutiometrin halliin mahtui 6 500 neliömetrin kokoinen myymälä. K-Citymarket on rakennettu pellolle, jossa vielä 1960-luvun lopulla laidunsi karjaa ja viljeltiin muun muassa papuja, kaalia ja porkkanaa. Moni nykyisin keski-ikäisistä entisistä itähelsinkiläisistä lähiölapsista ollut töissä näillä niin sanotuilla Nymanin pelloilla papusatoa korjaamassa.lähde?

Kaupunginhallitus päätti 2. joulukuuta 1996 (1738 §) hyväksyä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 1997 ja 1998. Tähän sisältyi uusi osa-alue 457 Itäkeskus – Östra centrum.

Palveluita ja nähtävyyksiäMuokkaa

Itäkeskus tunnetaan ennen kaikkea 1980-luvulla rakennetusta Itiksen kauppakeskuksesta, jonka nimi ennen oli myös Itäkeskus ja joka mainostaa itseään Pohjoismaiden suurimpana. Maaliskuussa 2009 kauppakeskuksen naapuriin Kehä I:n vastakkaiselle puolelle avattiin uusi Prisma-hypermarketti. Itäväylän toisella puolella kauppakeskus Itistä vastapäätä sijaitsee lokakuussa 2017 valmistunut kauppakeskus Easton Helsinki, jossa toimii muun muassa suuri K-Citymarket.

Kaupunginosassa sijaitsevat myös Näkövammaisten palvelu- ja toimintakeskus Iiris ja Marjaniemen siirtolapuutarha, jonka itäreunalla virtaa Mustapuro. Itäkeskuksen eteläreunalla sijaitsee Ystävyydenpuisto. 19-kerroksinen Itäkeskuksen maamerkki on Helsingin toiseksi korkein tornitalo.

Myös Puotinharjun palvelut ovat kivenheiton päässä: Puotinharjun ostoskeskus eli Puhos sijaitsee aivan Itiksen vierellä - sekin oli aikanaan valmistuessaan Pohjoismaiden suurin lajissaan. Sitä on myöhemmin laajennettu Kehä I:n suuntaan. Puhoksen vieressä sijaitsevat myös Matteuksenkirkko sekä kulttuurikeskus Stoa, jossa toimii muun muassa kirjasto ja musiikkisali.

VäestöMuokkaa

Itäkeskuksen asuinalueen maahanmuuttajaprosentti kuuluu Helsingin korkeimpiin (Top-kymmenestä 8 sijaitsee Itä-Helsingissä). Kauppakartanonkadun ja Marjaniementien asuntojen väestöstä 36 % on ulkomaalaistaustaisia, jonka takia alueelle on syntynyt paljon ulkomaalaisia kauppoja. Esimerkiksi Ostoskeskus Puhoksen kaupoista melkein kaikki kuuluvat maahanmuuttajien omistukseen.

Julkinen liikenneMuokkaa

MetroMuokkaa

Itäkeskus oli Helsingin metron alkuperäinen päätepysäkki linjan auetessa vuonna 1982. Nykyään Itäkeskus on merkittävä bussi- ja metroliikenteen solmukohta, jossa keskustasta tuleva metrorata haarautuu Vuosaareen ja Mellunmäkeen.

RunkobussilinjatMuokkaa

Itäkeskuksessa on runkobussilinjojen 58 ja 550 itäinen päätepiste. Jokeri-0:ksi kutsutun[4] linjan 58 läntinen päätepiste on Munkkivuori ja runkolinja 550:n läntinen päätepiste on taasen Espoon Westendinasema. Runkolinja 550:n korvaava pikaraitiotie Raide-Jokerin rakennus alkoi vuonna 2019 ja liikennöinnin on määrä alkaa vuonna 2024.[5]

Muut bussilinjatMuokkaa

Metroaseman yhteydessä on suuri bussiterminaali, josta lähtevät Helsingin metron liityntälinjat.

LähteetMuokkaa

  1. a b Tikkanen, Tea (toim.): Vartiokylän peruspiiri s. 170–173 (PDF) Helsinki alueittain 2014. 2015. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.10.2015.
  2. http://www.aluesarjat.fi/. Arvo on haettu Wikidatasta.
  3. Helsingin 15 vuotta täyttänyt väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan (Tilastokanta → Pääkaupunkiseutu alueittain → Tulotaso → Väestön tulot) Helsingin seudun aluesarjat. Tilastokeskus. Viitattu 28.5.2009.
  4. Helsinki vauhdittaa Jokeri 0:aa metro.fi. Viitattu 28.1.2013.
  5. Koivisto, Joonas: Historiallinen päivä: Vuosikymmeniä haaveillun pikaratikan rakentaminen alkaa nyt – Nämä tiet suljetaan ja tänne syntyvät pahimmat sumput 3.6.2019. Yle. Viitattu 4.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa